Väliaikainen vehreä valtaa Helsingin: seitsemän kokeilua alkaa

Kaupungit etsivät uusia tapoja lisätä kasvillisuutta ja tukea biodiversiteettiä tiiviistikin rakennetuissa ympäristöissä. Aiemmin Helsingissä on kokeiltu muun muassa väliaikaisia viherkeitaita, yhteisöllistä viljelyä ja kasveilla päällystettyjä raitiovaunupysäkkejä. Tänä kesänä innovatiivisiin viherratkaisuihin satsaava, Euroopan unionin osarahoittama PilotGreen-hanke tuo Helsinkiin seitsemän kokeilua. Ne viherryttävät metroaseman, Ilmalantorin ja päiväkodin sekä tukevat viheralueiden huoltoa, lasten luontosuhdetta ja väliaikaisten istutusten vaikutusten mittaamista. 

Kokeilut Helsingissä kesällä 2025

Vertikaalivihreää Herttoniemen metroasemalle

Kokeilussa toteutetaan viherseinärakenne, jossa siemenet sisältävä kasvualustaseos ruiskutetaan esirakennettuun viherseinäelementtiin. Pilotoinnin yhteydessä selvitetään kotimaiseen viherseinään soveltuvia kasvilajeja sekä laaditaan kasvualustaseos, huomioiden kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuudet. Kokeilun takana ovat Rakennusbetoni- ja Elementti Oy sekä Sitowise Oy.

Purkurakennuksista pelastettu liimapuu hyötykäyttöön

Ekokatos on pysäkki, joka tulee Herttoniemen metroaseman ulkopuolelle ja suojaa bussinodottelijoita sateelta ja paahteelta. Liimapuusta rakennettavan pysäkin materiaalit tulevat kiertotalouden mukaisesti purkutyömaalta. Pysäkin katolle tulee istutuksia ja pysäkin katon kallistava muoto ohjaa sadevettä rakenteen sisään toimien passiivisena kastelujärjestelmänä. Kokeilusta vastaa Spolia Design.

Ilmalaan keidas yritysten yhteistyönä

Ilmalassa tyhjilleen jäänyt Ilmalantori saa vehreytystä, kun paikalle rakennetaan keidas paikallisten yritysten työntekijöiden yhteisponnistuksena. Swecon vetämässä projektissa väliaikaiset viherkalusteet ja istutuslaatikot täyttyvät luonnonkasveista ja -kukista, jotka on pelastettu työmaiden tieltä. Aukiolla kokeillaan useampia uusia ratkaisuja kesän mittaan. Alueen yritykset järjestävät myös paikalla ohjelmaa. 

Ilmalankeitaasta voi lukea lisää aiheesta tehdystä uutisesta.

Pölyttäjäkatto metroasemalle

Herttoniemen metroaseman sisäänkäynnin katolle tulee tänä kesänä niitty, niittykukkia sekä kimalaispesiä. 30 neliömetrin niittyalue tarjoaa ravintoa ja levähdyspaikan naapuruston pölyttäjähyönteisille. Kimalaisten keräämästä siitepölystä saadaan eDNA-analyysin avulla tietoa ympäröivän luonnon monimuotoisuudesta. Samankaltaista niittyratkaisua kokeiltiin viime kesänä onnistuneesti Tampereella Sokoksen lipassa. Herttoniemen kokeilun toteuttavat Blokgarden ja HumbleBee Housing Project. 

Satelliittidatasta tukea viheraleuiden hoitoon

Helsinki kokeilee tänä kesänä, miten satelliittidata soveltuu kaupunkien viheralueiden hoitoon. Kokeilussa avaruusteknologian hyödyntämiseen erikoistunut yritys Lensor ja viherpalveluiden tarjoaja Viherpalvelut Hyvönen selvittävät, voiko satelliittidata vähentää turhia kenttäkäyntejä, optimoida leikkuiden ajoituksia ja parantaa lannoitteiden käyttöä. Ideaalisti tulokset auttavat sekä päätöksenteossa että maankäytön suunnittelussa. 

Data paljastaa väliaikaisen vehreytyksen merkityksen

Helsingissä on kokeiltu useita erilaisia väliaikaisia istutuksia ja vehreytyksiä, mutta niiden hyödyistä on vielä varsin vähän tietoa. Kallioon toteutetaan kesän ajaksi istutukset, joiden merkitystä kaupungin luonnon monimuotoisuudelle eDNA-teknologia mittaa. Teknologian avulla voidaan mitata, miten kasvien ja maaperän lisääminen rakennettuun ympäristöön vaikuttaa bakteerien monimuotoisuuteen. Monimuotoisuudella on todettu yhteys ihmisten terveyteen. Kokeilun toteuttaa SpringDNA. 

Kasvun kesä päiväkodeissa ja kouluissa

Kasvun kesä -kokeilu tuo kaikkiaan neljän helsinkiläisen koulun, eskarin ja päiväkodin pihoille viherrakenteita, joiden kasveja lapset ja vanhemmat pääsevät hoitamaan ja seuraamaan. Ajatuksena on, että lapset pääsevät jatkossa vuorovaikuttamaan luonnon kanssa ja istutukset yhdistävät tulevien ykkösluokkalaisten eskarit ja koulunpihat yhtenäiseksi, tutuksi kokonaisuudeksi  vähentäen kynnystä ensimmäiselle luokalle siirtymiseen ja edistäen kestävyyskasvatusta. Samalla pihojen luonnon monimuotoisuus kasvaa. Kokeilun takana on Ympäristökoulu Polku.

Kuva: Vesa Laitinen