Tulevaisuusblogi | Minkälainen on sähköautoilun tulevaisuus?

Forum Virium Helsingin älyliikenteen erityisasiantuntija Raimo Tengvall pohtii sähköautoilun tulevaisuutta ja yleistymistä hidastavia haasteita sekä maailmaa syleillen että käytännönläheisestä näkökulmasta.

Miksi sähkö?

Monessa muussa asiassa on siirrytty modernista post-moderniin maailmaan tai vieläkin pidemmälle. Energiaakin tuotetaan monilla muilla tavoin kuin fossiilisilla polttoaineilla. Miksi liikenteessä silti mennään fossiilisilla painotuksilla, niin maalla, merellä kuin ilmassakin?

Laivoissa, lentokoneissa ja mökkiveneissä on hyviä syitä, miksi toimia polttoaineilla. Niitä on helppo tankata mukaan, ne säilyvät aika hyvin ja niissä on kohtalaisen pieneen painoon nähden paljon energiasisältöä.

Laiva tankit täynnä raskasta polttoöjyä pärjää maailman merillä omavaraisesti pitkään. Lentokoneen pitää olla sekä kevyt että täynnä energiaa, jotta se voi jylistä hurjaa vauhtia ilmojen halki toiselle puolelle maailmaa ja mökkirannassa oleva vene taas on helppo käynnistää talven jälkeen mekaanisen varmasti, kun vaan vie kanisterillisen bensaa. Käsissä jaksaa hyvin kantaa sellaisen määrän energiaa, jolla voi pienellä veneellä ajaa koko kesän ajot. Onhan se nyt näppärää. 

Autoista taas en ihan keksi, miksi niiden välttämättä tarvitsisi toimia polttomoottoreilla. En enää keksi, vaikka olen kasvanut innostuksella polttomoottorisiin kulkupeleihin. 

Kiinnostuksen kohteesta ammatti

Autot, bussit, tiet, kadut ja mikä tahansa moottoroituun pyörillä liikkumiseen liittyvä on kiinnostanut minua aina ihan suunnattomasti. Lukemaan opittuani luin hiirenkorville niin Tekniikan Maailmat, Tuulilasit kuin joukkoliikenteen aikataulukirjatkin. 

Työelämä on jatkanut tuota samaa rataa. Harrastuneisuuden myötä päädyin auto- ja liikennetoimittajaksi. Journalistina yli kymmenen vuotta seurasin alan kehitystä aitiopaikalta, jossa pääsi tutustumaan kiinnostaviin ihmisiin ja ilmiöihin sekä koeajamaan lähes kaikkea mahdollista.

Yhteiskuntatieteilijänä monet liikenteeseen liittyvät isot muutokset alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Muutoksia nimittäin riittää! Näitä olen uusien kokeilujen ja innovaatioiden edistämisen parissa päässyt näkemään Forum Virium Helsingillä viimeisen reilun viiden vuoden ajan.

Automaattiajamisen ja liikkumisen palveluna (MaaS) ensimmäiset hypet menivät ohi. Nyt ne etenevät realistisilla tahdeilla niissä kohdissa missä ne ovat mahdollisia. Liikenteen sähköistymisessä oli myös pieni hype vuonna 2022, mutta se ei ole laantunut yhtä paljon.

Ensimmäisissä koeajoissani kymmenisen vuotta sitten lämpenin hitaasti sähköautoihin. Edes ensimmäinen koeajo Tesla Model S:llä ei täysin vakuuttanut. Vasta useampi ajokerta, laajemman autovalikoiman tulo markkinoille ja useampi seuraavassa esiteltävä ahaa-elämys sai oman pääni kääntymään.

Sähköistymisen hype ei helpolla laannu – niin monta erillistä syytä ajaa siihen suuntaan. Siksi uskaltaa sanoa ja lukea tätä kymmenen vuoden päästäkin: tulevaisuudessa ajetaan ladattavalla sähköllä.

Päästöttömämpää liikkumista

Sähkömoottoreita ja akkuja käytetään maailmassa vaikka missä. Oli vain ajan kysymys, milloin ne tulivat laajasti autoihinkin. Niistä saa kiittää pitkälti kahta asiaa: Teslaa ja Euroopan Unionia. Tesla näytti jo kymmenen vuotta sitten, että houkuttelevan sähköauton tosiaan voi tehdä.

EU taas on asettanut autonvalmistajille tiukat päästörajat, jotka tiukkenevat asteittain vuoden 2035 uusien henkilöautojen nollapäästöjä kohti. Ensimmäinen kova välietappi oli vuoden 2020 keskiarvoraja 95 g/km henkilöautoille. 

Tämä on ajanut autonvalmistajat myymään EU-alueelle mahdollisimman vähäpäästöisiä autoja. Hybrideillä ja erityisesti ladattavilla saa päästölukemia alaspäin, joten niitä suositaan helppona ratkaisuna, jossa ei tarvitse vielä hankkiutua eroon polttomoottoritekniikan pitkistä alihankkijasuhteista. Täyssähköillä kuitenkin saadaan isoimmat päästövähennykset, joten suunta niihin on ajan mittaan selvä. Autonvalmistajat esittelevät tulevia mallejaan ja suunnitelmiaan hyvin pitkälti täyssähköisinä. Muuhun ei ainakaan Euroopassa kannata keskittyäkään.

