Forum Viriumin Tulevaisuus-blogissa älykaupunkiasiantuntijamme kurkistavat oman alansa tulevaisuuteen, pohtivat Helsingin muutostrendejä ja esittävät oman visionsa siitä, miten tiedettä, teknologiaa ja kokemusta voidaan parhaimmillaan hyödyntää kaupungin kestävän kehityksen hyväksi.
Juttusarjan avaa Forum Viriumin projektipäällikkö ja ympäristösosiologi Marja Mesimäki. Hän kertoo, kuinka kaupunkiluonnon luovat ratkaisut voivat lisätä viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta ja tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Lisää luontoa kaupunkiin
Olemme täysin riippuvaisia toimivista luonnon prosesseista, myös kaupungeissa. Luonnontilainen lähimetsä tai niitty katolla toimittavat monenlaisia elintärkeitä tehtäviä maaperän toimivuutta ylläpitävien hajottajien puurtamisesta pörriäisten tarjoamiin pölytyspalveluihin. Risukolta näyttävä maapläntti voi olla tuhansien eliöiden koti ja samalla hieno paikka luoville lasten leikeille. Erityisen kiinnostavaa on rakennetun kaupungin ja luonnon suhde: miten orgaanisesti muotoutuva luonto ja ihmisen suunnittelema ja rakentama kaupunkikone elävät rinnakkain.
Kaupunkirakentamiseen kohdistuu monenlaisia paineita. Yhtäältä pitäisi löytää vastauksia ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten liudentamiseen ja toisaalta pitää huolta viihtyisästä ja terveellisestä elinympäristöstä. Tiiviistikin rakennetuilla alueilla luontoa on tarjottava tavalla tai toisella. Maanvaraista luontoa ei koskaan korvaa mikään, mutta kekseliäillä ratkaisuilla luontoa voidaan tuoda lisää harmaaseen kaupunkirakenteeseen.
Kummassa maisemassa sinä kävelisit mieluiten helteellä? Vuoden 2022 pohjoismaisen kasvikattopalkinnon toinen voittajatyö toteutettiin peruskorjauskohteessa. Katuympäristöihin voisi soveltaa vastaavaa ajattelua.
Monta hyötyä samassa paketissa
Luonto on vuosimiljardien ajan kehittänyt korkeaa teknologiaa, melkoista high techiä, jota todella kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi maanpäällinen luonnonmukainen hulevesien hallinta on edullisempaa kuin putkistojen rakentelu maan alle. Samalla voidaan luoda hienoja virkistysympäristöjä kaupunkilaisten iloksi.
Kun tilaa on vähän, pitää yhden ratkaisun olla mahdollisimman tehokas. Puhutaan monitoiminnallisesta vihreästä infrastruktuurista. Se tarkoittaa sitä, että erilaiset viherratkaisut suunnitellaan tuottamaan yhdessä ja erikseen erilaisia ekosysteemipalveluja eli luontohyötyjä – viivyttämään ja pidättämään hulevesiä kaupunkitulvien välttämiseksi, viilentämään helteillä kuumenevaa kaupunkirakennetta, vaimentamaan melua, puhdistamaan ilmaa, nielemään hiiltä ja tarjoamaan kaupunkilaisille viihtyisää ja kokemuksellisesti rikasta elinympäristöä, jopa lähituotettua ruokaa.
Mitä kaikkea tulevaisuuden vehreä kaupunki voikaan tarkoittaa? Minkälaisia ratkaisuja vehreyden lisäämiselle kannattaisi kehitellä?
Luonto kohtaa rakennukset, teknologian ja taiteen
Luontoa voidaan yhdistellä ihmisen kehittämään teknologiaan. Tästä esimerkkinä ovat biosolar-katot eli luonnon monimuotoisuutta tukevat kasvikatot, joihin on yhdistetty sähköenergiaa tuottavia aurinkopaneeleita. Kasvillisuus viilentää ympäristöä, jolloin paneelit toimivat huomattavasti tehokkaammin kuin ilman kasveja. Samalla tarjotaan elinympäristöjä esimerkiksi uhanalaisille kasvilajeille.
Pienten aurinkoenergiaa tuottavien kasvikattoverkostojen avulla voitaisiin rakentaa vehreitä askelkiviä kaupungin läpi esimerkiksi pölyttäjille ja muille selkärangattomille eläimille. Asukkaita osallistavat mikrometsät sopisivat hyvin askelkivien verkostoon.
