Forum Viriumin työ ja digitaalinen kaksosen kokeilu toimivat alkusykäyksenä Helsingin kaupunki-ilmailumallille

Artikkelikuva: Forum Viriumin työ ja digitaalinen kaksosen kokeilu toimivat alkusykäyksenä Helsingin kaupunki-ilmailumallille

”Kaupunki-ilmailun tuleminen manifestoi uutta digitaalista aikakautta”, Christina Suomi pohtii ja lisää: ”Miehittämätön automatisoitu ilmailu on yhtä iso muutos kuin Wrightin veljesten ensilento tai se, kun maailma siirtyi potkurikoneista toisen maailmansodan lopussa suihkumoottoreihin.”

Jututimme Helsingin kaupunkiympäristön toimialan yksikön päällikköä ja Helsinki U-Space -projektin johtajaa Christina Suomea, joka kertoi yhteistyöstä Forum Viriumin kanssa kaupunki-ilmailun parissa.

”Ilman Forum Viriumin AiRMOUR-hanketta meillä olisi mennyt paljon kauemmin viedä kaupunki-ilmailuteemaa eteenpäin sisäisesti. AiRMOURin työn ja oppien innoittamana olemme nyt kehittämässä ja testaamassa omia tavoitteitamme Helsingin U-Space digitaalisessa kaksosessa”, Christina Suomi kertoo AiRMOUR-hankkeen videolla.

1. Kuinka kuvailisit toimintaanne?

”Olemme kaupunkiympäristön suunnittelijoita ja strategisen maankäytön tasolla toimimme aina katsoen tulevaan ja sitä ennakoiden. Helsingin ensimmäinen U-space prototyyppidata laadittiin kaupungin omin voimin loppuvuonna 2023 digitaalisen kaksosen alustalle kaupunkimallia hyödyntäen.”

”Cave-tila on Helsingin kaupunkiympäristön toimialan simulaatiotila, jossa voimme tarkastella ja sen kautta oppia ja ymmärtää kaupunki-ilmailun vaikutuksista kaupunkiympäristöön. Tärkeänä taustoittajana oli Forum Virium Helsingin AiRMOUR-hankkeen tekemä kaupunki-ilmatilaselvitys, joka tuotti ensimmäisen näkemyksen siitä, mitä miehittämättömän ilmailun yleistyminen tuo kaupungille tullessaan. Kävi selväksi, että sivustakatsojan rooli ei ole muutoksessa mitenkään mahdollinen.”

”On hyvä muistaa, että kaupunki ei omista omaa ilmatilaansa. Ilmatilan regulaatiosta vastaa valtio. Kaupungin ja sen rakenteen suunnittelijat pystyvät nyt hyödyntämään digitaalisen kaksosen kolmiulotteista visualisointivoimaa esimerkiksi miehittämättömien lentoalusten laskeutumispaikkojen suunnittelussa, sillä mallissa ovat prototyyppeinä laatimamme ilmatilat. Työtä tulee kuitenkin jatkaa.”

2. Millaista yhteistyötä olette tehneet Forum Virium Helsingin kanssa?

”Forum Viriumin ja erityisesti projektipäällikkö Renske Martijnse-Hartikan tekemä työ kaupunki-ilmailuaiheisissa EU-hankkeissa – AiRMOUR ja CityAM – on ollut meille ensiarvoisen tärkeää näkemyksen kirkastamisen ja verkoston luomisen kannalta. Forum Viriumin järjestämät kaupunki-ilmailutyöpajat ovat tarjonneet meille arvokasta tietoa ja myös mahdollisuuden verkoston rakentamiseen alan toimijoiden ja yritysten kanssa. Omaa etenemistämme helpotti suuresti, kun alkutyö ja tiedonhaku oli tehty ja saimme näkymän muuhun Eurooppaan.”

”Lisäksi toisena olennaisena edellytyksenä etenemiselle ovat kaupungingeodeetti Tiina Talvitien johtaman Kymp&Kaupunkimalli -projektin kokeilut, jotka luovat dataan perustuvia, kustannustehokkaita ratkaisuja ja mahdollistavat konseptien, kuten ilmatilojen digitaalisen kaksosen ketterän testaamisen. Forum Viriumin ja K&K-projektin yhteistyönä saimme myös teknisen tuen digitaalisen kaksosen alustan käyttöönottoon. Yhteistyö kaupungin eri toimijoiden kuten K&K-projektin, Forum Viriumin ja kaupunkisuunnittelun välillä toimi moitteettomasti, näin sen pitäisi aina mennä!”

Helsingin kaupunki-ilmailumalli, Christina Suomi (kuva: Vesa Laitinen)

3. Miten yhteistyö sujui ja minkälaisia oivalluksia sillä saavutettiin?

”Yhteistyömme Forum Viriumin kanssa oli saumatonta. Oivalsin heti, että nyt meille on tarjolla sellaista apua, tietoa ja taitoa, mitä Kaupunkiympäristön toimialalla ei vielä ollut, eikä ole tehtävien luonteen takia mahdollista harjoittaa.”

