Vuosi 2025 oli Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingille yhteistyön vuosi. Työssä korostuivat sujuva liikkuminen, ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen ja terveysteknologiaan liittyvät innovaatiot. Kehitystä tehtiin yhdessä asukkaiden, ammattilaisten, yritysten ja kaupungin toimialojen kanssa. Jutussa listaamme nyt kahdeksan merkittävintä teemaa ja onnistumista vuoden ajalta.
1. Innovaatioilla lisää kaupunkiluontoa, tieto tuo ratkaisuja helteisiin ja tulviin
Seitsemän erilaista kokeilua toi vuonna 2025 Helsinkiin lisää väliaikaista vehreyttä. Väliaikainen vehreä voi tarkoittaa esimerkiksi siirrettäviä istutuksia tai vaikkapa olemassa olevien rakennusten päälle lisättyjä kasvikattoja tai -seiniä. Kesällä Herttoniemen metroaseman sisäänkäynti sai katolleen niityn. Ilmalantori puolestaan muuttui keitaaksi yhteisöllisellä otteella. Euroopan unionin rahoittaman PilotGreen-hankkeen tarkoituksena oli lisätä kasvillisuutta ja luonnon monimuotoisuutta tiiviisti rakennetuissa ympäristöissä.
Regions4Climate-hanke puolestaan poiki demotyökalun, jonka tarkoituksena on helpottaa hahmottamaan ilmastonmuutoksen, kuten helleaaltojen ja hulevesitulvien, vaikutuksia. Demotyökalun avulla voi testata, miten hellesopeutumiseen tarkoitetut viilennyskeskukset ja viherrakenteen lisääminen parantaisivat sopeutumista kaupungin eri alueilla, jotka ovat rakenteeltaan erilaisia.
Työkalu yhdisteli karttapohjalle tietoa Helsingin eri alueiden sosioekonomisesta rakenteesta sekä alueiden lämpötiloista ja hulevesitulvista. Tällainen ristikkäintarkastelu auttaa hahmottamaan, millaisia toimia eri alueilla tarvitaan riskien hillitsemiseksi. Istutetaanko lisää varjostavia puita? Pitäisikö asfaltti muuttaa vettä läpäiseväksi sorapinnaksi? Työkalu auttaa näihin kysymyksiin vastaamisessa.
2. Päästöjä pienemmiksi pääkaupunkiseudulla
Päästövähennystavoitteita vauhditettiin lukuisissa liikennehankkeissa. GEMINI-projekti ideoi ja kokeilee ratkaisuja entistä kestävämpään työmatkaliikenteeseen. Ruoholahdessa ePowerMove-hanke valmisteli asukkaiden kanssa uudenlaista kaksisuuntaisen sähköautolatauksen kokeilua katujen varsille.
ELABORATOR-hanke puolestaan keräsi ja arvioi tietoa yhteiskäytössä olevien sähköpotkulautojen läheltä piti -tilanteista. Tiedon avulla on tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta. Hanke selvitti myös yhteiskäyttöajokkien nykyistä sujuvampaa pysäköintiä.
Hologistics– ja eCargo-hankkeissa edistetään raskaan liikenteen päästöjen vähentämisen ratkaisuja. Vuoden mittaan eCargo kartoitti kaikkien pääkaupunkiseudun julkisten sähkölatauspaikkojen soveltuvuutta kaupunkilogistiikan sähköisille kuorma- ja pakettiautoille. Logistiikkayritysten kyselyn ja liikennedatan pohjalta tehtiin myös suositukset tulevien latauspaikkojen sijainneista ja ominaisuuksista.
3. Terveysteknologioita kokeiltavana useissa paikoissa
Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla sekä Laakson yhteissaisaala -projektissa tehtiin vuonna 2025 lukuisia nopeita kokeiluja yhdessä yritysten, henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa. Forum Virium Helsinki on tehnyt nopeita kokeiluja ja kehittänyt kokeilutoimintaa pitkään.
Helsingin ja Tallinnan yhteisessä FinEst Twins -hankkeessa Lastensairaalaan jalkautettiin ketterä innovaatiokulttuuri kokeilemalla pelillistämistä ja tekoälyä lasten pediatrisessa kuntoutuksessa. Kokeilun oppien pohjalta, sekä asiantuntijahaastatteluiden avulla, Aalto-yliopiston opiskelijat muotoilivat innovaatioprosessin visuaaliseksi tiekartaksi, joka toimii pohjana Lastensairaalan uudelle kierrokselle innovatiivisia kokeiluja.
