Kuluneeseen vuoteen mahtui onnistumisia muun muassa robottiajoneuvojen, liikenteen datan, dronejen ja ravintoloiden hiilijalanjäljen tiimoilta.

Vuonna 2021 moni hanke, jossa Forum Virium Helsinki on mukana, ylsi tavoitteisiinsa ja onnistui kokeiluissaan tai keräsi kiitosta työstään. Ympäri Helsinkiä toteutetut kokeilut näyttivät asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille, miten Helsingistä kehitetään maailman toimivinta kaupunkia. 

Kalasatamasta tuli tunnettu ketterien kokeilujen kaupunginosa

Vuonna 2021 päättynyt Fiksu Kalasatama -hanke osoitti, miten kaupunkia voidaan kehittää ketterästi kokeillen. Se rakensi Kalasatamasta älykkään kapunkirakentamisen mallialuetta, jossa arki sujuu ja ratkaisut tukevat ilmastotavoitteita. Älykkään kaupunkikehityksen visio oli tunti lisää aikaa päivään

Hankkeen onnistumisen kannalta oli olennaista, että eri osapuolten yhteistyö toimii ja kokeilut toteutetaan aidossa kaupunkiympäristössä. Hanke toikin yhteen kaupungin virkamiehet, yritykset, alueen asukkaat ja tutkijat. Hankkeen aikana Kalasataman alueella tehtiin 25 nopeaa kokeilua, joiden teemat, kuten jakamistalous ja vihreä infrastruktuuri, näkyvät Helsingin kehitystyössä jatkossakin. 

Parhaat opit ovat jatkossa käytössä Fiksu kaupunki – Helsinki Innovation Districts -hankkeessa, joka vie Fiksu Kalasatama -hankkeen menetelmiä ja oivalluksia Pasilaan sekä kaupunkiuudistusalueille Mellunkylään, Malmille ja Malminkartano-Kannelmäkeen. Fiksu kaupunki -hankkeessa kokeiltiin vuonna 2021 siirrettäviä viherrakenteita ja vuoden vaihteen jälkeen Malmilla ja Malminkartanossa alkaa älyvalaistukseen ja katutilan analytiikkaan liittyviä kokeiluja.

Kalasatamassa on vieraillut tuhansia kaupunkikehittäjiä ja kansainvälinen media on tehnyt Kalasatamaa tunnetuksi. Viimeisimpänä The New York Times kehui Kalasatamaa reportaasissaan. Vuonna 2020 Smart City Index nosti Helsingin maailman toiseksi parhaaksi älykaupungiksi.

Hankkeen tuotoksia kiteyttää julkaisu Fiksu Kalasatama – Kokeilujen kaupunginosa. Menetelmät kokoaa kaupunkikehittäjien käyttöön Tools for Urban Innovators.

Ilmastoannoksia tarjoiltiin yli 50 ravintolassa

Ilmastoannos-kampanja haastoi ravintolat mukaan ilmastotalkoisiin. Syksyn 2021 aikana yli 50 ravintolassa kokeiltiin sinivalkoista Ilmastoannos-merkkiä, joka kertoo asiakkaille, mitkä ruokalistan annokset ovat hiilijalanjäljeltään keskimääräistä pienemmät. Ilmastoannokseksi määriteltiin annokset, joiden raaka-aineiden yhteenlaskettu hiilijalanjälki oli enintään 1,0 kg CO2e.

Kampanjaan lähti erilaisia ravintoloita, kuten kortteliravintoloita ja henkilöstöravintoloita kuten Palmia. Mukana olleet ravintolat tarjosivat päivittäin vähintään yhden Ilmastoannos-merkillä merkatun annoksen. 

Kampanjan jälkeen merkki jäi ravintoloiden käyttöön. Uudet ravintolat saavat merkin käyttöönsä rekisteröitymällä ilmastoannos.fi-sivustolla. Ilmastoannoksia löytyy siis listoilta jatkossakin. 