”Koska kaupunki-ilmailu on digitaalinen, kolmiulotteinen ja vahvasti reguloitu ala, vaatii se moniosaamista, uusia yhteistyökumppaneita ja yhteisymmärrystä. Toisaalta tiesin alusta saakka, että meillä jo on välineitä ja kyvykkyyttä asian haltuunottoon oikea-aikaisesti ja ennakoiden väistämätöntä tulevaa. Sivustakatsojan rooli näin disruptiivisessa muutoksessa ei tule enää kysymykseen.”

”Valtakunnallisesti kaupunki-ilmailua säännöstelee Traficom, mutta on tärkeää, että myös kaupungilla edetään hallitusti ja koordinoidusti; digitaalinen kaksonen visualisointi- ja simulointikapasiteetteineen on tässä ylivoimaisesti paras työkalu. Vain dataa ymmärtämällä ja tiedoksi analysoimalla voidaan sitä käyttää myös kaupunkilaisten hyödyksi. Tiedolla pitää myös johtaa!”

Yhteistyö kaupungin eri toimijoiden välillä toimi moitteettomasti, näin sen pitäisi aina mennä!

Christina Suomi, Helsingin Kaupunkiympäristön toimialan yksikön päällikkö ja Helsinki U-Spacen projektijohtaja

4. Miten teillä menee nyt ja mitä suunnittelette jatkoon?

”Siirryin maaliskuun alussa kaksivuotisen Helsinki U-Space-projektin johtajaksi. Uraauurtavassa hankkeessa jatkamme digitaalisen kaksosen rikastamista ja tuotamme näkemyksellisyyttä Helsingin kaupungin omasta tahtotilasta asiaan, johon kaupungilla on varsin rajallisesti vaikutusmahdollisuuksia. Varustaudumme siihen, että tuotettu tieto on myös koneluettavaa.”

”Ymmärryksemme U-space-ilmatilan luonteesta kasvaa nyt oleellisesti. Kaupunki-ilmailu edellyttää aivan uudenlaista laajaa yhteistyötä myös viranomaisten kesken ja olemme tämän edistämisessä ehdottomasti mukana. Kaupunki-ilmailun vaikutusten ymmärtäminen ja tahtotilan muodostaminen ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista kaupungin suunnittelua, jotta kehityksen kulkuun voi myös vaikuttaa. Tätä positiotahan ei meillä vielä ole.”

5. Kuinka kuvailisit vastuullisuustekojanne?

”Edistämme vastuullisuutta erityisesti turvallisuuden, älykkyyden, kansallisen edunvalvonnan, sujuvan arjen, toimivuuden ja kestävän kasvun saralla. Vastuullinen teko on itsessään jo se, että kaupunki-ilmailua lähdetään nyt selvittämään. Näen, että tämä on vastuun kantamista myös valtakunnallisesti.”

”Olemme kiinnostuneita siitä, kuinka Helsinki olisi houkutteleva kaupunki-ilmailun uusille osaajille ja yrityksille sekä siitä, miten uudet kaupunki-ilmailuun liittyvät elinkeinot voivat hyödyttää tasa-arvoisesti niin ympäristöämme kuin kaupunkilaisia. Esimerkiksi, kuinka asukkaiden ensihoito- ja pelastustoimen uudet mahdollisuudet varmistetaan, ja ettemme olisi niiden käyttöönoton esteenä.”

”Droonit mahdollistaisivat myös yliopistosairaaloiden saumattomamman yhteistyön esimerkiksi nopeat kuljetukset yhtä lailla Helsingin ja Tallinnan kuin Suomen sairaaloiden välillä. Kaupunkien lisäksi droonit tuovat nopeampaa ensihoitoa ja elinkeinomahdollisuuksia myös kaupunkien reuna- ja haja-asutusalueille. Ei ole vielä tarkalleen tiedossa kuinka paljon ja mitä tuotteita, mutta tulevaisuudessa drooneilla korvataan varmasti myös henkilö- ja auto -tyyppisiä kuljetuksia.”

Kuvat: Vesa Laitinen

Tilaa uutiskirje – älykaupunkiuutiset suoraan sähköpostiisi!

Haluatko pysyä ajan tasalla tulevaisuuden kaupunkiratkaisuista ja saada ensimmäisenä tiedon avautuvista kokeiluhauista ja innovaatiokilpailuista? Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirjeemme!

Hidden
Hidden
Nimi(Pakollinen)
Hyväksyn tietojeni tallentamisen(Pakollinen)
Olen lukenut Forum Virium Helsingin tietosuojaselosteen ja hyväksyn että henkilötietojani käsitellään sen mukaisesti. Lyhyesti: noudatamme EU:n GDPR-asetusta ja käsittelemme henkilötietoja huolellisesti.

Lue myös