Viimeisten seitsemän vuoden aikana olemme onnistuneesti testanneet droonien hyödyntämistä lukuisissa Helsingin elintärkeissä toiminnoissa ja havainneet, että drooneilla voidaan parantaa Helsingin huoltovarmuutta, auttaa vähentämään liikenteen päästöjä ja jopa pelastaa henkiä.
Tärkeintä työssämme on auttaa Helsinkiä tämän uuden teknologian käyttöönotossa ja kaupunki-ilmailustrategian rakentamisessa – ketterästi kokeillen ja kokeiluriskit kantaen. Lisäksi olennainen osa työtämme on kuunnella helsinkiläisten mielipidettä ja rakentaa tietopohjaa ja kokemusta yhdessä muiden Euroopan kaupunkien kanssa. Tämä on tarina Helsingin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin seitsenvuotiselta droonimatkalta.
- Nopea ensihoito vaikeakulkuisiin paikkoihin
- Apua meripelastustehtäviin
- Huoltovarmuutta ilmateitse
- Ilmakuvauksella reaaliaikaista tietoa muuttuvasta kaupungista
- Liikennesuunittelulla päästövähennyksiä ja turvallisuutta
- Yhteistyö ja kaupunkilaisten hyväksyntä
Nopea ensihoito vaikeakulkuisiin paikkoihin
Suomenlinnan kirpeältä pakkastaivaalta kaartaa jotain kohti meitä. Laite laskeutuu, luukusta otetaan adrenaliinikynä ja se lyödään allergia- kohtauksen saaneen reiteen. Apu on saapunut saaren syrjäiseen kolkkaan muutamassa minuutissa. Näyteltyä, mutta oikealla droonilla toteutettua käyttötapausta on saapunut kuvaamaan MTV3:n kuvausryhmä.
Kun me lennätämme epipeniä mantereelta saareen, Saksassa veri lentää droonikokeilussa leikkaussalista laboratorioon ja Norjassa sydäniskuri keskelle peltoa. Itse olemme testanneet sydäniskurin kuljetusta droonilla Malmin lentokentällä jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Ja ennen kuin Jätkäsaareen saatiin ensimmäinen apteekki, kuljetimme kaupunginosaan droonilla apteekkituotteita Lauttasaaresta.
Suomenlinnan historiallinen lento AiRMOUR-hankkeessa 2023 on kaiken tähänastisen droonityömme huipentuma. Se ja julkaisemamme opas kaupunki-ilmailun integrointiin innoittavat Helsingin kaupunkia pistämään alulle olennaisen tärkeän kaupunki-ilmailusuunnitelman. Kukaan ei halua, että droonit lentäisivät ja laskeutuisivat hallitsemattomasti asutusalueilla.
“Ilman AiRMOURi:a droonialan edistäminen Helsingissä olisi vienyt paljon enemmän aikaa”, kertoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialan yksikön päällikkö Christina Suomi vuoden 2023 lopulla.
Seuraavana vuonna kaupunkiympäristön toimiala osoittaa ensi kertaa henkilöstöä työskentelemään kaupunki-ilmailun parissa ja Christina Suomen johtamaan U-space-projektia, jonka avulla Helsinki pyrkii turvalliseen ja toimivaan kaupunki-ilmatilaan.
”Forum Viriumin työ kaupunki-ilmailuaiheisissa EU-hankkeissa oli tärkeää näkemyksen ja verkoston luomisessa.”
–Helsingin kaupunkiympäristön toimialan yksikön päällikkö Christina Suomi
Apua meripelastustehtäviin
On syksyinen päivä vuonna 2024. Veden varaan joutunut viuhtoo vimmatusti merellä, Vuosaaren sataman edustalla. Sitten hukkuvan ylle liitää drooni, joka pudottaa lastinsa hänen avukseen. Näytelty tilanne päättyy onnellisesti. Merihädässä ollut pelastuu nopeasti paikalle lennätetyn pelastuspatukan turvin. Ja YLE:n radiotoimittajat saavat kokeilusta jännittävän osion ohjelmaansa.
“Droonit ovat toimiva lisä pelastustyöhön. Niiden avulla avuntarvitsija voidaan monissa tilanteissa paikantaa nopeasti”, toteaa kokeiluun osallistuvan Helsingin pelastuslaitoksen palomestari Petri Korhonen.