Ilmastoannos-kampanja oli yksi Mission Zero Foodprint -hankeen kokeiluista. Hanke kehitti ravintoloiden ja muiden ruokapalveluyritysten hiilineutraaliutta, siihen tarvittavia älykkäitä ratkaisuja ja työkaluja. Hanketta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto.

Lentävä terveydenhuolto kehittyy dronekokeiluin

Kun kaupunki tiivistyy ja kasvaa, liikenne laajenee teiltä ilmaan. Droneja testattiin vuonna 2021 useaan kertaan ja useissa tarkoituksissa. Onnistuneita kokeiluja tehtiin yhteistyökumppaneiden kanssa muun muassa ensihoidon ja terveydenhuollon saralla. Syyskuussa paljon huomiota keräsi Everdrone AB:n pilotti, jossa sydäniskuria kuljetettiin Malmin lentokentällä. Erityistä oli, että sydäniskuria kuljettavaa dronea ohjattiin ensimmäistä kertaa toisesta maasta käsin. Hieman aiemmin oli kokeiltu apteekkituotteiden lennättämistä Lauttasaaresta meren yli Jätkäsaareen, jotta Jätkäsaaren apteekkipalvelut paranisivat. 

Mittavin droneprojekteista on kansainvälinen AiRMOUR-hanke, joka aikoo testata vuonna 2023 ensihoitohenkilöstön tai testinuken ja lääkintätarvikkeiden kuljettamista dronella kuvitteelliselle onnettomuuspaikalle. Kokeilujen lisäksi hanke etsii ratkaisuja muun muassa ilmailulainsäädännön rajoitteisiin, kyberturvallisuuteen ja kansalaisten yksityisyyden suojaan.  

Projekteilla parannetaan palveluja ja selvitetään, miten dronejen avulla voi vähentää hiilidioksidipäästöjä. Samalla Helsingin kaupunki saa tietoa siitä, miten lisääntyvä droneliikenne kannattaa huomioida kaupunkisuunnittelussa. 

Muita dronehankkeita, joissa Forum Virium Helsinki on ollut mukana vuonna 2021, ovat muun muassa Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa -hanke ja Jätkäsaari Mobility Lab -hanke. Lue lisää dronejen hyödyistä Dronet vähähiilisyyden edistäjinä -julkaisusta

Robotit toimivat pakettikuskina ja kadunlakaisijana

Helsinki nähdään maailmalla älyliikenteen edelläkävijänä. Tänä ja viime vuonna liikenteeseen liittyviä kokeiluja on järjestetty muun muassa Pasilassa, Vuosaaressa ja Jätkäsaaressa. Erityisesti Jätkäsaari on toiminut kaupunkilaboratoriona, jossa kokeilu- ja pilottitoiminta on keskittynyt kestävän, sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseen.

Vuonna 2021 Jätkäsaaressa kokeiltiin erilaisia robotteja. Yksi kokeiluista oli sähköinen robottilähetti, joka kuljetti DB Schenkerin paketteja Jätkäsaaren asukkaille. Kokeilu vastasi kaupunkilogistiikan kasvaviin tarpeisiin. Viimeisen kilometrin toimitukset voivat olla kaupungeissa haastavia, joten kokeilu selvitti, voisiko robotiikka helpottaa tilannetta. Kokeilusta saatiin positiivisia tuloksia Robotti toimitti yli 100 pakettia eikä noutotilanteisiin tarvinnut puuttua manuaalisesti

Kokeilussa olivat mukana Forum Virium Helsingin lisäksi robottilähetin operoinnista vastaava startup-yritys LMAD, GIM Robotics sekä DB Schenker, jonka noutopisteenä robottilähetti toimii. 

