Tulevaisuusblogi | Droonien ja kaupunki-ilmailun tulevaisuus

EU-projektipäällikkö Renske Martijnse-Hartikka Forum Virium Helsingin älyliikennetiimistä pohtii tässä blogikirjoituksessaan drooneihin ja kaupunki-ilmailuun liittyviä hyötyjä ja haasteita.

Droonit kaupungin yllä

Kaupunkimme muuttuu kaiken aikaa ja näemme sen tapahtuvan silmiemme edessä. Asun kaupungin keskustassa ja joka puolelle ilmestyy uusia teitä, siltoja ja pyöräväyliä. Rakennuksia peruskorjataan tai niiden tilalle rakennetaan uusia. Näemme ympärillämme myös uusia kulkuneuvoja: sähköpotkulaudat ovat vielä suhteellisen uusi ilmiö, ja jalkakäytävällä voi nykyään myös törmätä söpöön pieneen kuljetusrobottiin. 

Myös droonit ovat yksi tällaisista uusista ja jokseenkin futuristisista ”kulkuneuvoista”, joita yhä useampi ihminen on nähnyt tai joista he ovat ainakin kuulleet. Naapurillasi tai ystävälläsi voi olla pieni drooni, jota hän lennättää kesämökillä ja jolla hän ottaa hienoja kuvia. Erilaiset droonityypit ovat kuitenkin lisääntyneet kovasti viimeisen 5–8 vuoden aikana, ja niiden koko on kasvanut ja käyttötarkoitukset ovat laajentuneet. Droonit voidaan varustaa kaikenlaisilla antureilla, ja jotkut niistä kuljettavat paketteja, painavia rahteja tai jopa matkustajia – tällaiset droonit näyttävät pikemminkin pieniltä helikoptereilta. Ne ovat kuitenkin paljon hiljaisempia, nopeampia ja halvempia kuin helikopteri.

Droonien sekä niin kutsutun kaupunki-ilmailun tai innovatiivisen ilmailun näkyvyys kasvaa lähitulevaisuudessa: sen lisäksi, että niiden fyysinen näkyvyys kasvaa, ne saavat lisää näkyvyyttä myös väittelyissä, linjauksissa, sanomalehdissä, säännöksissä, keskusteluissa sekä sydämissä ja mielissä. Ja kun niin käy, meidän täytyy pitää mielessä kaupunkimme pitkän tähtäimen visio. Forum Viriumin tehtävänä on tehdä kaupunki tietoiseksi uusista kehityshankkeista ja varmistaa, että eri osastot osaavat ennakoida droonien tulon ja reagoida siihen.

Yhteisen ilmatilan tulevaisuuden suunnittelu

Kaupunkien ei ole juuri koskaan aiemmin tarvinnut miettiä, mitä kaupunkilaisten päiden yllä tapahtuu ja miten sitä voitaisiin hallita tai rajoittaa. Suurin osa kaupungissa tai sen lähellä lentävistä drooneista lentää 50–130 metrin korkeudella. Tätä aluetta kutsutaan alailmatilaksi – tai ehkä meidän pitäisi alkaa kutsua sitä kaupunki-ilmatilaksi. Kaupungeilla on siis nyt oma ilmatila, joka niiden pitää ottaa huomioon! Tämä on vielä niin uusi asia, että on epävarmaa, millaisen roolin kaupunki kykenee ottamaan tai millainen rooli sen pitäisi ottaa, ja onko tämä ylipäätään kaupunkiorganisaatiota koskeva asia – ja jos on, niin mitä toimialaa se koskee? Koskeeko se liikennettä, tilasuunnittelua, kaupunkiympäristöä, turvallisuutta, tiedonhallintaa, lupa-asioita, tarkastuksia tai logistiikkaa – vai niitä kaikkia?

Me Forum Virium Helsingillä aloitimme työskentelyn droonien parissa jo vuoden 2019 paikkeilla AiRMOUR-projektin puitteissa, jotta oppisimme lisää, kehittäisimme asiantuntemustamme ja voisimme auttaa kehittämään kaupungin roolia. Siinä missä suurimmalla osalla Euroopan kaupungeista tämä aihe ei ole vielä lainkaan pöydällä, Helsingistä on tullut yksi alan edelläkävijöistä. Olemme viimeisen viiden vuoden ajan laajentaneet aiheeseen liittyvää asiantuntemustamme AiRMOURin ja CITYAMin kaltaisten kansainvälisten hankkeiden kautta. Kumpikin näistä hankkeista keskittyi kaupunki-ilmailuun ja sen kaupunkiin kohdistuviin vaikutuksiin. Vastasin itse näistä kahdesta suuresta kansainvälisestä hankkeesta, ja työskenneltyäni tämän aiheen parissa nyt viiden vuoden ajan olen oppinut paljon tällaisista käyttötapauksista: ne ovat aluksi yllättäviä, mutta tarkemmin ajatellen täysin järkeenkäypiä.

