Vuosi 2024 innovaatioina: vehreyttä, liikenneseurantaa ja toritapahtumia

Artikkelikuva: Vuosi 2024 innovaatioina: vehreyttä, liikenneseurantaa ja toritapahtumia

Vuoden aikana Helsingissä kokeiltiin, mitä uusia tehtäviä droonit voisivat hoitaa, miten sensorit kohentavat liikenneturvallisuutta ja millä tavoilla kaupungista saadaan entistä vehreämpi. Työllistymisen tueksi kehitettiin uusia työkaluja ja satelliittidataa käytettiin ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakointiin.

Vuonna 2024 Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki kehitt kaupungin, kaupunkilaisten, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa innovaatioita, jotka vehreyttävät kaupunkia ja auttavat liikenteen päästöjen vähentämisessä. Inklusiivisuus ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä elävä ja viihtyisä kaupunkitila olivat tavoitteina monissa kokeiluissa.

Seuraavaksi esittelemme seitsemän onnistumista vuodelta 2024.

1. Kaupunki sai väliaikaista vehreää

Kaupunkilaiset kaipaavat lisää kasvillisuutta lähiympäristöönsä. Sen vuoksi kaupungit miettivät kiivaasti, millaisia viherratkaisuja rakennettuun tilaan voisi tuoda. Vuonna 2024 väliaikaisia vehreytyksiä kokeiltiin Helsingissä useammassa paikassa. Euroopan unionin osarahoittama PilotGreen-hanke toi Suvilahteen Luontoaseman sekä hukkamateriaaleista rakennetun väliaikaisen puiston, Alppipuistoon teollisuuden ylijäämistä valmistettuja nurmikiviä amfiteatterin tueksi ja Hermannin rantatielle viherseinät raitiovaunupysäkille. Varsinkin jälkimmäinen kokeilu kannusti viihtymään ja hyödytti myös luontoa, mitatustikin. Pysäkillä tehdyt eDNA-mittaukset osoittivat, että paikalla kävi pölyttäjiä vierailuilla. Pysäkin lämpötila viileni noin kaksi astetta ympäröivään verrattuna. 

Kokeilut toteutti Innogreen, Blokgarden, Nomaji maisema-arkkitehdit ja Abau Design, Loci Maisema-arkkitehdit sekä Spolia Design.

2. Torit taipuivat tapahtumatiloiksi

Elävää ja kestävää, urbaania ruokakulttuuria on edistetty viime aikoina monin tavoin. Näkyvimpiä tekoja lienevät osana Syötävä Helsinki -tapahtumavuotta järjestetyt uudenlaiset lähiruoka- ja -juoma-aiheiset toritapahtumat syksyllä 2024 Hakaniemen torilla. Villi ruokavallankumous: Sienijuhla juhlisti sienisesonkia ja Sobar Syysjuhlat alkoholittomia juomia. Tapahtumat keräsivät yli 1000 kävijää. Ne järjestettiin osana Euroopan unionin osarahoittaman Urban&Local – Tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi -hanketta Helsingin Kaupunkitilat Oy:n ja ruoka-alan yrittäjien kanssa.

Muutenkin ruokainnovaatioilla on meni hyvin. Vuonna 2023 Hakaniemen kauppahallissa pyöritetty Urban&Local Lähiruokakioski, jossa yrittäjät saivat kokeilla parin viikon ajan uusien tuotteidensa menekkiä ja hallimyyntiä, poiki vuoden 2024 alussa ravintola Tian Tianin Vaasankadulle. Nyyttejä, tai dumplingseja, valmistavat yrittäjät saivat kioskista rohkeutta oman yrityksen perustamiseen. Ruokapaikka työllistää nykyisin neljä ihmistä.