Sähköautoilun haasteita

Ainoa laajempi pidemmän tähtäimen lataushaaste on niillä, jotka parkkeeraavat kadun varressa ilman omaa parkkipaikkaa. Tällöin kaupungin pitää antaa lupia latausoperaattoreille tehdä kadunvarsilatausta sen mukaan, miten tarvetta on. Tähän myös olen itse hiljattain tehnyt töitä Forum Virium Helsingillä, miten Helsingin kaupunki on saanut sopivaa dataa tulevaisuuden alueellisten lataustarpeiden ennakointiin. Tällaista toimintamallia tarvittaisiin erityisen paljon muualla maailmassa, jossa harvemmilla on oma parkkiruutu ja on vielä tyypillisempää parkkeerata autoja katujen varsilla.

Akkumateriaalit ja niiden riittävyys ovat iso kysymys. Niiden louhiminen maaperästä ei ole kivaa, kuten ei ole öljynkään. Akkumateriaalit tosin louhitaan lähtökohtaisesti vain kerran; sen jälkeen niitä voidaan kierrättää. Öljyä taas pitää porata jatkuvasti. Sitä tietä ei voi jatkaa ikuisesti. Öljyvarat hupenevat ja ilmastoa ei kannattaisi lämmittää enää yhtään.

Onko sähköautolla ajaminen kalliimpaa?

Suomessa auton lataaminen on edullisempaa ja helpompaa kuin melkein missään muualla maailmassa. Sähkö on kohtuuhintaista ja täällä asutaan paljon omakotitaloissa, joissa auto on vain yksi kodin sähkölaite lisää. Taloyhtiöissä asuvilla on parkkipaikoilla usein lämmitystolpat valmiina. Niiden suko-pistorasiat on helppo muuntaa hitaaseen lataukseen. Vähän nopeampaa Type2-latausta varten tarvitsee sentään uudet tolpat, mutta monissa tapauksissa nykyiset johdot riittävät, eikä mitään kaivuita tarvita. Toki matkan varrella on taloyhtiöpoliitiikkaa, joka helpottuu vuosi vuodelta, kun yhä useammalla asukkaalla on ladattava auto.

Akkumateriaalit johtavat sähköautojen korkeampaan hankintahintaan. Siitä ei kannata säikähtää. Autoilun kustannukset ovat kokonaisuus, joka muodostuu ihan muista asioista kuin hintalapusta. Olen ollut tästä asiasta erityisen kiinnostunut ja kehittänyt eri lähteistä koottuun kustannusdataan perustuvia ratkaisuja omalla sivutoimisella yritykselläni Auto-Inno Oy.

Hankintahinta on asia, jota lähes kukaan ei maksa autosta kokonaan. Autoilla on lähes aina jälleenmyyntiarvo. Siksi oikea verrattava asia on arvon aleneminen. Se on täyssähköautoilla tällä hetkellä aavistuksen nopeampaa kuin polttomoottoriautoilla, mutta tulevaisuudessa voi olla toisin päin.

Valtava ero tulee polttoaineiden ja sähkön hintaerosta. Täyssähköautoilun energiakulut ovat vain kolmasosa tai neljäsosa polttomoottoriauton energiakuluista. Mitä enemmän ajaa, sitä todennäköisesti täyssähköauto kannattaa taloudellisesti. Ladattavalla hybridillä kannattavuus taas perustuu siihen, onko käytössä jatkuva latausmahdollisuus ja ovatko matkat sen verran lyhyitä, että niitä voi ajaa lähes pelkällä sähköllä.

Useilla automalleilla ja laajoilla data-aineistoilla tekemissäni vertailuissa varsin tyypillisesti noin 10 000 euron hintaero on täyssähkö- ja polttomoottoriautoille tasaväkinen, jos ajaa keskivertosuomalaisen verran. Eli jos käytetyn polttomoottoriauton hintalapussa lukee 15 000 euroa ja käytetyn täyssähköauton 25 000 euroa, ne tulevat ajossa saman hintaisiksi.

Käytännössä sillä rahalla mitä säästää kuukausittaisissa polttoainekuluissa, voi maksaa isompaa rahoituksen kuukausierää. Näin oikeastaan kaikilla luottokelpoisilla ja vähänkään enemmän ajavilla suomalaisilla on jo varaa sähköautoon. 

Autoilun tulevaisuuden ennustaminen

Autoilun tulevaisuuden ennustaminen on suhteellisen helppoa. Automallin suunnitteluprosessi kestää noin viisi vuotta. Sen jälkeen automalli on myynnissä yleensä seitsemän vuotta. Myydyt autot ovat Suomessa keskimäärin liikenteessä reilut 20 vuotta. Nyt suunniteltavilla ja lähitulevaisuudessa liikenteeseen tulevilla sähköautoilla ajetaan siis aktiivisesti vielä 2040–2050-luvulla. 

Autoista kiinnostuneet ja autoalalla työskentelevät ihmiset ajavat jo sähköllä. Varhaisille omaksujille on toistaiseksi tehty kallliimpia ja isompia sähköautoja. Nyt suurille massoille on alettu yhä enemmän suunnitella astetta edullisempia koko kansan automalleja täyssähköisinä. Tulevaisuus etenee tässäkin niin, että asiasta kiinnostuneiden varhaisten omaksujien jälkeen suuret massat liikahtavat hitaasti samaan suuntaan. 

Kuvat: Raimo Tengvall ja Aapo Rista

Sarjassa aiemmin julkaistua:

• Tulevaisuusblogi | Minkälainen on tulevaisuuden kaupunkiluonto?