Tulevaisuusblogi | Miltä näyttää Helsingin vesiliikenteen tulevaisuus?

Artikkelikuva: Tulevaisuusblogi | Miltä näyttää Helsingin vesiliikenteen tulevaisuus?

Forum Virium Helsingin Tulevaisuusblogissa älykaupunkiasiantuntijamme kurkistavat oman alansa tulevaisuuteen, pohtivat Helsingin muutostrendejä ja esittävät oman visionsa siitä, miten tiedettä, teknologiaa ja kokemusta voidaan parhaimmillaan hyödyntää kaupungin kestävän kehityksen hyväksi.

Forum Virium Helsingin älyliikenteen vanhempi asiantuntija Pekka Koponen pohtii Helsingin vesiliikenteen tulevaisuutta ja saariston saavutettavuuteen ja sähköistämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia sekä kertoo läheisestä suhteestaan kotikaupunkinsa saaristoon ja vesillä liikkumiseen.

Spåralla skönelle

Maailmassa ei ole kovin montaa pääkaupunkia, joista voi nähdä raitiovaunusta aavan meren horisontin. Tuskin pienempiäkään kaupunkeja. Helsingissä se onnistuu kutosen ratikasta matkalla Hernesaareen. Meri on keskeinen osa helsinkiläisyyttä, mutta silti vielä aika monelta asukkaalta tai turistilta löytämättä.

Minulla on ollut ilo todistaa usein näitä löytämisen hetkiä, kun olen vienyt syntyperäisiäkin stadilaisia purjehtimaan, tai yhteysaluksilla saarille, ja nähnyt kuinka saariston lumo on napannut mukaansa. Muutama sata metriä Kaivopuiston jäätelökiskalta etelään voi riittää. Helsingin kaupungilla on tavoite lisätä saariston ja merellisten palveluiden käyttöä eli tarjota mahdollisuuksia näihin löytöretkiin ja me Forum Viriumilla tuemme tätä tavoitetta omilla keinoillamme.

Vesiliikenne Pekka Koponen
kuva: Pekka Koposen arkisto

Nykyään kilpailu ihmisten ajasta on kovaa ja saaristoon lähteminen voi tuntua vaivalloiselta. Voi olla lisäksi mielikuva siitä että purjehtiminen on kallista ja merellä tarvitaan erityistaitoja. Näissä mielikuvissa on hieman perää, mutta nimenomaan Helsingissä meri on saavutettavampi kuin monessa muussa paikassa maailmalla.

Yhteysalukset monimuotoisiin ja varsin erilaisiin saariin lähtevät kaupungin keskustasta. Kelvon retkiveneklassikon saa muutamalla tonnilla ja miehistöihin pääsee ilman veneen omistamista. Myös yhteiskäyttöveneitä ja koulutusta löytyy nykyään. Satamia ja veneseuroja on paljon ja Helsingin erityispiirre on se että ollaan nopeasti oikeasti saaristossa, ei satama-alueella tai joensuiston virtauksissa. Meri on tärkeä, sen kautta tavarat kulkevat Helsinkiin ja ulkomaille, ja meren virkistyskäytöllä on pitkät perinteet. Sköne on stadilaisen lande.

Meri on ollut itselleni läsnä jo lapsuudesta asti. Leikkipuisto oli Krunikan skidillä Tervasaaressa ja Halkolaiturilta muistan sedän öljyisen naaman konehuoneen uumenista hänen yrittäessään saada vanhaa jaalaa merikelpoiseksi. Isovanhempien luona Vuosaaren Uutelassa on vieläkin paikallaan rantakivi, joka oli mielikuvitusretkien veneen kojelauta.

Vielä vahvemman tunnesiteen ovat aiheuttaneet perheen lomareissut moottoriveneellä saaristossa. Vanhemmat ovat olleet iloisia, huoleton ajattomuus ja pelkistetty luonto ovat jättäneet jälkensä. On toki ollut sadetta, tuulta ja kiroilua. Kerran myös yletön merisairaus ja oksentelu heiluvaan ämpäriin dieselin pakokaasuissa. Siitäkin jäi lähtemätön mielikuva, mutta vahvimpana ajan myötä on kuitenkin säilynyt mahdollisuus päästä iloisiin lapsuuden tunnelmiin painamalla poski kesäauringon lämmittämää kalliota vasten. Suomenlahden saaristo on maailman paras paikka.

Parikymppisenä hankimme yhdessä kahden kaverin kanssa Hai-veneen ja vietimme kesät Saaristomerta tutkien. Myöhemmin jatkoin näitä purjehduksia omalla folkkarilla, kansanveneellä, ja usein myös puisella kaljaasi Inga-Lillillä osana meriperinneyhdistys Stella Polariksen toimintaa. Suomalainen veneenrakennus ja merihistoria ovat siis myös lähellä sydäntä. Nykyään purjehdukseen otettu aika on mennyt lapsen purjehdusharrastusta tukiessa, eli jollia kuskatessa.