3. Liikenneturvallisuutta ja päästövähennyksiä edistettiin seurannalla ja kevyttä liikennettä tukemalla

Liikenteen päästöjä voidaan vähentää muun muassa tarkastelemalla liikennevirtoja ja kehittämällä suunnittelua sekä keventämällä kuljetuksia ja kannustamalla kevyen liikenteen käyttöön. Helsingissä on tehty vuoden aikana useita liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtääviä kokeiluja. Yksi innovatiivisimmista oli uudenlainen jakelukeskus, jota pilotoitiin Jätkäsaaressa osana DISCO-projektia.

Liikennedatan kerääminen on välttämätöntä älyliikenteen kehittämisen kannalta, osoitti vuonna 2024 päättynyt Mobility Lab Helsinki -hanke kokeiluillaan. Hankkeessa pilotoitiin erilaisia innovatiivisia menetelmiä liikennedatan keräämiseksi. Niihin kuuluivat muun muassa erilaiset tutkaratkaisut. Kun liikenne sujuu, päästöt vähenevät. Liikenne on yksi suurimpia päästöjen aiheuttajia Helsingissä.

Keväällä avatussa Kaisantunnelissa testattiinkin uudenlaista liikennelaskuria, joka mittasi kulkijoiden määriä ja nopeuksia. Esplanadilla seurattiin myös, miten istutukset ja pyöräkaista vaikuttivat alueen vetovoimaan ja alueella vietettyyn aikaan, sekä liikkumiseen eri välineillä. 

Lisäksi Kaisantunnelin liepeillä Kiasman takana kokeiltiin uutta pyöräparkkimahdollisuutta, jossa kullekin pyörälle on oma tallinsa. Ajatuksena oli, että pyöräilijä voi jättää turvallisesti säilytykseen ajokkinsa lisäksi myös varusteitaan.  Sekä parkki että Kaisantunnelin käyttäjämäärien mittaus olivat osa syksyllä päättynyttä, älyliikenteeseen keskittynyttä Helsinki Mobility Labia

4. Kaupunkilaisten drooneihin kohdistuvat asenteet selvitettiin

Helsinki on jo monta vuotta ollut aktiivinen droonien kokeilija. Drooneja on testattu muun muassa epipenin kuljettamisessa ja kaupunginosan kuvantamisessa. Vuonna 2024 kokeiltiin, miten droonit toimisivat liikenneseurannassa ja pelastuspatukan kuljettamisessa merihätään joutuneelle. MTV3 nosti droonien käyttöä ratkaisuna ruuhkiin myös uutisissaan. Työtä on tehty osana Acumen-hanketta.

Lisäksi pääkaupunkiseudulla kartoitettiin vuoden aikana kahdestikin, mitä asukkaat ajattelevat drooneista. Kyselyt koordinoi Euroopan unionin osarahoittama, kuuden kaupungin yhteinen kaupunki-ilmailuhanke CITYAM. Sen tavoitteena on kasvattaa turvallista ja vastuullista droonien käyttöä Helsingissä, Tartossa, Gdanskissa, Hampurissa, Tukholmassa ja Riikassa. Vastauksia kertyi ensimmäisellä kierroksella yli 5000 ja toisella miltei saman verran. Suurin osa vastaajista uskoo, että drooneista on hyötyä. 

Vuonna 2025 drooneilla on tarkoitus lentää pidempiä matkoja kuin koskaan aiemmin Helsingissä, kun kaupungissa kokeillaan näytteiden kuljettamista sairaalasta laboratorioon. 

5. Uusia työkaluja työllistymisen tueksi

Helsingin kaupunki satsaa siihen, että mahdollisimman monet kaupunkilaiset osaisivat toimia digitaalisessa maailmassa. Viime vuosina yksi vauhdilla digitaalisuutta haltuun ottava toimija on ollut Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kuntouttava työtoiminta. Forum Virium Helsinki on ollut mukana kehittämässä työntekijöiden ja asiakkaiden digitaalista osaamista vahvistavia työkaluja monella tavalla useamman Euroopan unionin rahoittaman hankkeen kautta. Osa kokeilluista työkaluista on myös päässyt pysyvään käyttöön, kuten asiakkaiden tarpeisiin räätälöity digitaalinen oppimisympäristö, jota testattiin DOT-hankkeen puitteissa vuonna 2023 ja jonka pysyvä käyttö alkoi tammikuussa 2024. 