Helsinki kaupunki-ilmailun edelläkävijänä

Helsinkiläisillä on syitä olla ylpeitä: Helsinki on kaupunki-ilmailun edelläkävijä, joka on kerännyt jo paljon aiheeseen liittyvää tietämystä, kokemusta ja suunnitelmia. Monikaan Euroopan kaupunki ei ole ehtinyt ajattelussaan ja kehityksessään yhtä pitkälle kuin Helsinki. Ja millään muulla Euroopan kaupungilla ei ole kahta kokopäivätoimista työntekijää työskentelemässä kaupunki-ilmailun parissa kaupunkiympäristön toimialalla. 

Me tuotamme Helsingissä dataa, joka auttaa droonien lennättäjiä maksimoimaan lentoturvallisuuden, käytämme kaupungin digitaalista kaksosta eri reittien tai laskeutumispaikkojen simulointiin, toimimme kokeilualustana, teemme yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten sekä asukkaiden kanssa ja pystymme keskustelemaan asiantuntevasti Traficomin kaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa. Logistiikkadrooniliikenne on nyt käynnistymässä ja tulee laajenemaan tulevina vuosina.

Droonien hyödyt ja haitat

Droonit ovat aihepiiri, joka nostattaa niin myönteisiä kuin kielteisiäkin tunteita. Ihmiset saattavat reagoida niihin vahvasti. Yleisesti ottaen yhtenä suurimmista huolenaiheista on, loukkaavatko droonit yksityisyyttä. Jotkut ihmiset ovat myös huolissaan melusta, mikä on luonnollisesti hyvin subjektiivista ja olosuhteista riippuvaa. Pientä sähkötoimista droonia ei kuule, jos ympärillä on muuta (liikenteen) melua, eikä drooneja myöskään kuule, kun ne lentävät 60 metrin korkeudella. Mutta drooneista syntyy toki ääntä etenkin niiden laskeutuessa ja noustessa ilmaan. Laskeutumispaikat ja lentoreitit on siksi suunniteltava siten, että ne eivät häiritse ihmisiä.

Yksi asia, jota Helsingissä ei vielä tapahdu, tai ei juurikaan tapahdu, on droonien käyttö rahdin kuljetukseen: droonit voisivat lentää veripankin ja laboratorion välillä silloin, kun tarvitaan kiireellistä analyysiä, tai niillä voitaisiin toimittaa perille sydäniskuri tai lääkkeitä. Niiden avulla voitaisiin myös toimittaa kasvomaskeja tai ruiskuja terveyskeskuksiin tai hoivakoteihin esimerkiksi uuden pandemian sattuessa. Droonit ovat paljon nopeampia ja halvempia kuin taksit sekä energiatehokkaampia kuin sähköautot, joten miksi käyttää 2000 kilon painoista ajoneuvoa kahden kilon paketin toimittamiseen? 

Lue myös:

• Ensihoidon tulevaisuus Helsingissä – drone voi pelastaa henkesi
• Droonilla ensiapua merihätään joutuneelle – Helsingin satama-alueella onnistunut kokeilu

Haluaisitko droonien tuovan sinulle elintarvikkeita, sanomalehden, hampurilaisia tai olutta? Helsingin seudulla käynnistyvät tänä vuonna ensimmäistä kertaa elintarvikkeiden droonikuljetukset kaupallisena toimintana, ja tällaiset palvelut tulevat todennäköisesti laajenemaan. On tärkeää muodostaa mielipide siitä, ovatko tällaiset palvelut tervetulleita kaikkialla Helsingissä ja kaikkina aikoina – vai mahdollisesti ainoastaan tietyillä alueilla tai tiettyinä vuorokaudenaikoina.

Droonit pelastustoiminnassa ja kaupunkitilan kartoituksessa

Kun Helsingin kaupunki keväällä 2023 tutki kaupunki-ilmailun tulevaisuutta Helsingissä, selvisi, että pääkaupungin yläpuolella oli tehty yli 25 000 droonilentoa vuonna 2022. Hämmästyin kuullessani siitä! Kuinka usein olet nimittäin oikeasti nähnyt droonin lentävän jossain lähistöllä kaupungissa ollessasi? Tavallista se ei voi olla, koska droonien ei ole juuri koskaan sallittu lentää ihmisten yläpuolella, ja kaupungissa on lisäksi useita virallisia lentokieltoalueita.

Todellisuudessa moni näistä 25 000 lennosta tapahtui esimerkiksi Kruunusiltojen eli Hakaniemen ja Kruunuvuorenrannan välisen suuren siltarakennustyömaan yläpuolella. Rakennusyhtiöt käyttävät drooneja päivittäin edistymisen valvomiseen ja työn suunnitteluun. Lisäksi drooneja käytetään korkeiden rakennusten tai tietoliikennemastojen tarkastamiseen ulkoa päin: miksi tuoda paikalle nosturi, tukkia katu ja käyttää paljon aikaa ja rahaa, jos tarkastuksen voi yhtä hyvin suorittaa kameralla varustetulla droonilla? Sama pätee myös satamiin: laiturien seiniä tarkastamaan ei tarvitse lähettää venettä, jos työn voi hoitaa droonilla.

