KauKo – Kaupunkiympäristöt Kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille -hanke (KauKo-hanke) kehitti kaupunkiympäristöä liikkumiseen kannustavaksi sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevaksi yhdessä alan yritysten kanssa.
Tavoite
Kaupunki, jossa asukkaat ja vierailijat viihtyvät, tarjoaa paikkoja ja keinoja liikkumiseen ja hyvinvointiin. Monessa kaupungissa, kuten Helsingissä ja Espoossa, arjen hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämistä onkin viime vuosina painotettu strategioissa ja ohjelmissa.
KauKo – Kaupunkiympäristöt Kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille -hankkeen (KauKo) tavoitteena oli yhtäältä löytää uusia, toimivia ratkaisuja kaupungeille ja kaupunkilaisille ja toisaalta rakentaa hyvinvointipalveluihin liittyvää monitoimijaista ekosysteemiä sekä pysyviä käytäntöjä. Tavoitteena oli kehittää uusia markkinoita hyvinvointiin ja liikkumiseen liittyville, innovatiiivisia ratkaisuja toteuttaville yrityksille sekä tukea näiden yritysten kilpailukykyä.
Kaupunkiympäristöissä kokeillaan hankkeen aikana erilaisia ratkaisuja, jotka innostavat liikkumaan ja tukevat hyvinvointia arjessa. Innovatiiviset ratkaisut voivat olla teknologiapohjaisia, mutta myös tilallisia. Ne voivat esimerkiksi rakentaa kaupunkitilasta elävää ja liikkumaan kannustavaa, hyödyntää modulaarisuutta, kannustaa leikkiin ja viipyilyyn, tukea turvallisia ja viihtyisiä reittejä, tarjota erilaisia hyvinvointia tukevia palveluita tai lisätä hyvinvointia luontoon satsaamalla.
Uusia, innovatiivisia ratkaisuja kokeiltiin yhdessä asukkaiden ja alueverkostojen kanssa. Kokeiluohjelmat toteutettiin Helsingin osalta kaupunkiuudistusalueilla, joista mukaan oli valikoitu Malmi ja Malminkartano. Kaupunkiuudistusalueet ovat kaupunginosia, joiden kehittämiseen Helsinki satsaa lähivuosina. KauKo-hanke jatkoi Fiksu kaupunki -hankkeessa käynnistynyttä kokeilualustatoimintaa näillä alueilla. Lisäksi pilottialueena hyödynnettiin Laurean uutta kampusaluetta Espoon Kivenlahdessa.
KauKo-hankkeessa tehtiin yhteistyötä Helsingin Aluerakentamisen ja Kaupunkiympäristön toimialojen kanssa.
Kesto, partnerit ja rahoitus
- Projektin kesto: 1.10.2023–30.9.2025
- Partnerit: Helsingin kaupunki, Forum Virium Helsinki, Laurea-ammattikorkeakoulu
- Rahoitus: 1 028 182 € (EAKR: 616 908 €), tästä Forum Virium Helsingin osuus on 298 857 €
Forum Virium Helsingin rooli
Forum Virium Helsinki teki hankkeessa tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin tiimin kanssa. KauKo toimi luontevana jatkumona Fiksu kaupunki -hankkeelle, jossa kaupunginosiin oli jo luotu toimivaa pohjaa kokeilualustatyölle, tehty yhteistyötä yritysten kanssa ja tuotu Helsinkiin uudenlaisia kaupunkitilan ratkaisuja.
KauKo-hankkeessa Forum Virium Helsinki vastasi innovatiivisten ratkaisujen kokeilutoimintaan liittyvästä työpaketista ja veti siihen liittyviä innovaatiosprinttejä, joiden tavoitteena oli tarkentaa kokeiluohjelmien teemoja ja ekosysteemin kehitystä. KauKo-hankkeen aikana järjestettiin kaksi kokeiluohjelmaa, joista toinen pidettiin kahdessa osassa.
Hyödyt Helsingille
Pääkaupunkiseudun kaupunkien strategioissa ja suunnitelmissa on viime vuosina painotettu kaupunkilaisten hyvinvointia ja liikkumista. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan muutoksia ja uusia ideoita: hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä innovatiivisia ratkaisuja, tuotteita ja palveluita, joille kehittyvät kaupunginosat tarjoavat toimivia kokeilualustoja.
Yritykset ovat kaivanneet enemmän aidoissa kaupunkiympäristöissä tapahtuvia kokeilumahdollisuuksia ja tiiviimpää yhteistyötä kaupunkien kanssa. KauKo-hanke vastaa yritysten toiveisiin mahdollistamalla kaupunkiympäristöjen hyödyntämisen alan tuotteiden testaus- ja kehitysalustana. Kokeiluohjelmat ovat yksi väylä, jonka kautta kaupunki saa uusia ratkaisuehdotuksia ja yritykset käytännön kokemuksia.
Ydintavoitteena ja hankkeen pitkän tähtäimen vaikutuksena on vahvistaa koko pääkaupunkiseudun kilpailukykyä ja elinvoimaa kehittämällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) -kokeilualustamalli. Malli jää käyttöön vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Vastuullisuus
Kauko-hanke huomioi vastuullisuuden monesta näkökulmasta. Rakennettuun ympäristöön kehitettävät ratkaisut olivat linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa.
Lisäksi hanke vaikutti myönteisesti kaupunkilaisten tasa-arvoisuuteen ottamalla huomioon erilaisten ihmisryhmien tarpeet.
Kuvat: Maija Astikainen