Toinen kokeiltu robotti liittyy katuympäristön ylläpitoon. Jätkäsaaressa toimi huhtikuussa kadunlakaisurobotti, joka puhdisti yöaikaan Baanaa ja Välimerenkatua. Hiljaisuutensa ansiosta se pystyi työskentelemään häiritsemättä asukkaita. Kehittyessään kadunlakaisurobotit voisivat mahdollistaa katujen puhdistuksen sähköistämisen ja merkittävät päästövähennykset. Robotti tuli Trombia Technologiesilta, ja kokeilussa oli mukana Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara. 

Lisäksi kutsupalvelulla tilattavaa sähköistä Callboats-yhteysvenettä testattiin toista kesää peräkkäin. Viime kesänä yhteysvene liikkui Vartiosaaressa. Tänä kesänä isompi vene liikennöi Helsingin Merisatamassa. Se kuljetti ihmisiä Helsingin lähisaarille. Kokeilulla tuettiin Helsingin kaupungin merellistä strategiaa, joka tähtää saariston saavutettavuuden ja palveluiden parantamiseen.

Pasilassa ja Vuosaaressa pääsi robottibussin kyytiin

Keväällä päättyneessä FABULOS-hankkeessa testattiin onnistuneesti kolmea erilaista robottibussiratkaisua Suomessa, Norjassa, Virossa, Kreikassa ja Alankomaissa. Kaikki kuusi kokeilua onnistuivat hyvin.

Euroopan unionin rahoittaman hankkeen tavoitteena oli hankkia kokemuksia itseohjautuvasta robottibusseista osana olemassa olevaa julkista liikennettä. Lisäksi tavoitteena oli todentaa robottibussien käytön skaalautuvuus testaamalla busseja viidessä Euroopan kaupungissa. Suomessa robottibussilinja liikennöi Pasilan aseman läheisyydessä keväällä ja kesällä 2020 .

FABULOS-hanke on yhtenä ensimmäisistä testannut robottibusseja todellisissa olosuhteissa ja integroinut onnistuneesti robottibussilinjat osaksi kaupunkien joukkoliikennettä. Helmikuussa 2021 järjestettyyn virtuaaliseen loppukonferenssiin osallistuikin yhteensä yli 300 kuulijaa ympäri maailmaa. Hankkeen videoita on katsottu miltei 9 000 kertaa.

Pienempi robottibussionnistuminen saatiin Ride2Rail-hankkeessa, kun Vuosaaressa kokeiltiin syksyn aikana autonomisesti liikenteen seassa liikkuvaa robottibussia. Kokeiluun osallistui yli tuhat testaajaa. Bussi ajoi aiempia kokeiluja suuremmilla keskinopeuksilla eli lähestyi tavallisen joukkoliikenteen vauhtia. 

Kokeilun tavoitteena oli kehittää robottiliikennettä ja parantaa Aurinkolahden saavutettavuutta. Samoin kuin FABULOS-hankkeessa, myös Roboriden operoiman Auvetech-bussin kyydissä oli turvakuljettaja.

Jaettu data edisti liikenteen tilannekuvan toteutumista

Forum Virium Helsinki on ollut mukana kehittämässä liikenteestä kerätyn datan käyttöä ja avaamista useamman hankkeen voimin. Tavoitteena on, että avoin data helpottaa liikenne- ja kaupunkisuunnittelijoiden työtä, jolloin Helsingin liikenneratkaisuista tulee entistä toimivampia. 

Liikenteen datan haltuunotto (LIDO) -hankekokonaisuuden tavoitteena on saada Helsingin liikenteen tieto ja dataliikenne- ja kaupunkisuunnittelijoiden aktiiviseen käyttöön ja edistää liikenteen tilannekuvan toteuttamista. Vuoden aikana LIDO-wikiin koottiin kaikki tiedossa olevat liikenteen ja liikkumisen datalähteet Helsingin kaupungilta ja Forum Virium Helsingiltä. Wiki-sivustolle kerättiin tietoa muun muassa liikenteen datalähteistä sekä liikennesuunnittelijoiden tietotarpeista.

