Lapset ja nuoret lähtevät lähiöissä liikkeelle, jos osallistuminen ei vaadi rahaa tai sitoutumista, osoittavat tänä vuonna Helsingin Malminkartanossa tehdyt kokeilut.
Lapset ja nuoret kyllä liikkuvat, jos siihen on kannustimia. Näin osoittavat Malminkartanossa tänä vuonna tehdyt kokeilut. Skeittikoulu, metsäseikkailu, höntsäpelirinki Lähirähinä ja digitaalinen peliseinä olivat kaikki alaikäisille kaupunkilaisille suunnattuja, liikkumiseen kannustavia ratkaisuja.
Kokeilujen takana olivat Business Helsinki ja Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki sekä yritykset SpottiSkate, NinjaLABO, Blokgarden ja Navico.
Kokeilut saivat paikalliset viihtymään kotikulmillaan
Malminkartano on yksi kaupunkiuudistusalueista eli paikoista, joihin Helsinki satsaa, jotta alueista tulisi lähivuosina entistä viihtyisämpiä ja elinvoimaisempia. Kunnostustyöt ja täydennysrakentaminen vievät kuitenkin useamman vuoden ja osa muutoksista on vasta suunnitteilla, joten monet parannustyöt eivät näy heti. Nopeat kokeilut eli muutaman kuukauden testijaksot, ovatkin kaupungin näkökulmasta oiva tapa näyttää asukkaille, että jotain tapahtuu ja että lupausta uudistuksista ei ole unohdettu.
“Nämä kokeilut osoittivat, että toimiessaan pienetkin jutut parantavat kaupunkilaisten viihtymistä”, sanoo Arvind Ramachandran Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.
Ramachandran on työskennellyt kaupungilla placemakingin parissa. Placemaking on menetelmä tai ajattelutapa, jota käytetään kaupunkisuunnittelussa. Siinä keskeistä on, että paikalliset yhteisöt ottavat paikalliset tilat käyttöön yhteisöllisiä tarkoituksia, kuten vaikkapa kaupunkiviljelyä varten.
Vaikka kokeilujen lyhytaikaisuus aiheuttaa ajoittain kaupunkilaisissa pettymyksiä ja ratkaisujen muuttaminen pitkäaikaiseksi voi olla vaikeaa, Ramachandranista kokeiluilla on silti enemmän positiivisia kuin negatiivisia seurauksia. Hänen mukaansa pienikin panostus, joka kutsuu asukkaita yhteen ja tutustuttaa omiin kotikulmiin, parantaa viihtyisyyttä. Oman kotipaikan tunteminen tekee ylpeäksi omasta asuinalueesta.
“Ei ole kyse vain yritysten tukemisesta tai kokeilemisesta. Ei näistä ole hyötyä, jos kaupunkilaisten elämänlaatu ei parane. Nämä kokeilut osoittivat, että viihtymisessä tapahtui muutosta parempaan. Se on arvokasta”, Ramachandran sanoo.
Kaupunkilaiset kaipaavat halpoja ja helposti lähestyttäviä harrastuksia
Malminkartanon kokeiluista ainakin skeittikoulu SpottiSkate ja paikallisten yhteiseen, vapaamuotoiseen pelailuun pohjautuva Lähirähinä saivat heti jatkoa. Alueella tehtyjen kokeilujen vahvuus oli se, että ne vaativat asukkailta hyvin vähän. Liikkumaan lähteminen ei rajoittunut johonkin jäsenyyteen, kertamäärään tai maksuun. Riitti, että tuli paikalle katsomaan.
“Kaupunkiuudistusalueilla yhteisöllisyyden rakentaminen vaatii työtä, koska asukkaat vaihtuvat tiuhaan ja ympäristö muuttuu koko ajan”, Ramachandran sanoo.
Kaupungin viranomaiset tietävät, että eri väestöryhmien väliset suhteet ovat ohuita eikä yhteyksiä välttämättä ole lainkaan. Kokeilut auttavat tähän, koska niissä osallistumiskynnys on niin matala.
Länsi-Helsingissä monet harrastukset ovat kalliita ja harrastuksiin osallistumisen taso muuta kaupunkia matalammalla. Alueille tarvitaan jotain, mikä aktivoi vaivatta eikä vaadi vuosien sitoutumista. Nyt kokeillut teknologiat ja palvelut olivat sellaisia.
Kiinnostaisiko tällainen? – Kokeilut ovat kysymyksiä kaupunkilaisille
Kaupungin kehitys vaatii usein puitesopimuksia, hankintaprosessien noudattamista tai useamman vuoden vievää suunnittelua. Siksi ulkopuolisten toteuttavat nopeat kokeilut ovat hyödyllisiä, vaikka kokeillun ratkaisun jatko voikin olla epävarma. Yhdessä kaupunkilaisten ja yritysten kanssa tehdyt kokeilut antavat kaupunkiorganisaatiolle lisää tietoa ja vinkkaavat, mitä kannattaa tehdä, mitä ei kannata ja mitä jonkin tekeminen kenties vaatii.
“Kokeilujen kautta kaupunki saa tietää, mikä toimii ja millaisille asioille on kysyntää.”
Ramachandran uskoo, että jos olisi vain kysynyt kaupunkilaisilta, mitä he haluavat, he eivät välttämättä olisi itse osanneet keksiä toimivia ratkaisuja. Kokeilut näyttivät, mikä voisi esimerkiksi olla mahdollista.
“Kokeilut ovat kysymyksiä kaupunkilaisille. Niiden myötä ihmiset oivaltavat, mitä ylipäätään voisi haluta.”
Tutustu tehtyihin kokeiluihin tarkemmin!
Euroopan unionin osarahoittama KauKo – Kaupunkiympäristöt Kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille -hanke (KauKo-hanke) kehitti kaupunkiympäristöä liikkumiseen kannustavaksi sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevaksi yhdessä alan yritysten kanssa.
Kuva: David O’Weger, Spottiskate