Astetta villimmässä visiossa automaattisesti kulkevat modulaariset kasvillisuusrakenteet suhailisivat aamuyöstä tarvittaviin kohteisiin, esimerkiksi työmaata maisemoimaan tai viilentämään ympäristöä hellejaksojen aikana. Käyttövoimana niissäkin voisi olla aurinkoenergia, ja rakennusmateriaalit tietysti kierrätettyjä. Sensorit tuottaisivat dataa ympäristöolosuhteista. Moduulien määränpäät suunnittelisi tekoäly, joka yhdistelisi erilaisia tietoaineistoja, kuten esimerkiksi alueiden lämpöhaavoittuvuutta sääennusteisiin. Miltä tuntuisi aamulla kohdata yllätyksellinen viherelementti työmatkan varrella, tai jopa tilata mobiilisovelluksella vihermoduuli luoksesi? Ehkä se voisi keskustella kanssasi tai kertoa päivän uutiset.
Luonto on loputon inspiraation lähde. Ympäristötaiteen ja biofiilisen ajattelun yhdistely rakennuksiin integroitaviin ratkaisuihin voisi tuottaa yllätyksellistä ja kiinnostavaa kaupunkitilaa ja kohentaa epämiellyttäviksi koettuja ympäristöjä esimerkiksi alikulkujen tai asema-alueiden tuntumassa. Miltä kuulostaisi kasvimuraali yhdistettynä valotaiteeseen? Entä voisiko teos olla jollain tavalla interaktiivinen?
Päräyttävimmät toteutukset voivat houkutella kaupunkilaisia muualta, jopa matkailijoita. Parhaimmillaan asukkaiden ylpeys omasta asuinalueesta ja sitä kautta sitoutuminen elinympäristöstä huolehtimiseen kohentuisi. Kasvitaideteoksista voitaisiin kehitellä myös helposti kiinnitettäviä ja irrotettavia pienmoduuleja esimerkiksi tapahtuma-alueille viihtyisyyttä tuomaan.
Patrik Blancin suunnittelemassa viherseinässä Pariisissa on 7600 kasvia ja 237 eri lajia.
Rakennetaan kestävästi kierrätys- ja luonnonmateriaaleista
Kiertotalouden mukaiset ratkaisut ovat välttämätön askel kohti kestävämpää viherrakentamista. Tässä on vielä paljon tuotekehitystä tehtävänä. Esimerkiksi nykyään vielä yleisesti kasvikattotuotteissa käytetyt muovikennorakenteet ovat haitallisia sekä kasveille että ympäristölle. Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus -tutkimushanke kehitti yhdessä Hollolan Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n kanssa kierrätysmateriaaleja hyödyntävän kasvikattoratkaisun, jolla on myös paloluokitus. Luonnonmukaiset rakenteet, kuten järven niitosta ylijäävä järviruoko on erinomainen ja kaiken lisäksi edullinen materiaali. Tämäntyyppisiä viherrakentamisen kiertotalousratkaisujen kehittelyjä tarvitaan lisää. Materiaaleja voi löytää yllättävistäkin paikoista!
Hoidon ja ylläpidon kestävyyteen pitää myös kiinnittää huomiota. Esimerkiksi tiiviissä kaupunkirakenteessa katoilta ja kaduilta virtaa runsaasti vettä lähivesistöihin. Siksi esimerkiksi rakennuksiin integroitavissa ratkaisuissa ei ole järkevää käyttää lannoitteita. Jotta ratkaisuista ei aiheudu vesistökuormitusta, voidaan esimerkiksi biohiiltä tai mikrobeja hyödyntää kasvualustoissa niin kasvien hyvinvoinnin lisäämiseksi kuin hulevesien hallinnassa. Tutkimustiedon yhdistäminen tuotekehitykseen onkin ensiarvoisen tärkeää tulevaisuuden ratkaisujen kehittämisessä.
Istuin seitsenvuotiaana lähimetsässä isolla kivellä ja tuijotin koivua, sen kaunista runkoa, oksia ja lehtiä. Näin edessäni elävän, hengittävän olennon. Alitajuisesti ymmärsin, että minulla, tuolla koivulla ja koko pienellä metsällä keskellä kaupunkia on symbioottinen suhde. Pohdin, mitä kaikkea lähiluonto minulle antaa.
