Tulevaisuusblogi | Miltä näyttää tulevaisuuden kaupunkilogistiikka?

Projektipäällikkö Matias Oikari Forum Virium Helsingin älyliikenneitiimistä tarkastelee tässä blogikirjoituksessa kaupunkilogistiikan ihmeellistä maailmaa.

Nopea murros

Olen 1990-luvun lapsi. Tuolloin postimyynti ja TV-Shop kuuluivat arkeen, eikä juuri kukaan vielä tilannut mitään internetistä. Internet oli tuolloin uusi ja ihmeellinen asia, jonka käyttöönotto hankaloitti lankapuhelimella soittamista. Nyt, tätä blogia kirjoittaessani, on helppo todeta monen asian muuttuneen niin kulutustottumuksissamme kuin tavaroiden liikuttamisessa. Verkkokauppa on nykyään vakiintunut tapa hankkia palveluita ja tuotteita, ja ostetut tavaratkin saapuvat perille uusilla, erityisesti kaupungeissa yleistyvillä menetelmillä.

Olemme jo useamman vuoden ajan saaneet lukea mediasta verkkokaupan huimaa kasvua, jonka myötä kauppakatujen liiketilat hiljenevät ja lähikaupat täyttyvät noutolokerikoista. Nykypäivän kaupunkilaiset näkevät viikoittain katukuvassa itsenäisesti liikkuvia robotteja, ja naapurikin kertoi pihatalkoissa ilmassa lentäneen droonin toimittaneen lounaan Vuosaareen.

Tämä ei ole scifi-elokuvaa, vaan tätä päivää. Kaupunkilogistiikka elää murrosvaihetta.

Verkkokaupan kasvu

Verkkokaupan kasvu on ollut Suomessa pitkäaikainen trendi. Koronavuodet olivat kasvun huippuaikaa, ja muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen verkkokauppa on palannut kasvu-uralle, eikä loppua näy.

Vaikka suomalaisesta tuntuisi, että pakettien noutopisteitä on kaikkialla, Suomi verkkokauppaostoksineen laahaa silti globaalisti jälkijunassa. Yhdysvaltalainen verkkokauppajätti Amazon on vuosien kehitystyöllä optimoinut verkkokauppalogistiikkansa huippuunsa, minkä ansiosta iltapäivällä tehty tilaus saapuu usein yhdysvaltalaisen asiakkaan kotiovelle saman päivän aikana. Kiinassa asuva ystäväni hämmästyi, kun Shanghaista Nanjingiin suuntautuvalla junamatkalla eri palveluiden ruokalähetit nousivat asemalaitureilta junaan tuoden valmiita annoksia junasta tilanneiden asiakkaiden istumapaikoille.

Verkkokaupan kasvu on siis ollut Suomessa muuta maailmaa hitaampaa, mikä ei välttämättä ole pelkästään huono asia. Suomalaiset kuluttajat pääsevät hyötymään muualla maksetuista oppirahoista, sillä toimintatavat on testattu isossa maailmassa ja ne saapuvat Suomeen valmiina palveluina. Vaikka Suomi kokonaiskuvassa kirii muita maita tasaisesti, emme ole kaikessa jälkijunassa.

”Äiti, mikä tuo on?” – Jakelurobotit osana katukuvaa

Yhä useampi suomalainen kaupunkilainenon bongannut iltalenkillään söpön, pientä oranssia lippua heiluttavan ja tunnollisesti puurtavan jakelurobotin. Kaupunkilaiset ovat puolestaan auttaneet robotteja pahimpien lumikinosten yli, joten tunnollisuus vaikuttaa olevan vastavuoroista.

Toisin kuin monissa verkkokauppamarkkinoiltaan Suomea huomattavasti suuremmissa maissa, jakelurobotit ovat meillä jo arkipäivää. Virolaisella Starshipillä on Alepa-robottien (yhteistyössä S-marketin kanssa) lisäksi TKI-toimintaa pääkaupunkiseudulla. Myös Wolt on kokeillut jakelurobottien käyttöä pääkaupunkiseudulla. Katukuvassa määrätietoisesti liikkuvien jakelurobottien lisäksi Suomessa on tehty lukuisia logistiikkadrooneja hyödyntäviä kokeiluja, joista viimeisimpänä Wolt yhteistyössä drooniyhtiö Mannan kanssa.