Huoltovarmuutta ilmateitse
Ensin lensi veri, sitten pelastuspatukat – ja nyt käsidesi ja kumihanskat. Tiskiin emme hanskoja heitä. Emme, vaikka lentoluvan saanti seitsemän kilometrin matkalle Mustikkamaan yli lentämiseen vie useita kuukausia. Tätäkin kokeilutoiminta on, tästäkin saamme oppeja tulevaan. Lopulta vaihdamme lentoajankohtaa hieman.
Vuoden 2025 kokeilussa testaamme huoltovarmuuslogistiikkaa kuljettamalla droonilla lääkintätarvikkeita Staran varastolta Kyläsaaresta Laajasalon terveysasemalle. Helsingin Sanomien toimittaja seuraa operaatiota. Staran lisäksi yhteistyössä mukana on myös Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala.
“Odotan innolla, että tästä tulee uusi normaalimme lähitulevaisuudessa.”
–Staran logistiikkayksikön johtaja Sami Aherva
Ilmakuvauksella reaaliaikaista tietoa muuttuvasta kaupungista
Uusien asuinalueiden liikennejärjestelyt, teiden, kävelyreittien ja opasteiden sijainnit muuttuvat nopeasti aiheuttaen harmia lähilogistiikalle ja asukkaille, sillä karttasovellusten päivitys tapahtuu suhteellisen harvoin.
Drooneilla tehtävä ilmakuvaus on osoittautunut korvaamattomaksi työkaluksi erityisesti nopeasti kehittyvillä asuinalueilla, kuten Pasilan Postipuistossa, jossa teemme droonikuvausta asuinalueen rakentamisvaiheessa 2022. Ilmasta kerätty data ei palvele ainoastaan suunnittelijoita, vaan myös asukasviestintää, sillä se tarjoaa selkeän ja ajantasaisen kuvan rakentamisen etenemisestä.
Samana vuonna kokeilemme myös lisätyn todellisuuden teknologian yhdistämistä droonikuvaukseen viherympäristön mallinnuksessa. Näiden teknologioiden avulla puuston ja muun kasvillisuuden tiedot voidaan ankkuroida suoraan digitaaliseen kaksoseen ennennäkemättömällä tarkkuudella.
Jo 2020 olemme testanneet droonipalveluita luonnonhoidon kohdentamiseen, myrskytuhojen arviointiin sekä öljyntorjunnan tilannekuvan luomiseen yhteistyössä Staran ja Pelastuslaitoksen kanssa sekä pesivien valkoposkihanhien laskentaan Harakan saarella.
Liikennesuunnittelulla päästövähennyksiä ja turvallisuutta
Risteilijän peruuttaessa kohti terminaalia Länsisataman alue alkaa täyttyä henkilöautoista, takseista ja linja-autoista. Terminaalista matkustajat matkalaukkuineen ja lonkerokeisseineen säntäilevät näiden lisäksi myös raitiovaunuihin ja vähemmillä pakaaseilla varustetut jatkavat kotimatkaansa jalan, omalla tai kaupunkipyörällä tai sähköskuutilla. Matkustajaliikenteen lisäksi kaduille luikertelee risteilijän uumenista kymmeniä rekkoja pakokaasupilvineen.
Jo vuosina 2021–22 toteuttamamme kokeilut osoittivat, että 5G-yhteydellä etäohjatut droonit voisivat korvata kalliita kiinteitä liikennelaskimia. Nyt, syyskuussa 2025, lennätämme kolmatta vuotta perätysten drooneja Länsisataman taivaalla ruuhkia kuvaamassa. Lintuperspektiivistä kerättyä videota hyödynnetään tekoälypohjaisten simulaatiomallien kehittämiseen, joiden avulla liikennesuunnittelijat voivat ennakoida ruuhkia paremmin, edistää kestävämpää liikkumista ja testata uusia ratkaisuja.
Länsisatamassa drooneja häärii kuvaamassa Maikkarin kuvausryhmä. Ohjelmajohtajaamme Minna Torppaa haastatellaan samana iltana Viiden jälkeen -ohjelman suorassa lähetyksessä. Kokeilu ylittää myös levikiltään satamiljoonaisen Euronewsin uutiskynnyksen. Olemme jälleen jonkin kansainvälisesti merkittävän äärellä.
Forum Viriumin tekemien kokeilujen merkitystä korostaa myös kaupungin johto. Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski kuvaa kaupunki-ilmailun strategista potentiaalia seuraavasti:
”Tila on rajallisin resurssi kasvavassa kaupungissa. Kaupunki-ilmailun suuri potentiaali on siinä, että maanpinnan tason lisäksi voimme ottaa käyttöön kolmannen ulottuvuuden, joka luo uutta tilaa liikenteelle ja logistiikalle.”