On hauska ajatus, että olin pienessä mielessäni ekosysteemipalvelujen, luonnon tarjoamien hyötyjen äärellä tietämättä vielä, että aiheesta tulisi myöhemmin ammattini.
Marja Mesimäki, Forum Virium Helsinki
Lähiluontoa kaikkien ulottuville
Tutkimustietoa kaupunkivehreän positiivisista vaikutuksista ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on nykyään valtavasti. Korona-aika osoitti konkreettisesti, miten merkityksellistä luonto on kaupunkilaisille. Esimerkiksi Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa oli melkoista ruuhkaa. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta lähteä kauas asuinpaikastaan elvyttävän luonnon äärelle.
Esimerkiksi hoivaympäristöjen, kuten palvelutalojen suunnittelussa viherrakenteiden määrään ja laatuun pitää kiinnittää huomiota. Jos tilaa on vähän, voi hyvin suunniteltu kattopuutarha tai pienikin piha olla keidas, joka tuottaa ikääntyneille ja muistisairaille tärkeitä moniaistisia virikkeitä ja viilennystä kesähelteillä. Web-kameroiden avulla luonnon tapahtumia voisi siirtää sisätiloissakin seurattavaksi. Kuka ottaisi kopin terveyttä edistävien lähiluontoratkaisujen kehittämisestä ja niveltämisestä hoivaympäristöjen rakentamiseen? Myös sairaalapotilaille luonnon läheisyys on tärkeä; jo pelkkä luontonäkymä saattaa edistää esimerkiksi leikkauksesta parantumista.
Päiväkodeissa ja kouluissa lähiluontoa kannattaa hyödyntää monin tavoin oppimisen ja elpymisen ympäristöinä, samalla mikrobiomi vahvistuu ja sitä myöden vastustuskyky paranee immuunivälitteisiä sairauksia, kuten astmaa vastaan. Minkälaiset vinkeät ratkaisut toisivat lapsille terveyttä, iloa ja riemua?
Ekosysteemipalvelujen näkyväksi tekeminen auttaa kaupunkilaisia ymmärtämään ja arvostamaan luontoa. Forum Viriumin koordinoimassa B.Green-hankkeessa kehitettiin useita vihreän infrastruktuurin digitaalisia ratkaisuja kaupunkisuunnittelun tueksi. Asukkaat pääsivät muun muassa kokeilemaan Granlundin lisätyn todellisuuden Green Kalasatama -sovelluksella, miltä rakenteilla oleva puisto näyttää kymmenien vuosien kuluttua samalla oppien puiston kasvien hyödyistä esimerkiksi hulevesien hallinnan suhteen. Mitäpä jos hyötyjä seurattaisiinkin reaaliajassa, esimerkiksi kuinka paljon happea puu juuri nyt tuottaa? Sovelluksessa voisi olla pelillisiä elementtejä, ”NatureGo”-tyyliin, jolloin se kannustaisi myös liikkumaan vehreyden äärellä ja keräämään pisteitä vaikka puita halaamalla.
Katot kaupunkilaisten olohuoneiksi
Kaupungeissa on valtavasti kattopinta-alaa. Vain mielikuvitus on rajana sille, minkälaista vehreää julkista tilaa voisi rakentaa esimerkiksi parkkitalojen, julkisten rakennusten tai teollisuuskiinteistöjen katoille. Lukisit kirjaa kirjaston kattopuutarhassa tai rauhoittuisit työpaikkasi viherkeitaassa, ehkä pitäisit palaverin luovuutta ruokkivassa pergolassa. Omat tutkimukseni on ovat osoittaneet, että uudenlaiset viherratkaisut voivat tarjota kokemuksellisesti rikasta ympäristöä ja antaa jopa uskoa ja toivoa tulevaisuuteen, symboloida parempaa huomista.
Sarjan muut osat:
Tilaa uutiskirje – älykaupunkiuutiset suoraan sähköpostiisi!
Haluatko pysyä ajan tasalla tulevaisuuden kaupunkiratkaisuista ja saada ensimmäisenä tiedon avautuvista kokeiluhauista ja innovaatiokilpailuista? Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirjeemme!
Lisätietoa