Digitaalinen kaksonen arvostaa palautetta

Kaupungin digitaalinen kaksonen näyttäytyy kaupunkilaiselle useita eri reittejä, kuten karttapalveluiden, suunnitelmien visualisointien ja erilaisten asioinnin järjestelmien kautta. Kaupunkilaisen kannalta vikailmoitukset, palaute ja osallistuminen päätöksentekoon muodostavat merkittävän liityntäpinnan kaupungin digitaaliseen kaksoseen. Merkittävää on myös, että vuorovaikutus on kaksisuuntaista – digitaalisen kaksosen kannalta kaupunkilainen on aktiivinen toimija ja tiedon tuottaja, ei pelkästään passiivinen katsoja tai tarkkailun kohde.

Palaute ja osallistaminen ovat merkittäviä teemoja kaupungin toiminnassa ja käytössä onkin suorastaan kirjo erilaisia järjestelmiä, joita hyödynnetään vuorovaikutukseen kaupunkilaisten kanssa. Kaupungilla on käytössä avoin Open311-rajapinta palautteen jättämiseen ja hakemiseen, jonka välityksellä esimerkiksi kaupungin verkkosivuilla jätetty palaute kulkeutuu eteenpäin. Osallistuvaan demokratiaan kaupungissa hyödynnetään Decidim-nimistä avoimen lähdekoodin järjestelmää. Lisäksi käytössä on useampia yksittäisiin toimintoihin liittyviä reittejä erilaisten vikailmoitusten jättämiseen, kuten esimerkiksi ulkovalaistuksen vikailmoitusten palvelu. 

Useilla kaupungin toimialoilla käytetään osallistumisen apuna myös verkkokarttakyselytyökaluja, kuten Harava, Maptionnaire tai Open Cities Planner. Karttapohjaisilla kyselytyökaluilla saadaan helposti ja tehokkaasti kerättyä paikkaan sidottua ja kokemuksellista tietoa asukkailta. Osallistavilla paikkatietomenetelmillä voidaan saada tietoa asukkaiden arvoista, näkemyksistä, kokemuksista ja toiveista. Osallistumisen tai palautteen antamisen motiivina asukkaalla on usein mahdollisuus päästä vaikuttamaan. Käytettävien menetelmien ja ratkaisujen osalta onkin hyvä huomioida tieto vaikuttavuudesta läpinäkyvyydestä osalliselle.

Palautetta montaa reittiä

Yksi kaupungin digitaalisen kaksosen perusajatuksista on tehdä erillisistä järjestelmistä yhteentoimivia. Tämä tukee myös erilaisten käyttäjätarpeiden huomioimista. Jos tieto liikkuu järjestelmien välillä, ei ole tarpeen keskittää kaikkea palautteen antamista yhteen palveluun, vaan voidaan toimia aidosti monikanavaisesti. 

SmashHit-projektissa palautteen keräämiseen on kehitetty City Feedback App -mobiilisovellus, joka on kaikille kaupungissa liikkuville tarkoitettu tiedonjakokanava. Sovellus pohjautuu ajatukselle, että kaupungissa liikkuvat ihmiset huomaavat ensimmäisenä, kun jotain pitäisi korjata tai jokin ei toimi. Sovelluksen avulla kaupunkilainen voi helposti antaa kuvallista ja sijaintitiedolla rikastettua palautetta esimerkiksi täysistä roskakoreista, kaatuneista kylteistä, rikkinäisistä penkeistä ja puutteellisesta liikenteenohjauksesta. Tiettyjä aiheita koskevat viestit ohjautuvat Helsingin kaupungin palautejärjestelmiin Open311-rajapinnan kautta. Käyttäjät näkevät, kun palaute on otettu käsittelyyn ja kun se on kuitattu tehdyksi. Loput palautteet jäävät käyttäjien yhteiseksi tiedon jakamiseksi. Tästä syystä sovellukseen voi lisätä myös suosituksia ja muita havaintoja, kuten positiivista palautetta. 

Sovelluksessa on kiinnitetty erityistä huomiota tietoturvallisuuteen. Sovellus noudattaa yleistä tietosuoja-asetusta ja omadata-periaatteita. Käyttäjälle kerrotaan avoimesti ja läpinäkyvästi, mitä tietoja kerätään ja jaetaan ja mitä tarkoitusta varten. Hän voi halutessaan perua antamansa luvat milloin vain ja sitä kautta hallinnoida sekä antamiansa palautteita että jakamaansa henkilötietoa.

URBANAGE-projektissa palautteen keräämiseen on kehitetty erillinen, helppokäyttöinen laite, jonka avulla kaupunkitilassa liikkuja voi yhdellä napinpainalluksella lähettää sijaintitiedon ja valitun palautekoodin palautepisteitä keräävään järjestelmään. Tätä palautelaitetta voidaan soveltaa esimerkiksi lyhytkestoisissa tapahtumissa kaupunkiympäristöön liittyvän tiedon keräämiseen. Ensimmäisenä laitetta on tarkoitus testata kaupunkilaisten kokemuksellisen tiedon keräämiseen. Lisäksi laitetta voisi hyödyntää esimerkiksi tietyn alueen tai reittien esteettömyyden arviointiin.