Vuonna 2024 kokeiluun ja yhteiskehitettäväksi on päässyt kiertotaloustietoutta kasvattava Kierrätysmestari-kurssi sekä tekoälyoppeja tarjoava materiaalipaketti ja digitaalinen taitojenkartoitustyökalu, jonka avulla työtoiminnan asiakkaat pääsevät kehittämään osaamistaan. Kierrätysmestari-kurssi tehtiin yhdessä työtoiminnan ja vammaispalveluiden asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa ja siitä tuli pysyvä osa heidän koulutustarjontaa. Kiertotalouteen keskittyvät Treasource-hankkeen osana valmistununeesta kurssista tehdään vuonna 2025 omat versiot Norjassa ja Virossa. 

Taitojenkartoitustyökalu on edelleen käytössä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden digiosaamisen arvioimisessa ja digikursseille ohjaamisessa. Sen kokeilu toteutettiin osana työtoiminnasta työelämään siirtymistä tukevaa Työtoiminnasta työelämään -hanketta ja sataan kokeiluun tähtäävää CommuniCity-hanketta

Työtoiminnasta työelämään -hankkeessa kehitettiin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työkykyä sekä ratkaisuja jo hankitun osaamisen tunnistamiseen yhdessä ammatillisten oppilaitosten kanssa.Vuonna 2025 Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ENOT-hanke jatkaa opinnollistamisen ja osaamisen tunnistamisen käytäntöjen ja työkalujen kehittämistä yhdessä Stadin ammattiopiston sekä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.   

6. Sosiaalisia puolia kaupungin digitaaliseen kaksoseen

Helsingin kaupungin digitaalinen kaksonen mallintaa Helsingin eri puolia digitaalisesti. Yleensä kaupunkien digitaaliset kopiot keskittyvät varsinkin rakennettuun ympäristöön, mutta Forum Virium Helsingin hankkeissa on paneuduttu myös muihin puoliin. Tuomalla uusia ulottuvuuksia kaupunkien digitaalisiin kaksosiin, niiden sovellusalue laajenee. Kesällä julkaistiin opas sosiaalisten ulottuvuuksien huomioimisesta kaupunkien digitaalisissa kaksosissa. Työ oli osa alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahalla rahoitettua DikaS-hankketta.

Lisäksi vuonna 2024 kehitettiin ilmainen demotyökalu, joka hahmottelee ja yleistajuistaa helle- ja tulvariskejä sekä sosiaalista haavoittuvuutta. Tieto auttaa kaupunkeja edistämään sopeutumista muuttuvissa olosuhteissa ja keskittämään toimenpiteitä alueille, joiden asukkaat kärsivät ilmastokriisin tuomista muutoksista todennäköisesti eniten. Työkalua on kehitetty ja kehitetään osana Euroopan unionin rahoittamaa, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen keskittyvää Regions4Climate-hanketta.

7. Aktiivinen kokeilutoiminta sai jatkoa

Innovaatioyhtiön tehtävänä on tuoda kaupunkiin innovatiivisia palveluita ja teknologioita. Niitä kokeillaan ja kehitetään yhdessä kaupungin, kaupunkilaisten, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Tyypillisesti yksi kokeilu kestää muutaman kuukauden. Kokeilut järjestetään yleensä osana nopeiden kokeilujen ohjelmaa tai innovaatiokilpailun tuloksena. 

Vuoden 2024 aikana kokeiluhakuja järjestettiin kymmenen. Niistä valittiin noin 30 kokeilua toteutettavaksi eri puolilla Helsinkiä, muun muassa Malmilla, Kalasatamassa, Jätkäsaaressa sekä useammassa palvelutalossa. 

Vuonna 2025 ensimmäiset kokeilut ovat käynnissä. Lisää tietoa löydät Käynnissä olevat kokeilut -sivulta.

Kuva: Vesa Laitinen

Lue myös