Saaristo saavutettavaksi yhteistyöllä

Työssäni Forum Viriumilla olen onneksi päässyt myös edistämään Helsingin saariston palveluiden saavutettavuutta. Helsingillä on Merellinen strategia, joka on hyväksytty vuonna 2019 ja tähtää vuoteen 2030. Toimeenpanossa on ollut omat haasteensa: tyypillinen ongelma Suomessa on kunnianhimoinen strategia ja lähes olemattomat resurssit. Muutama avainhenkilö kaupungilla on omalla henkilökohtaisella moniosaamisellaan vienyt hienosti asiaa eteenpäin.

Kaupunki on pyytänyt osana strategian toteuttamista Forum Viriumin mukaan muun muassa digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Myös kokeilutoimintaamme on suunnattu merellisiin kohteisiin, ja aina mahdollisuuksien mukaan olemme pyrkineet hyödyntämään kehityshankkeiden resursseja niihin.

Saaristossa on monimuotoista laadukasta yrittämistä, mutta monimuotoisuus on samalla myös haaste. Sesonki on lyhyt ja siksi toiminta jää helposti pienimuotoiseksi. Digitaaliset alustat tarjoavat juuri tämäntyyppiseen ympäristöön mahdollisuuden yhdistää voimat, niin myynnissä kuin markkinoinnissa. Esimerkiksi kotimainen Johku on vastannut tähän tarpeeseen hyvin mahdollistaen ristiinmyynnin ketterästi.

Boat
Kuva: Bout

Forum Viriumin panosta tarvitaan silloin kun ollaan uuden mahdollisuuden äärellä, mutta roolit ovat vielä epäselvät. Joko kaupungin sisällä, julkisen ja yksityisen rajanvedossa tai kilpailevien yritysten kesken. Usein kaikki toimijat ovat sitä mieltä, että yhteistyö hyödyttäisi kaikkia, mutta kenelläkään ei ole halua tai kykyä ottaa vetovastuuta eli samalla suurempaa riskiä. Forum Virium voi ottaa hetkeksi veturin paikan, mutta kokeilun jälkeen omistaja pitää löytyä joko julkiselta puolelta tai yrityksistä.

Merellisen Helsingin kohdalla on kyse juuri tämän tyyppisestä ekosysteemistä, jossa vastuut ovat sirpaloituneet ja on paljon pieniä toimijoita mukana. Keskeisillä saarilla on monta omistajaa ja kunkin saaren omistaja kilpailuttaa liikenteen. Armeijalta saaret ovat siirtyneet Suomenlinnan hoitokunnalle, Metsähallitukselle ja Senaatti-kiinteistöille. Kaupungin saaria ovat muun muassa Pihlajasaari, Uunisaari ja Harakka. Korkeasaari on säätiön hallinnassa. Monet pienemmät saaret on vuokrattu purjehdusseurojen käyttöön ja niillä on kaikilla omat lauttansa. Lauttaliikenteen liput on saatu jo HSL:n Reittioppaaseen löydettäväksi, mutta HSL:n malli ei sovi Suomenlinnaa ja Kruunuvuoren lauttaa lukuunottamatta lipunmyyntiin vaihteleviin kohteisiin, koska hinnoittelu kohteisiin vaihtelee saaren käyttötarkoituksen mukaan.

Merellisen Helsingin kohdalla olisi loistavaa jos päädyttäisiin tilanteeseen, jossa innovatiiviset yritykset tarjoavat digitaalisia työkaluja myyntiin ja markkinointiin ja perinteiset toimijat voivat keskittyä ydinliiketoimintaansa eli monipuolisten elämysten tarjoamiseen kaupunkilaisille ja matkailijoille. Fiksut työkalut tuottaisivat samalla parempaa dataa palveluiden kehittämiseen ja kohderyhmien tavoittamiseen kaikille osapuolille. Jotta liiketoiminta olisi kannattavaa näille digipalveluiden tarjoajille, saman tuotteen pitäisi toimia muissakin kaupungeissa, mielellään kansainvälisesti.

Vähäpäästöistä vesiliikennettä

Forum Viriumille on ollut luontevaa tukea kaupunkia kahteen kokonaisuuteen liittyen. Datan ja digitaalisten palveluiden hyödyntäminen edistää saaristo- ja vesiliikennepalvelujen löydettävyyttä. Tätä edistetään kehittämällä myyntikanavia ja hyödyntämällä dataa hyvin sesonkiluontoiseen ja säästä riippuvaan liiketoiminnan ohjaamiseen.

Toinen merkittävä missiomme on Helsingin hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen alusten käyttövoiman muutoksen kautta. Tällä hetkellä olennaista on alusten sähköistäminen ja latausinfran kehittäminen. Infran osalta Forum Virium edistää samaa myös jo tieliikenteessä ja sieltä voidaan tuoda malleja, mutta vesillä aluksiin vaadittavat investoinnit on suuri haaste.

