5 oppia Helsingin älyliikenteen testialustatoiminnasta

Forum Virium Helsingin ja Business Helsingin yhteishanke Mobility Lab Helsinki on ollut yrityksille ja tutkimuslaitoksille väylä päästä kokeilemaan uusia älyliikenteen ratkaisuja aidossa kaupukiympäristössä. Suuri osa toiminnastamme on keskittynyt erityisesti Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosiin, jotka ovat olleet otollisia uusien tuotteiden ja palveluiden kokeilemiselle: tältä kehittyvältä alueelta löytyy monipuolisesti erilaisia liikkumisen muotoja aina satamaliikenteeseen asti.

Olemme saaneet yrityksiltä kiitosta muun muassa siitä, että osaamme etsiä juuri sopivat toteutuspaikat kokeiluille kaupunkiympäristöstä ja pystymme löytämään oikeat kaupungin osapuolet mukaan kokeiluun. Kokeilualustatoiminnalla edistämme yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä uuden liiketoiminnan syntymistä samalla, kun tuotamme parempia ratkaisuja kaupungille ja kaupunkilaisille.

1. Liikennedatan kerääminen parantaa turvallisuutta

Liikennedatan kerääminen on välttämätöntä älyliikenteen kehittämisen kannalta. Mobility Lab Helsinki -hankkeessa on kokeiltu erilaisia innovatiivisia menetelmiä liikennedatan keräämiseen. Esimerkiksi Kaisantunnelissa testattiin uudenlaista liikennelaskuria nimeltä FlowCube, joka havaitsee ja mittaa kaikkia liikkumismuotoja, myös pyöräilijöitä ja jalankulkijoita ja mittaa kulkijoiden määrän lisäksi myös matka-aikoja.  

Esplanadilla puolestaan kerättiin tietoa valotutkien avulla. Valotutkat keräävät tietoa ajoneuvoista, pyöristä ja jalankulkijoista. Kun tutkat yhdistävät tietonsa, saadaan tarkka kuva esimerkiksi alueen ajoreiteistä, vaaratilanteista sekä jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen määristä.

Lisäksi liikennedatan keräämisessä hyödynnettiin Telraam-nimistä laitetta. Telraam on pieni ja edullinen sensori, joka laskee ja luokittelee liikennettä tekoälyn avulla. Se on helppo asentaa esimerkiksi suoraan kodin ikkunaan. Telraam-laitteita on testattu Helsingissä asukkaiden kodeissa, lounas- ja anniskeluravintoloissa sekä kouluissa ja korkeakouluissa.

2. Datakatalogi luo jatkuvuutta

Mobility Lab Helsinki -hankkeessa luotiin datakatalogi, joka tuo tukea ja jatkuvuutta innovaatiokokeilujen jälkeiselle ajalle. Datakatalogi kerää yhteen liikkumisen digitaalisen kaksosen näkökulmasta relevantteja tietoaineistoja, kuten liikenteen ja liikkumisen dataa, olosuhde- ja kontekstitietoa sekä katuinfrastruktuurista kerättyä dataa.

Katalogi kokoaa yhteen sekä avointa että maksullista dataa, kuten julkisia tietoaineistoja, Forum Virium Helsingin kokeiluissa syntynyttä dataa ja yritysten tuottamia data-aineistoja. Yritykset ja julkiset toimijat voivat lisätä omia tietoaineistojaan datakatalogiin, mikä parantaa heidän palveluidensa näkyvyyttä. 

Hankkeen aikana katalogilla on ollut tuhansia kävijöitä, ja sen tietoaineistoja on jatkokehitetty yli 40 toimijan toimesta. Jatkossa kokeilujen avoin data on saatavilla Helsinki Region Infoshare -palvelusta, ja kokeellisemmat tietoaineistot löytyvät Forum Virium Helsingin verkkosivuilta.

3. Liikkumisen digikaksosen kehittäminen ja tekoäly auttavat suunnittelussa

Liikkumisen digikaksonen on virtuaalinen malli kaupungin liikennejärjestelmästä. Se kokoaa yhteen tietoa eri lähteistä, kuten liikennelaskennasta, joukkoliikenteen aikatauluista ja säätiedoista. Digikaksosta voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenteen simuloinnissa ja uusien ratkaisujen testaamisessa.

Mobility Lab Helsinki -hankkeessa kehitettiin digikaksosta yhteistyössä yritysten kanssa useiden kokeilujen avulla. Näiden kokeilujen kautta on luotu uusia tapoja tuottaa tietoa Helsingin liikennemerkeistä ja muista liikenteenohjauslaitteista. Samalla on edistetty Helsingin kaupungin liikenteen digitaalisen kaksosen tietomallien ja datavarantojen kehittämistä sekä tuettu niiden tehokasta hyödyntämistä. 

Lisäksi hankkeessa on tutkittu ja kokeiltu uusia menetelmiä, kuten tekoälyn käyttöä katuympäristöjen nykytilan tietomallinnuksessa ja katuomaisuuden hallinnassa.