Jakelurobotit ovat osoittautuneet toimiviksi ratkaisuiksi jopa talvella, mikä osoittaa teknologian olevan jo käyttökelpoista. Kyse ei ole pelkästä teknologian esittelystä, sillä jakeluroboteilla on aito, isosta maailmasta tuttu missio: tyydyttää tarpeemme saada verkkokauppaostokset perille mahdollisimman nopeasti.

Pelkkä uusi teknologia ja hyvä musiikkimaku (Alepa-robotit soittavat joskus musiikkia!) eivät kuitenkaan riitä ohjaamaan meitä huolettomasti kaupunkilogistiikan tulevaisuuteen. Meidän on edelleen vastattava niihin kysymyksiin, joita kuulemme jakelurobottia ihmettelevältä skeptiseltä ohikulkijalta: mitäs sitten, kun näitä on tuhansia?

Autonomiset logistiikkarobotit maalla ja ilmassa

Olen työskennellyt Forum Virium Helsingillä tiiviisti hankekumppaneidemme kanssa useissa autonomisia jakelurobottipalveluita kehittävissä ja tutkivissa hankkeissa (LMAD, Citylogistiikan uudet ratkaisut, URBANE, DISCO) viimeiset viisi vuotta. Näiden hankkeiden myötä olemme pyrkineet selvittämään, millaisia käyttökohteita autonomisille roboteille voisi kaupunkitilassa olla ja kuinka ne soveltuvat tiiviiseen kaupunkirakenteeseen.

Kaupunkilogistiikka on yksi selkeimmistä autonomisten robottien käyttökohteista. Traficom, Helsingin kaupunki ja poliisi ovat suhtautuneet Helsingissä toteuttamiimme robottikokeiluihin myönteisesti, mikä on edesauttanut käytännön kokemusten kartuttamista innovaatiohankkeiden kautta. Hankkeista olemme saaneet arvokasta tietoa jakelurobottien soveltuvuudesta kaupunkiin, jossa suurin haaste robottien operoinnin näkökulmasta on esteettömyys. Tällä hetkellä jakelurobotit liikkuvat kaupunkien kaduilla melko vaivattomasti, mutta infrastruktuuriltaan haastavia alueita riittää edelleen. Onkin huomionarvoista, että panostamalla vahvasti kaupunkitilan esteettömyyteen helpotamme paitsi liikuntarajoitteisten myös uusien palveluiden, kuten jakelurobottien, käyttöönottoa kaupungeissa.

Todelliseksi haasteeksi tulevaisuudessa saattaa muodostua jakelurobottien kasvava määrä. Forum Virium Helsingissä on tarkasteltu kaupungin roolia erilaisten jakeluun hyödynnettävien droonilaivueiden – niin maalla liikkuvien kuin ilmassa lentävien – hallintaan liittyvissä ratkaisuissa. Toistaiseksi ratkaisut ovat kehitysasteella, mutta Helsinki on ottanut esimerkiksi droonien osalta proaktiivisen lähestymistavan. Drooneille soveltuvia käyttökohteita on tutkittu laajasti muun muassa AiRMOUR– ja CITYAM-hankkeissa, joissa Forum Virium Helsinki on ollut vahvasti mukana.

Autonomisten viimeisen kilometrin logistiikkaratkaisujen voidaan olettaa yleistyvän lähitulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa kasvavaa tarvetta hallita autonomisten laitteiden laivueita, jotta kaupunkitila ei muutu hallitsemattomaksi autonomisten laitteiden temmellyskentäksi. Tähänkin haasteeseen etsimme ratkaisuja esimerkiksi tänä vuonna alkavan Chrous-hankkeen myötä, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää autonomisten robottilaivueiden liikenteenhallintajärjestelmiä.