Vesiliikenteen lipunmyyntiin liittyen Forum Viriumilla oli kolmen vuoden pienten kehityshankkeiden sarja, joilla kehitettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa lipunmyynnin MaaS-rajapinta. Sekä konsepti että tekninen toteutus. Kaikki tehtiin avoimesti, kenen tahansa hyödynnettäväksi. Ideana tehdä paras mahdollinen standardin mukainen toteutus konkreettisesti, rajapinta, johon liikennöitsijät voivat tarjota lippuja myytäväksi ja toisaalta matkaketjujen tai matkailupakettien myyjät voivat helposti ostaa liput yhdestä kanavasta. Ja tarjota ne asiakkailleen vaikka omalla kielellä, kuten kiinalaisille suunnatussa WeChat-sovelluksessa. Yksi tavoite oli myös näyttää että tämän tyyppinen ratkaisu ei nykyään ole kovin suuri IT-investointi.

callboats2021-vesa_laitinen-15 (1)
Ekologinen Callboats-kutsuvene (kuva: Vesa Laitinen)

Rajapinta valmistui, keskeisimmät lauttaoperaattorit saatiin mukaan, mutta haasteeksi tuli sen jälkeen myyntipuolen firmojen hyytyminen, huomattavimpana MaaS Globalin (Whim) konkurssi. Myös turistivirtojen tyrehtyminen vaikeutti tilannetta esimerkiksi kiinalaisten kohdalla. Sopiva ajoitus tälle on ehkä myöhemmin, koska kaupunki selvitti pilotissa myös omaa rooliaan ja lopputulemana tahtotilaa ylläpitää tämän tyyppistä rajapintaa ei tässä tilanteessa ollut. Joten kokeilu tuotti kaikille osapuolille hyvän näkemyksen siitä mitä palvelu maksaisi ja mitä se tarjoaa, mutta kopinottajaa ei löytynyt vielä yksityiseltä eikä julkiselta puolelta. Koodi ja speksit ovat vapaasti hyödynnettävissä, mutta ehkä joudumme odottamaan ”Google Ticketsin” syntymistä.

Sähköveneitä on kokeiltu jonkin verran, niistä pitkäkestoisin kokeilu on ollut Callboats, jonka päätavoitteena on kutsukyytien tarjoaminen, tulevaisuudessa jopa ilman kuljettajaa automaation avulla. Veneet kulkevat kaikki myös sähköllä, eli Callboats vie eteenpäin useampaa murrosta samaan aikaan.

Kaikki nämä uudet palvelut tuottavat digitaalisuutta hyödyntävinä ratkaisuina tarkempaa dataa kuin aikaisemmin. Yksi tärkeä kehitysaihio jatkossa on tämän datan kerääminen, yhdistäminen ja analysointi eri toimijoilta hyödyttämään merellisen Helsingin yrityksiä ja muita organisaatioita laajemminkin.

Kuten mainitsin aikaisemmin Forum Viriumin nopeiden kokeiluiden toimintamallia on suunnattu myös merelliseen Helsinkiin. Yksi mainio esimerkki on suomalainen Bout, joka teki ensimmäisen ”veneiden Uber” -kokeilunsa Perille asti -EU-hankkeessa jo 2018, ja niiden oppien ja useiden suunnan muutosten jälkeen on nyt saanut nykyisen tuotteensa lanseeratuksi Pariisissa olympialaisiin ja Seinen vesiliikenteeseen liittyen. Kunnioitettavaa sitkeyttä ja tuotteen viilaamista paremmaksi ja paremmaksi.

Suomella on pitkät perinteet myös olympiapurjehduksessa, mitaleita on tullut 1920-luvulta lähtien ja Helsingissä purjehdittiin Harmajan lähellä aivan kantakaupungin edessä olympiapurjehdukset 1952. Pariisin kisat purjehditaan Marseillessa. Suomalaisilla on hyvä edustus useassa luokassa, joten jännitetään ja tsempataan purjehtijoita! Ja toivotaan samalla että myös Bout menestyy Pariisissa ja saa sieltä vauhtia uusiin kansainvälisiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Helsingin saaristo on vielä täynnä loppukesän ja syksyn mahdollisuuksia, joten kannustan kaikkia löytöretkiin!

Lue myös

Tilaa uutiskirje – älykaupunkiuutiset suoraan sähköpostiisi!

Haluatko pysyä ajan tasalla tulevaisuuden kaupunkiratkaisuista ja saada ensimmäisenä tiedon avautuvista kokeiluhauista ja innovaatiokilpailuista? Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirjeemme!

Hidden
Hidden
Nimi(Pakollinen)
Annan suostumuksen henkilötietojen käsittelyn(Pakollinen)
Olen lukenut Forum Virium Helsingin tietosuojaselosteen ja annan suostumuksen henkilötietojeni käsittelyyn sen mukaisesti. Noudatamme henkilötietojen käsittelyssä yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR).

Lisätietoa

Vanhempi asiantuntija Pekka Koponen

Pekka Koponen
Vanhempi asiantuntija
+358 40 501 7114
pekka.koponen@forumvirium.fi

Lue myös