4. Asukkaiden osallistaminen synnyttää tarpeisiin vastaavia ratkaisuja

Asukkaiden osallistaminen on keskeinen osa älykkään ja kestävän kaupunkiympäristön kehittämistä. Mobility Lab Helsinki -hankkeessa asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia on hyödynnetty aktiivisesti. Hanke osallistui muun muassa Jätkäsaaressa vuosittain järjestettävään Hyvän Tuulen Fest -asukastapahtumaan, jossa kerättiin palautetta ja ideoita alueen liikenteen ja palveluiden kehittämiseksi. 

Hanke järjesti useamman asukasillan Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaille. Forum Virium Helsingin Kokeilujoukot olivat mukana testaamassa uutta ja älykästä pyöräparkkia sekä Telraam-liikennelaskentalaitteita. 

Myös korkeakoulut ja opiskelijat ovat olleet tiiviisti mukana hankkeen toiminnassa. Haaga-Helian sekä pariisilaisen ja tsekkiläisen yhteistyökorkeakoulun kanssa opiskelijat kulkivat Jätkäsaaressa haastattelemassa kansalaisia. 

Dreamwaves-startup esitteli Jätkäsaarelaisille myös uutta saavutettavuussovellusta, jolla käyttäjä voi ilmoittaa erilaisista liikkumista haittaavista esteistä katutilassa.

Asukkaiden osallistaminen on tärkeää, jotta uudet ratkaisut vastaavat todellisiin tarpeisiin ja edistävät asukkaiden hyvinvointia.

5. Pyöräilyn edistäminen tukee liikenteen päästöjen vähentämistä 

Mobility Lab Helsinki -hanke tukee Helsingin kaupungin strategiaa, jonka tärkeänä ilmastotavoitteena on liikenteen päästöjen vähentäminen. Hiilivoimaloiden sulkemisen jälkeen liikenne on kaupungin suurin päästölähde. 

Mobility Lab Helsinki on tukenut pyöräilyn edistämistä useissa kokeiluissa. Jätkäsaaressa testasimme uutta tapaa mitata pyöräteiden kuntoa sensoreilla. TerrainSense-yrityksen kehittämässä menetelmässä pyörään kiinnitettävät sensorit mittasivat tien pinnan epätasaisuuksia ja tallensivat tiedot mobiilisovellukseen. Kokeilu edisti pyöräteiden suunnittelua, kunnon parantamista ja turvallista liikkumista.

Kiasman edessä kokeilimme Bikeloopin edistyksellistä pyöräparkkia, josta voi varata pyörälleen yksityisen parkkitilan ja jättää tarvittaessa myös pyöräilyvarusteet, kuten kypärän turvallisesti säilöön. Tämä tekee kaupungilla asioinnista ja matkan jatkamisesta toisella kulkuvälineellä, kuten junalla tai raitiovaunulla, huomattavasti vaivattomampaa.

Kaisaniemen kevyen liikenteen tunnelin laskureilla mittasimme paitsi liikkujien määrää, myös nopeuksia ja matkustusaikoja. Tarkemman matka-aikatiedon pohjalta jalankulkua ja pyöräilyä olisi mahdollista ohjata reaaliaikaisesti ruuhkien mukaan ja aurata teitä juuri siellä, missä pyöräilijät ja jalankulkijat eniten liikkuvat. 

Haasteita ja uusia mahdollisuuksia

Mobility Lab Helsingin menestyksekkäälle taipaleelle on mahtunut myös haasteita. Asianomistajan ja resurssien löytäminen vaatii paljon työtä: esimerkiksi sopiva paikka, asennukset, luvat, kustannukset ja kokeiluun käytettävä aika täytyy koordinoida huolellisesti. Myös oikeiden loppukäyttäjien eli kokeilijoiden rekrytoiminen riippuu paljon kiinnostuksesta. Muistutamme yrityksiä siitä, että kokeilu ei tarkoita hankintalupausta. Kokeilusta saa paljon hyviä oppeja ja vauhtia tuotekehitykseen, mutta kokeilun jälkeen pallo on yrityksellä.

Vaikka Mobility Lab Helsinki -hanke päättyy vuoden 2024 lopussa, meidän työmme aiheen parissa ei lopu! Jatkamme innovaatiotoimintaamme sekä älyliikenteen kehittämistä alueellista yhteistyötä tiivistäen: SOLMU-hanke käynnistyy vuoden 2024 lopulla ja kestää vuoden 2026 loppuun saakka. SOLMUssa Forum Virium Helsinki, Business Helsinki ja Espoon kaupunki kehittävät yhteistyöllä liikkumisen palveluiden yritystoimintaa, erityisesti liikenteen solmukohtien liikkumispisteitä ja niihin liittyvää kaupallista palvelutarjontaa. 

Liity Forum Virium Helsingin uutiskirjeen tilaajaksi, niin saat ensimmäisenä tietoa SOLMU-hankkeen uusista innovaatioista, kokeiluhauista ja tapahtumista!