Droonin voi myös varustaa lämpöanturilla ja lähettää tulipalon ylle etsimään palon lähdettä sekä selvittämään, mihin suuntaan tulipalo on leviämässä. Drooneja voidaan käyttää lisäksi ihmisten etsimiseen ja pelastamiseen, öljyvuotojen havaitsemiseen, ilmasta käsin tapahtuvaan liikennelaskentaan tai selvittämään myrskyn laannuttua, missä on pudonnut oksia pyöräväylien tai teiden tukkeeksi.

Lue myös:

• Jätkäsaaren taivaalla lentää tällä viikolla viisi droonia – seuraavat Länsisataman liikenneruuhkia
• Ilmakuvaus antaa tietoa muuttuvasta kaupunkiympäristöstä

Ja arvaa mitä: kaikkea tätä tapahtuu jo nyt. Helsingin kaupunki, Pelastuslaitos, poliisi, Stara, Helsingin Satama sekä monet muut tahot käyttävät drooneja tällaisiin tarkoituksiin (melkein) päivittäin.

Eurooppalaista yhteistyötä

Vaikka en ole luonnostani kovin kiinnostunut teknologiasta tai datasta, droonit ovat herättäneet mielenkiintoni. Olen opiskellut Eurooppa-opintoja ja valtiotieteitä. Suuri osa turvallisuussääntelystä, standardeista ja muusta vastaavasta on peräisin Euroopasta. Tällaisista asioista on olennaista sopia Euroopan tasolla (tai jopa maailmanlaajuisesti), kuten kaupallisen ilmailun kohdalla on tehty. Lisäksi tämä uusi teknologia vaatii paljon yhteistyötä.

Kaupungit ympäri Eurooppaa kohtaavat samat kysymykset ja haasteet. Mikä on minun roolini tulevaisuudessa? Miten voin integroida tämän uuden liikennemuodon linjauksiini ja strategioihini, mitä asukkaat siitä ajattelevat, onko se aidosti turvallista, mitkä ovat parhaat käyttötapaukset – ja monia muita kysymyksiä.

Kaikkien kaupunkien ympäri Eurooppaa on koostaan riippumatta tutustuttava tähän uuteen teknologiaan varmistaakseen, että drooneilla on niihin myönteinen vaikutus. Lisäksi kaupunkien on pohdittava droonien hyötyjä ja haittoja – sekä kaupungin käytettävissä olevia keinoja vaikuttaa odotettavissa olevaan droonien lukumäärän lisääntymiseen, jotta se tapahtuu mahdollisimman kestävästi ja hyväksyttävästi sekä yhteiskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Helsingillä on esimerkiksi Tukholman, Hampurin ja Amsterdamin kaupunkien kanssa parhaillaan käynnissä hienoja drooniyhteistyöhankkeita, joissa kaupungit voivat ottaa oppia toisiltaan.

Poliittinen yhteisymmärrys

Droonit ovat myös hyvin poliittinen aihe. Millaisessa kaupungissa haluamme elää? Haluammeko asettaa etusijalle yritysten mahdollisuuden kehittää taloudellista toimintaansa ja kasvattaa liiketoimintaansa? Tahdommeko säilyttää hiljaiset luontoalueemme ja suojella luonnonvaraista kasvistoa ja eläimistöä? Haluammeko tulla tunnetuksi innovatiivisena kaupunkina, joka ottaa digitaaliset teknologiat innokkaasti vastaan ja suuntaa katseensa tulevaisuuteen? Vai haluammeko olla varovaisia ja asettaa etusijalle asukkaidemme turvallisuuden ja yksityisyyden, kunnes tiedämme tämän uuden teknologian kaikki mahdolliset vaikutukset? Ehkä voimme valita kummatkin.

Jos kaupungin toiminnasta halutaan tehdä halvempaa, nopeampaa ja tehokkaampaa droonikuljetusten avulla, paikallisten ja alueellisten poliitikkojen on otettava aihe puheeksi ja keskusteltava siitä kaikissa poliittisissa elimissä. Meidän on toimittava nyt tehdäksemme tulevaisuudesta haluamamme näköisen. Jokaisen kaupungin tulisi hallita arvokasta ilmatilaansa vastuullisesti ja varmistaa sen oikeudenmukainen jakaminen kaikkien käyttäjien välillä.

Yhteiskunnalliset hyödyt

Autonomisen drooniliikenteen vallankumouksen aika on koittanut, ja se tulee eittämättä vaikuttamaan kaupunkielämään. Se voi säästää paljon aikaa ja kustannuksia, parantaa tehokkuutta sekä joissakin tapauksissa tuoda mukanaan parempia palveluita. Uskon, että Helsingin kaupungin proaktiivinen lähestymistapa droonien integrointiin voi toimia esikuvana muille kaupungeille tällä monimutkaisella kentällä.

Innovaatioiden, yhteistyön edistämisen ja tietoon pohjautuvan päätöksenteon avulla voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa droonit lisäävät kaupunkien tehokkuutta ja parantavat ihmisten elämää, samalla kun ratkomme niihin liittyviä haasteita.

Nyt on aika toimia. Varmistetaan yhdessä, että droonien tulo kaupunkeihimme on matka kohti edistystä, kestävyyttä sekä parempaa elämänlaatua meille kaikille!