Vuonna 2021 alkanut LiiDi2 – Liikkumisen digitaalinen kaksonen palvelujen mahdollistajana on puolestaan uusi avaus kaupungin digitaalisen kaksosen kehittämisessä. Hanke kehittää kaksosta ja edistää liikenteen datojen tuotantoa ja yhteiskäyttöä yhdessä yritysten kanssa. Hanketta tehdään yhdessä Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara.

Green Kalasatama -sovellus osallisti kaupunkilaiset ympäristösuunnitteluun

Green Kalasatama -sovellus tuki kaupunkilaisten osallisuutta vihreän infrastruktuurin suunnittelussa osana Nordic Healthy Cities -projektia. Lisättyä todellisuutta hyödyntävässä kokeilussa kaupunkilaisille tarjottiin mahdollisuus osallistua ympäristösuunnitteluun Kalasatamaan rakennettavassa Loviseholminpuistossa. Kaupunkilaiset pystyivät tutustumaan puiston suunnitelmaan ennakkoon ja lisäämään siihen viherelementtejä, kuten puita ja pensaita. Sovellus näytti, miten muutokset vaikuttaisivat puistoon.  

Kokeilun tavoitteena oli tarjota tietoa alueen ajankohtaisista suunnitelmista ja kutsua asukkaat visioimaan tulevaisuuden kaupunkivihreää. Kokeilu sai käyttäjiltä hyvän vastaanoton. Ympäristösuunnittelun uusien ja osallistuvien menetelmien kokeilemista jatketaan B.Green-hankkeessa vuonna 2022. 

Katso video Green Kalasatama -sovelluksesta!

Älykaupunkikehittämiselle avautui uusi tila

Helsingissä avautui vuonna 2020 uusi älykaupunkitoimijoiden innovaatiokeskittymä Urban3, joka sijaitsee Pohjoismaiden suurimmassa startup-keskittymässä Maria 01:ssä. Toiminta käynnistyi laajemmin alkuvuonna 2021

Urban3 törmäyttää ja sekoittaa keskenään eri toimijoiden ja toimialojen verkostoja ja luo uusia kaupunkien digitalisaatioon liittyviä avauksia. Korona-aikana Urban3:n korkealaatuisia puitteita hyödynnettiin erityisesti etä- ja hybriditapahtumien toteuttamiseen. Tilassa järjestettiin vuoden 2021 aikana yli 120 tilakumppanien verkostoille suunnattua tapahtumaa. Nykyisin tila toimii myös showroomina, jossa yritykset voivat tuoda ratkaisujaan esiin.Showroomin ensimmäinen video löytyy YouTubesta. 

Urban3-kokonaisuudesta vastaa kiinteistö- ja rakentamisalan yleishyödyllinen ekosysteemitoimija KIRAHub, joka edistää alansa digitalisaatiota ja uudistumista. Forum Virium Helsingin älyliikennehankkeet Jätkäsaari Mobility Lab ja Mobility Launchpad löysivät Urban3:sta luontevan kotipaikan toiminnalleen

Urban3 tarjoaa tällä hetkellä tilan usealle toimijalle, jotka edistävät rakennetun ympäristön digitalisaatiota tai datan monipuolista ja vastuullista hyödyntämistä. Näitä ovat esimerkiksi KiraHub, Geoforum Finland, MyData Global ja Urban Tech Helsinki. Verkoston yhteistyö on käynnistynyt koronasta huolimatta hienosti, ja uusia yhteisiä tapahtumia ja muita avauksia on luvassa myös tulevana vuonna.

Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki Partners

Tilaa uutiskirje

Älyratkaisuja kaupungeille, pilotteja yrityksille ja yhteistyömahdollisuuksia tutkimuslaitoksille – kerromme sinulle ensimmäisenä!






Olen lukenut Forum Virium Helsingin rekisteriselosteen ja hyväksyn että henkilötietojani käsitellään sen mukaisesti. Lyhyesti: noudatamme EU:n GDPR-asetusta ja käsittelemme henkilötietoja huolellisesti.