Euroopan unionin rahoittamassa CommuniCity-hankkeessa toteutettiin kaikkiaan 101 kokeiua, joista 27 koordinoitiin Helsingistä käsin. Valtaosa näistä 27 pilotista toteutettiin seniorikeskuksissa ja sairaaloissa. Hanke yhteiskehitti innovatiivisia teknologioita, joka tukevat haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten arkea ja parantavat heidän digitaalista osallisuuttaan. Keväällä 2025 kokeiltiin muun muassa aktiivisuussensoreita neurologisille kuntoutujille ja aistihuoneita psykiatristen potilaiden ahdistuksen lieventämiseen.
4. Ennätysmäärä hakemuksia satelliittidatahankkeen kokeiluhakuun
Vuoden aikana järjestettiiin kaikkiaan yhdeksän kokeiluhakua ja innovaatiokilpailua eli mahdollisuuksia tarjota ratkaisua kehitettäväksi ja testattavaksi aidossa ympäristössä hankkeesta tulevalla tuella. Hakuihin jätti hakemuksensa yhteensä lähemmäs 300 yritystä.
Satelliittidataa hyödyntävä SPACE4Cities-hanke keräsi omalla haullaan ennätysmäärän hakemuksia. Forum Viriumin koordinoima EU-hanke hyödyntää satelliittien tuottamaa dataa esimerkiksi kaupungin viheralueiden ja infrastruktuurin kunnossapidon parantamiseen sekä ilmastonmuutokseen varautumiseen ja sopeutumiseen.
Hakuun tuli kaikkiaan ennätykselliset 141 tarjousta. Näistä 20 pääsi jatkokehitykseen, ja viittä niistä pilotoidaan 2026–2027 aikana. Kansainvälinen hanke ja sen nopeaan kaupallistamiseen tähtäävät ratkaisut ovat herättäneet paljon kiinnostusta muissa Euroopan kaupungeissa.
Satelliittidatan hyödyntäminen ilmastonmuutoksessa oli 2025 suosittu teema, sen parissa työskentelivät SPACE4Citiesin lisäksi myös Regions4Climate, PilotGreen ja PCP WISE.
5. Kurssin avulla kierrätyksen mestariksi, kiertotalousyrityksille kohtaamispaikka
Vuoden 2025 aikana julkaistiin Kierrätysmestari-verkkokurssi, joka opettaa kodin jätteiden kierrättämisen perusteet. Kurssi sopii kaikille, mutta erityisesti se on suunniteltu ihmisille, jotka lukemisen sijaan mieluummin opiskelevat videoiden ja tehtävien avulla. TREASoURcE-projekti julkaisee materiaalit kevään 2026 aikana myös opetushallituksen ylläpitämällä verkkosivustolla.
Arabianrantaan avautui ARKI 135 -kiertotaloushubi. Se on pienille ja keskisuurille, kiertotalouden parissa työskenteleville yrityksille tarkoitettu yhteisöllinen tila ja toimijaverkosto, jonka tarkoitus on vauhdittaa yritysten yhteistyötä, innovaatioita ja kasvua. Keväällä avatussa hubissa järjestettiin vuoden aikana useita tapahtumia ja koulutuksia. Yritykset ovat löytäneet mukaan hyvin.
Lisäksi Helsingin kaupungin työttömien digi- ja etäpalvelut yksikön kanssa kokeiltiin Lunni360-toiminnanohjausjärjestelmää, jota asiakkaat pääsivät käyttämään. Kokeilu sujui niin hyvin, että järjestelmä jää käyttöön ainakin joksikin aikaa. Kokeilu järjestettiin osana sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätykseen keskittynyttä SERkut – Sähkö- ja EletroniikkaRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla -hanketta.
6. Ruokakulttuurista kestävää ja elävää – strategioita myöten
Ruoka-alan kehitys edellyttää, että kaupungit, maakunnat ja maat päättävät satsata muutoksiin. Tarvitaan visioita ja niistä työstettyjä strategioita, jotka ohjaavat tekemistä. Vuonna 2025 hankkeista on ollut iloa useammassa strategiatyössä. Uudenmaan liitto ja Helsingin kaupunki tekevät molemmat työtä entistä kestävämmän ruokajärjestelmän eteen. Urban&Local-hanke puolestaan keskittyi toimiaikanaan lähiruoka- ja ravintola-alan liiketoiminnan edistämiseen. Hankkeen työntekijöistä onkin ollut apua sekä Helsingin että Uudenmaan liitos strategiatöissä. Hanketekijöiden näkemystensä myötä kestävän ruoan rooli nousi entistä merkittävämmäksi osaksi Helsingin uutta kaupunkistaregiaa, Uudenmaan maakuntastrategiaa sekä kansallista ruokastrategiaa.