Erilaisten kanavien kautta kertyvä palauteaineisto muodostaa jatkuvasti päivittyvän, mielenkiintoisen aineiston. Kokonaisuutena palautetieto kertoo kaupunkiympäristön toimivuudesta, sen suurimmista ongelmakohdista ja kaupunkilaisten kokemuksista. Tietoa voidaan analysoida sekä merkittävimpiä asioita tunnistaen, että tilallisesti, mahdollisia ongelma-alueita tunnistaen. Digitaalisessa kaksosessa muut aineistot tukevat palautetiedon tulkintaa – onko toistuvasti ongelmia aiheuttavalla alueella esimerkiksi huonosti toteutettu työmaajärjestely?

Palautetta digitaalisen kaksosen kautta

Tuomalla palautteen antaminen ja katselu kaupunkiympäristön kolmiulotteisen esityksen yhteyteen tuetaan sekä palautteen jättämistä että tulkintaa. DVECE-projektissa kokeiltiin digitaalista kaksosta osallistumisen kanavana esteettömyyden näkökulmasta. Projektissa kehitettiin ja testattiin työkalua, jossa kaupunkilainen voi antaa palautetta Helsingin kaupungin 3D-mallissa esimerkiksi oman asuinalueensa esteettömyydestä. xD Twin -alustalla annettu palaute yhdistettiin myös osaksi Decidim-alustaa, jolloin digitaalisessa kaksosessa jätetty palaute tuli näkyväksi Decidimissä.

Projektissa järjestetyssä työpajassa testiryhmää pyydettiin jättämään havaintojaan esteettömyydestä Helsingissä ja kommentoimaan uuden palaute- ja osallistumistyökalun toimivuutta tässä tarkoituksessa. Testaajat kuvasivat xD Twin -työkalua helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi tavaksi tarkastella omaa asuinympäristöä 3D-kaupunkimallina ja jakaa tietoa esteettömyydestä. Työkalua pidettiin erittäin toimivana tiedonjakamisen kanavana tilanteissa, joissa käyttäjä hakee sopivaa esteetöntä reittiä kaupungissa suunnitellessaan omaa liikkumistaan tai raportoidessaan liikkumisen esteitä. 3D-kaupunkimalli auttaa käyttäjää hahmottamaan soveltuvia reittejä ja antamaan selvästi tiettyyn sijaintiin kohdistettua palautetta, joka voidaan näyttää myös muille esteettömiä reittejä etsiville tai reittien kunnossapidosta vastaaville tahoille. 

Digitaaliseen kaksoseen yhdistetty palautekanava soveltuisi myös häiriö- ja poikkeustilanteiden visualisointiin ja kulkureittien esteiden ilmoittamiseen 3D-mallissa esimerkiksi silloin, kun kaupungissa on suuria, poikkeuksellisia liikkumisjärjestelyjä aiheuttavia tapahtumia, rakennustyömaita tai vaikkapa säästä johtuvia poikkeusjärjestelyjä (esimerkiksi suuret lumikinokset). Tiedon jakaminen ja visualisointi 3D-kaupunkimallissa mahdollistaisi esteettömyyden tilannekuvan luomisen sekä kaupungin esteettömyyden kehittämisen sekä poikkeustilanteista viestimisen kaupunkilaisille. Kiinnostava jatkokehitysvaihtoehto on myös palautteen automaattinen kohdistaminen kaupunkiympäristön kohteisiin 3D-kaupunkimallin kautta. Tällöin palaute voitaisiin automaattisesti ohjata oikealle vastuutaholle kaupungissa. Samalla voitaisiin koota esimerkiksi tilastoja siitä, mille jalkakäytäville kohdistuu esimerkiksi eniten liikuntaesteisiin liittyviä ilmoituksia. 

Kohti osallistumista

Palautteen tuominen digitaalisen kaksosen yhteyteen sekä sen antamisessa että tulkinnassa tukee kaupunkilaisten osallistumista kaupungin päätöksentekoon ja toimintaan. Vakiintuneinta tämä toiminta on osallistuvassa kaupunkisuunnittelussa, jossa digitaalisen kaksosen kautta pystytään tarjoamaan kaupunkilaiselle helposti tulkittava esitys tulevaisuuden rakentuvasta kaupungista kommentoinnin lähtökohdaksi. 

Uudet teknologiat, kuten virtuaalitodellisuus, voivat tulevaisuudessa entisestään helpottaa ja monipuolistaa virtuaaliympäristöjen tarkastelua ja toimia suunnitelmien tarkastelun alustana. Parhaassa tapauksessa kaupunkilaisen näkökulma pystytäänkin huomioimaan jo suunnitteluvaiheessa, eikä ongelmakohtia jouduta enää ratkomaan jälkikäteen saadun palautteen perusteella.