Mitä kaupunkilaiset ajattelevat drooneista? – Helsinki selvittää

Kaupunki-ilmailu eli esimerkiksi droonien käyttö yleistyy kovaa vauhtia ja viime vuotisen selvityksen mukaan Suomen kaupunki-ilmailupalveluiden markkinat ovat noin 20–80 miljoonan euron arvoiset vuoteen 2030 mennessä. Siksi kaupunkien kannattaa selvittää, mitä niiden asukkaat ajattelevat droonien käytöstä ja vaihtelevatko asenteet eri käyttötarkoitusten mukaan.

Parhaillaan on käynnissä kyselytutkimus, josta toivotaan toistaiseksi suurinta droonikyselyä, joka Suomessa on tehty. Helsingissä on jo aiemmin järjestetty kaksi kyselytutkimusta, jotta kaupunkilaiset pääsisivät kertomaan ajatuksiaan. Ensimmäiseen, 2022 tehtyyn kyselyyn vastasi noin 400 ihmistä ja toiseen, keväällä 2024 pidettyyn, yli 500. 

”Selvitykset auttavat paitsi kaupunkia myös yrityksiä arvioimaan, millaisia droonipalveluja Helsinkiin kannattaa tuoda. Se, että asukkaat hyväksyvät teknologian, on aivan keskeistä menestyvälle bisnekselle”, Business Helsingin innovaatiopalveluiden tiimipäällikkö Kimmo Heinonen sanoi keväällä 2024, kun kyselystä järjestettiin toinen kierros. 

“Jotta näin tapahtuisi, kaupunkilaisten tarpeet ja huolet pitää ottaa vakavasti”, Heinonen jatkaa.

Aiemmat vastaukset osoittavat, että kaupunkilaiset suhtautuvat suopeimmin droonien käyttöön valo- ja videokuvaamisessa, valvonnassa ja huoltotöissä. Lisäksi he hyväksyvät droonit hätätilanteissa ja lääkintätarvikkeiden ja näytteiden kuljetuksissa. Uusin kysely keskittyy erityisesti droonien käyttöön pelastustilanteissa ja esimerkkinä on vedenvaraan joutuminen.

Käy vastaamassa droonikyselyyn 30.10.2024 mennessä! 

Vastaajien kesken arvotaan 50 euron lahjakortteja S-ketjun ruokakauppaan. 

Kysely on osa kansainvälistä CITYAM-hanketta ja samankaltaisia kyselyitä tehdään muissakin kaupungeissa. Hankkeessa tuetaan kaupunkeja droonien käyttöönotossa ja kokeillaan erilaisia tehtäviä, joihin miehittämättömiä ilma-aluksia voisi käyttää. Tukholmassa drooneja on kokeiltu hanhien häätämiseen uimarannoilta ja Hampurissa sataman kunnostustarpeiden kartoittamiseen.

Kuva: Vesa Laitinen