Urban&Local tuotti vuoden aikana kaksi opasta, jotka visoivat ruoan ja ruokaketjujen tulevaisuutta. Toinen on suunnattu kaupunkikehittäjille ja toinen yrittäjille.
7. Uusia ideoita ja sujuvuutta kaupungissa liikkumiseen
Kapunkiliikenteen ja kaupungissa liikkumisen kehitystyössä Helsinki tähysi taivaalle ja avasi liikkumiseen keskittyvän showroomin. Pasilan Mall of Triplaan avatussa SOLMU Showroomissa yritykset esittelevät uusia palveluja, jotka helpottavat liikkumista työmatkoilla, harrastuksiin ja asioille. Paikan päällä on myös päässyt kokeilemaan, miten kauppakeskuksessa liikkuminen onnistuisi näkövammaisena. Vuoden 2026 alussa showroom etsii uusia yrityksiä esittelemään liikkumispalveluitaan ja innovatiivisia tuotteitaan.
Forum Virium Helsinki on vuosien ajan edistänyt vastuullista ja kestävää kaupunki-ilmailua Euroopan unionin tuella. Marraskuussa kahden viikon kokeilussa droonit kuljettivat terveysasemille tarvikkeita. Tarkoitus oli testata, mitä hyötyä drooneista voi olla poikkeustilanteissa.
Kolmas liikkumiseen keskittynyt onnistuminen liittyi simulaatiomalleihin, tekoälyyn ja drooneihin, kun ACUMEN-hankkeessa kehitettiin työkalu, joka hyödyntää droonien tuottamaa reaaliaikaista dataa ja tekoälyä kaupungin liikennevirtojen ennakoimiseen ja ohjaamiseen. Kokeilu tuki sitä, että kaupunkilaisten kulkuvälineen vaihdot tapahtuvat sujuvasti, matkustajat tekevät kestäviä kulkutapavalintoja ja sujuva liikkuminen vähentää lopulta ruuhkia ja melua. Siten liikenne on entistä turvallisempaa, terveellisempää ja miellyttävämpää kaupunkiympäristöä kaikille.
8. Kaupunkilaiset oman arkensa asiantuntijoina
Tavalliset helsinkiläiset osallistuivat vuonna 2025 monin tavoin kotikaupunkinsa kehittämiseen. Useissa Forum Virium Helsingin hyvinvointiin, lähipalveluihin, kaupungin viherympäristöihin ja arjen sujuvuuteen keskittyvissä hankkeissa asukkaat olivat mukana oman arkensa asiantuntijoina.
KauKo-hankkeessa Malmilla ikääntyneet kokeilivat ja kommentoivat liikkumiseen kannustavia teknologioita ja palveluja. Malminkartanossa lapset ja nuoret saivat puolestaan testata matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Kokeiluja edelsivät innovaatiosprintit, joissa kaupunkilaiset ja asiantuntijat kartoittivat alueiden haasteita sekä ideoivat ratkaisuja tukemaan hyvinvointia monesta eri näkökulmasta.
CommuniCityn kokeilut keskittyivät haavoittuvassa asemassa olevien arkeen. Niissä oli mukana muun muassa kehitysvammaisia, pitkäaikaissairaita ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita.
GreenInCities-hankkeen järjestämät luontoillat ja lähiluontopiiri puolestaan kokosivat paikalliset keskustelemaan lähiluonnosta ja Longinojan alueen kehityksestä. Vuoden 2025 aikana on pohdittu luonnon monimuotoisuutta ja lähiluonnon merkitystä yhteensä yli 600 Malmin ja lähialueen alueen päiväkotilapsen, koulun oppilaiden, luonnossa liikkujien ja julkisten tilojen käyttäjien kanssa.
Jutussa mainitut hankkeet saavat rahoitusta Euroopan unionilta esimerkiksi aluekehitysrahaston kautta.
Kuva: Vesa Laitinen