Lentävien droonien osalta U-space-ilmatilojen ja droonien liikenteenhallintaan kehitetään jo ratkaisuja. Ensimmäisiä lentokäytäviä ja lennonjohtoa on jo kokeiltu. Erilaisten teknologisten ratkaisujen lisäksi voidaan käyttää rajoittavia keinoja, kuten sähköpotkulautojen kohdalla on tehty. Keinoja siis riittää, joten voit jatkossakin tervehtiä söpöä jakelurobottia ilman tulevaisuuden pelkoa.

Kaupunkilaiset innovaatiotyön keskiössä

Uusien palveluiden ja teknologioiden tuominen kaupunkiin ei ole itseisarvo. Olen Forum Virium Helsingin kaupunkilogistiikkaan keskittyvissä hankkeissa aina painottanut kaupunkilaisten ja arjen näkökulmaa, mikä onkin yksi Forum Virium Helsingin peruspilareista. Roolimme innovaatiohankkeissa on paitsi mahdollistaa esimerkiksi autonomisten laitteiden kokeiluja, myös olla yhteydessä asukkaisiin ja tuoda heidän näkemyksiään esiin. Yhteiskuntatieteiden maisterina koen tämän erityisen tärkeänä, sillä kaupunkilaisten arkeen vaikuttavien uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönotto ei koskaan tapahdu tyhjiössä.

Osana asukasyhteistyötä olemme selvittäneet työpajoissa, kyselyissä ja tapahtumissa helsinkiläisten suhtautumista jakelurobotteihin ja logistiikkadrooneihin. Arvokas osa työtämme on tunnistaa, millaisen kaupungin asukkaat haluavat nähdä tulevaisuudessa.

Mitä mieltä helsinkiläiset sitten ovat olleet? Erilaisten jakelurobottien suhteen asukkaat ovat olleet pääosin innoissaan. Robotit koetaan hauskoina ja söpöinä uutuuksina, joiden potentiaali uusina arkea helpottavina palveluina tunnistetaan. Lentävien logistiikkadroonien suhteen asukkaat ovat puolestaan korostaneet, etteivät he pidä ajatuksesta arjen kulutustuotteita kuljettavista drooniparvista. Näin ollen olemme hankkeissamme painottaneet esimerkiksi sote-sektorin mahdollisia käyttötapauksia, kuten ensiaputarvikkeiden kuljetuksia, joihin kaupunkilaiset suhtautuvat myönteisesti.

Tulemme jatkossakin suhtautumaan innovaatiohankkeissamme pilotoitaviin teknologioihin ja palvelukonsepteihin terveellä skeptisyydellä – tutkitaan ja kokeillaan ensin, ennen kuin tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Fiksussa kaupungissa on kaikille tilaa – katutilan optimointi

Erilaiset jakelurobotit, droonit ja älykkäät noutolokerikot ovat näkyvimpiä uusia avauksia kaupunkilogistiikassa yhdessä perinteisten jakeluajoneuvojen sähköistymisen kanssa. Kehitystä ja uusia ratkaisuja etsitään myös rajallisen katutilan haasteeseen.

Alati kasvavassa kaupungissa liikkujien ja erilaisten tarpeiden määrä kasvaa samalla, kun jo rakennetuilla alueilla käytettävissä oleva katutila pysyy muuttumattomana. Tämä on laajalti tunnistettu haaste, johon on usein vaikea löytää yksinkertaisia ratkaisuja. Moni on joskus ärsyyntynyt jalkakäytävälle tai pyörätielle pysäköidystä kuorma-autosta tai henkilöautosta. Jakeluautojen kuljettajat eivät kuitenkaan toimi näin tahallaan, vaan rajallisesta katutilasta johtuen; tavarat on toimitettava, vaikka lastaus- ja purkupaikkoja ei olisikaan lähellä. Tämä johtuu siitä, että kaupunkiin ei voida osoittaa rajattomasti lastausalueita ilman, että muiden katutilan käyttäjien liikkumismahdollisuudet heikkenevät – tiettyyn tarkoitukseen varattu tila on aina pois joltakin muulta.

