Selvitys: drooni kelpaa pelastustehtäviin, vapaa käyttö arveluttaa

Syksyllä 2025 toteutettu drooniaiheinen kysely osoittaa, että asukkaat suhtautuvat myönteisimmin drooneihin, jotka toimivat yleishyödyllisissä tehtävissä, kuten pelastusalan käytössä. Tulokset noudattavat aiempien vuosien (2022–2024) linjaa. Vuoden 2025 syksyllä tehdyn kyselyn perusteella kaupunkilaiset luottavat laajalti drooneihin, kunhan ne ovat viranomaisten käytössä. Lähes 70 prosenttia 500 vastaajasta luotti kaupunkiin droonien käyttäjänä vähintään melko paljon.

”Kyselytulokset antavat kaupungeille elintärkeää tietoa asukkaiden asenteista ja odotuksista. Tulokset on otettava huomioon, kun luodaan sääntöjä ja suunnitellaan kaupungin ilmatilan käyttöä”, sanoo Renske Martijnse-Hartikka, Forum Virium Helsingin CITYAM-hankkeen projektipäällikkö. Martijnse-Hartikka on työskennellyt miehittämättömän kaupunki-ilmailun parissa useita vuosia. 

Vuosina 2024–2025 toteutetut kyselyt ovat osa Euroopan unionin rahoittamaa CITYAM-hanketta. Hankkeessa kaupunkilaisten asenteita on tutkittu kuudessa eurooppalaisessa kaupungissa: Helsingissä, Hampurissa, Tukholmassa, Gdanskissa, Riikassa ja Tartossa. Vuonna 2023 tehty kysely oli osa kaupunki-ilmailuun keskittynyttä Airmour-hanketta. 

Turvallisuus ja pelastustyö kärjessä

Syksyn kyselyssä hätätilanteissa tehdyt, pelastustoimissa tukevat lennot saivat asukkailta korkeimman hyväksynnän: 64 % vastaajista piti niitä ”erittäin hyväksyttävinä”. Aiempien selvitysten mukaan peräti 91 % helsinkiläisistä toivottaisi droonin tervetulleeksi kotinsa lähelle hätätilanteessa. Myös ympäristön tilan seuranta sai vahvan 53 % kannatuksen. 

Vahva tuki viranomaisdrooneille eroaa selvästi kaupallisesta tai yksityisestä käytöstä, joihin asukkaat suhtautuvat huomattavasti varovaisemmin. Eniten helsinkiläiset ovat huolissaan mahdollisesta laittomasta toiminnasta. Se arveluttaa vähintään jonkin verran noin 48 prosenttia. Muut huolet liittyvät yksityisyyden loukkaamiseen ja datan väärinkäyttöön. Lisäksi vastaajia epäilyttävät droonien vaikutukset toislajisiin. Syksyllä eläinten hyvinvointiin liittyviä huolia ilmaisi noin 30 prosenttia. Samat aiheet ovat olleet kärjessä kaikkina kolmena vuonna. 

“Droonit herättävät mielenkiintoa, mutta niihin liittyvät huolet ja mielikuvat sodankäynnistä ovat melko voimakkaita. Kaupunkien on syytä huomioida tämä, kun droonien käyttöönottoa uusiin tehtäviin suunnitellaan”, Martijnse-Hartikka sanoo.

Syksyllä 2025 tehtiin paitsi kysely- myös haastattelututkimus. 350 vastaajasta hieman yli kymmenen prosenttia puhui nimenomaan drooneihin liittyvistä huolista. Viisi prosenttia haastatelluista yhdisti droonit suoraan sotaan. 

Asukkaat mielipiteissään selkeitä

Asukkaat korostavat selkeän sääntelyn ja avoimen viestinnän merkitystä, jotta kaupunki voi varmistaa droonien vastuullisen käytön. Viimeisimmät tulokset osoittavat myös asukkaiden toivovan entistä tarkempaa määrittelyä sille, mihin droonit saavat laskeutua.

Helsinkiläisillä on selkeä näkemys paikoista, joissa droonit saavat lentää: teollisuusalueet ja liikerakennusten katot ovat suosituimpia nousu- ja laskupaikkoja. Sen sijaan katualueet, kuten pysäkit ja jalkakäytävät, koetaan epäsopiviksi Droonitoiminnan halutaan pysyvän poissa tiiviisti asutuilta jalankulkuasueilta häiriöiden minimoimiseksi.

Droonien hyväksyntä Euroopassa

Helsingin tulokset ovat linjassa laajemman eurooppalaisen trendin kanssa. Kuudessa CITYAM-hankkeen kaupungissa kyselyihin vastasi yhteensä yli 5 000 ihmistä. Trendi oli selkeä: pelastus- ja lääkintäkäyttö olivat kaikkialla hyväksytyimpiä käyttötapoja.

Kaikissa kaupungeissa huomattiin suora yhteys tiedon ja luottamuksen välillä. Mitä enemmän asukkaat tiesivät drooneista, sitä myönteisemmin he niihin suhtautuivat. Vuosien 2023–2025 välillä droonien tunnettuus on kasvanut hieman kaikissa kaupungeissa.

CITYAM-hanke on rahoitettu Euroopan unionin Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on parantaa kaupunkien valmiutta kasvavaan drooniliikenteeseen.