”Kaupunki-ilmailu parantaa liikennejärjestelmän luotettavuutta, kuljetusten ennustettavuutta ja resilienssiä.”
–Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski
Yhteistyö ja kaupunkilaisten hyväksyntä
Droonihankkeissa kumppaneitamme ovat olleet Helsingin kaupungin toimialojen lisäksi kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara, Pelastuslaitos ja Helsingin Satama sekä Valtion Teknologian Tutkimuskeskus VTT. Euroopassa olemme tehneet drooniyhteistyötä muun muassa ruotsalaisten, norjalaisten, saksalaisten, alankomaalaisten, virolaisten ja latvialaisten yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupunkien kanssa. Ensi vuoteen mennessä laajennamme yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa rakentamalla pääkaupunkiseudulle uusia droonialan liiketoimintamahdollisuuksia.
Mitään edellä mainituista innovaatiotöistä ei ole tehty ilman helsinkiläisten hyväksyntää, vaan olemme vuosien saatossa kartoittaneet droonien yhteiskunnallista hyväksyntää enemmän kuin kukaan Suomessa. Uuden teknologian hyväksyttävyys rakennetaan avoimuudella. Viimeisimpien kyselyiden mukaan peräti 91 prosenttia kaupunkilaisista toivottaisi droonin tervetulleeksi kotinsa lähelle hätätilanteessa. Myös ympäristön tilan seuranta sai vahvan 53 prosentin kannatuksen. Tutkimustulokset puhuvat puolestaan: helsinkiläiset luottavat laajalti drooneihin – kunhan ne ovat kaupungin tai muiden viranomaisten ohjauksessa.
Seuraava askel
Droonien soveltuvuus kaupungille tärkeisiin käyttötapauksiin tunnetaan nyt hyvin ja kokeilujen aika on ohi. Seuraava askel on siirtyminen laajempaan käyttöönottoon, eikä kaupunki-ilmailun integrointi kaupunkisuunnitteluprosesseihinkaan mikään pieni hanke ole.
Länsisataman pilotissa ja sensoriverkkokokeilussamme 2025 opimme toistuvista GNSS-paikannushäiriöistä: Suomenlahden häirintä yltää droonien lentokorkeuteen. Häiriövapaita alueita on mahdollista kartoittaa olemassa olevia sensoriverkostoja ja digitaalisia kaksosia hyödyntämällä.
Jatkamme tukeamme Helsingin kaupungille – strategisena kumppanina – kohti laajempaa käyttöönottoa.
Forum Viriumin droonityö mediassa
- MTV Uutiset 20.2.2026: Lääkäri paikalle droonilla hätätilanteessa? Asiaa pohditaan nyt tosissaan
- IL 19.2.2026: Helsingissä havaittu GNSS-paikannushäirintää: ”Kriittinen löydös”
- Pelastustieto 4.2.2026: Helsinkiläisillä vahva tuki viranomaisdrooneille, vapaa käyttö sen sijaan arveluttaa
- IS 7.11.2025: Taivaalta putosi jotain Laajasalossa – hämmennys heräsi asukkaissa
- HS 30.10.2025: Mustikkamaan yli lentää käsidesiä ja suojakäsineitä viikon ajan
- MTV Uutiset 18.9.2024: Helsingin ruuhkaongelmia yritetään ratkaista varsin erikoisella tavalla
- Kauppalehti 11.4.2023: Sveitsissä veri lentää ja se voi olla pian arkipäivää Suomessakin – Tällainen on ihmisiä kuljettava drone
- Keskisuomalainen 6.4.2023: ”Kuin lentäviä sähköautoja” – dronet voivat tulevaisuudessa kuljettaa lääkäreitä hätätilanteisiin tai sairaalasta toiseen
- MTV Uutiset 5.4.2023: Droneista apu ensihoitoon myös Suomessa? Lennokit pääsevät paikkoihin, joihin ambulanssilla tai helikopterilla ei ole asiaa
- Talouselämä 4.4.2023: Ihmiskuljetukseen suunniteltu drone esitteillä Helsingissä
- HS 24.3.2023: Helsinki kaavailee ensihoitoon apua lennokeista
- YLE 20.2.2023: Drooni voi jopa pelastaa ihmisen hengen
Lisätietoa
Minna Torppa
Ohjelmajohtaja, Älykäs liikenne
+358 40 556 2125
minna.torppa@forumvirium.fi
Renske Martijnse-Hartikka
Vanhempi asiantuntija
+358 40 683 7979
renske.martijnse-hartikka@forumvirium.fi