Olemassa olevat kuormauspaikat voivat myös ruuhkautua. Me Forum Virium Helsingillä olemme pyrkineet löytämään ratkaisuja näihin haasteisiin resurssiviisauden periaatteella: jos emme voi lisätä jotain, käytetään sitä entistä fiksummin. Olen itse projektipäällikkönä kaupunkilogistiikkaa kehittävässä DISCO-hankkeessa, jossa kerättiin reaaliaikaista dataa kuormauspaikkojen käyttöasteista ja niille pysäköivistä ajoneuvotyypeistä. Kerättyä dataa hyödynnetään kuormauspaikkojen kehittämisessä (yksi havainto oli kuormauspaikkojen väärinkäyttö henkilöautojen pysäköintiin), mutta halusimme testata reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä myös suoraan kuljettajien suuntaan. Voisiko kuormauspaikkojen varaustilanteen visualisointi lisätä niiden käyttöastetta ja vähentää turhaa ajamista?

Keräämämme data visualisoitiin Tietorahdin karttapalvelussa, jossa ammattikuljettajat näkivät kuormauspaikkojen ajantasaisen varaustilanteen (punainen ikoni merkitsi varattua, vihreä vapaata). Osana kokeilua teimme kuljettajille kyselyn, jonka vastaajista noin puolet piti visualisointia hyödyllisenä reittisuunnittelun kannalta.

Mielenkiintoisia ovat myös dynaamiseen katutilan hallintaan liittyvät ratkaisut, joilla voidaan osoittaa katutilaa joustavasti muuttuviin tarpeisiin esimerkiksi vuorokauden- tai vuodenajan mukaan. Voisimmeko luoda joustavia kadunvarsia, jotka palvelisivat kaupunkilogistiikan tarpeita jakeluaikoina, mutta muuntuisivat muuhun käyttöön loppupäiväksi? Dynaamisia ja joustavia ratkaisuja tarvitaan, jos haluamme tehostaa rajallisen kaupunkitilamme käyttöä ja maksimoida kaupunkilaistemme hyvinvointia.

Toimivan kaupungin edellytys on sujuva kaupunkilogistiikka

Tulevaisuuden kaupunkilogistiikka ei ole enää pelkkää visiota, vaan sen ensimmäiset aallot muovaavat jo nyt kaupunkien toimintaa. Tämä blogikirjoitus olisi huomattavasti pidempi, jos olisin käsitellyt esimerkiksi liikenteen sähköistymistä tai fyysisen internetin kaltaisia kaupunkilogistiikan trendejä, jotka jo vaikuttavat logistiikan toimintaperiaatteisiin ja edistävät päästötavoitteiden saavuttamista.

Vaikka nykyhetki tarjoaa lupaavia ratkaisuja, kuten autonomiset jakelurobotit, on selvää, että tulevaisuus tuo mukanaan uusia, odottamattomia haasteita. Samaan aikaan logistiikan kulissien takana kypsyvät innovaatiot, jotka huomaamattomasti parantavat kaupunkien logistista arkea. Selvää on, että uusia ratkaisuja ja palveluita tarvitaan.

Kaupunkilogistiikan tulevaisuuden suhteen kannattaa syystäkin olla positiivisin mielin, mutta tervettä skeptisyyttä ei kannata hylätä uuden edessä. Uusia kaupunkilogistiikan palveluita tai teknologisia ratkaisuja ei kannata jatkossakaan kehittää irrallaan toimintaympäristöstään – kaupungista. Olen vuosien varrella huomannut, että tähän oivana työkaluna toimivat aidossa kaupunkiympäristössä toteutetut kokeilut. Niiden kautta saadaan suoraa palautetta uusien ratkaisujen toimivuudesta ja kaupunkilaisten suhtautumisesta niihin. Tässä työssä Forum Virium Helsinki tulee olemaan vahvasti mukana myös tulevaisuudessa.

Tulevaisuusblogissa julkaistua:

• Minkälainen on tulevaisuuden kaupunkiluonto?
• Miltä näyttää Helsingin vesiliikenteen tulevaisuus?
• Minkälainen on Helsingin digitaalisten kaksosten tulevaisuus?
• Minkälainen on sähköautoilun tulevaisuus?
• Miltä näyttää tulevaisuuden ruoantuotanto?
• Droonien ja kaupunki-ilmailun tulevaisuus