Näin syntyy syötävä kaupunki: antia Urban&Localin aloitustapahtumasta

Youtubesta löytyy Urban&Localin aloitustapahtuman tallenne ja esitysdiat ovat koottuna pdf-esitykseksi.

Kestävää tietä pellolta pöytään auttavat sekä digitaaliset että tilalliset ratkaisut ja ratkaisujen kytkentä aluetalouteen. Kestävä ja joustava ruokaketju on lyhyt ja paikallinen. Se tarvitsee paitsi uudenlaisia jakelukanavia, toimivaa lähilogistiikkaa ja -varastointia, ennen kaikkea markkina-avauksia yrittäjille. 

Kuten hyvä soppa, syntyy myös lähiruokaverkosto suotuisista sattumista. Mukaan tarvitaan myös ajatusten ravistelua, rakentavaa haastamista, toisilta oppimista, yhdessä tekemistä ja avointa tiedonjakoa.

Tämä kirjoitus kertoo, miten ruoka-alan yrittäjä voi hyötyä hankeyhteistyöstä, päästä mukaan lähiruoan toimijaverkostoon ja esimerkiksi testaamaan ruokatuotetta tai -palvelua uudessa kauppapaikassa.

Pysy ajan tasalla mahdollisuuksista ja liity Uran&Localin uutiskirjeen tilaajaksi.

Kohti syötävää kaupunkia – yrittäjät kehityksen kärjessä

Ruokamurros, jossa elämme, ravistelee tavanomaisia toimitusketjuja ja luo kysyntää uudenlaiselle liiketoiminta-ajattelulle. Yrittäjien ratkaisuilla onkin erittäin tärkeä rooli, kun halutaan tuoda lähiruokaa kaupunkeihin. Esimerkiksi uusia viljelytekniikoita, jakelukanavia ja ansaintamalleja syntyy kaiken aikaa. Vaihtoehtoiset tavat tuottaa, jalostaa, varastoida ja jakaa ruokaa ovatkin jo maailmalla realisoituneet innovatiivisina tuotannon, tilankäytön ja alustatalouden hyödyntämisen tapoina. Hajautetumpi ruoantuotanto ja paikallinen ravinnetalous tuovat ruokajärjestelmään vakautta ja alueellista omavaraisuutta. Parhaimmillaan paikallisesti tuotettu ja kulutettu ruoka voi synnyttää alueellista identiteettiä, vetovoimaa ja piristää paikallistaloutta.

Tunnusomaista alueelliselle ja kestävälle ruokajärjestelmälle ja lähiruokatoimijoiden innovaatioille on esimerkiksi alueellinen yhteistyö, yhteisöviljely, suoramyynti, lyhyet toimitusketjut, vähäinen välivarastointi, kiertotalouden mukaisuus ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen.

Niin kutsuttu vaihtoehtoinen ruokajärjestelmä ei kuitenkaan kokonaisuudessaan tule korvaamaan tavanomaista ruokajärjestelmää.

”Näemme, että vaihtoehtoinen ruokajärjestelmä täydentää ja monipuolistaa perinteistä ruokajärjestelmää. Puhukaamme vaikkapa täydentävästä ruokajärjestelmästä”, toteaa projektipäällikkö Roosa Halonen Forum Virium Helsingista.

”Haluamme pienien rinnalla pitää myös suuret. Iso laiva ei käänny hetkessä, mutta pienet ja paikalliset kulkevat edellä ja voivat antaa syötettä isolle, kun kurssi kääntyy kohti kestävää. Olisi hienoa tehdä myös isomman ruokatalon kanssa yhteistyötä”, Halonen jatkaa.

Puheenvuorossaan Uudenmaan Ruoan ja Herttoniemen ruokaosuuskunnan perustaja Olli Repo kuvaa, että yksi tapa tehdä ketjusta kestävämpi ja reilumpi on antaa mahdollisuus pienille ja paikallisille. Repon puheenvuorossa toistui innovatiivisen ruokakanavan tunnusmerkit: digitaalinen alusta, uudenlaiset sopimusmallit, noutopisteet, yhteisöjen ja verkostojen aktivointi sekä lähilogistiikka.

Syötävässä kaupungissa kestävä ja reilu ruoantuotanto ja kulutus näkyvät kaupunkitilassa

Ruokamurroksessa kohti kestävää kurssia tarvitaan paitsi markkinaehtoisuutta myös normiohjausta. Kaupungeilla ja julkisella sektorilla onkin suuri rooli kestävän ja alueellisen ruokajärjestelmän mahdollistajana. Urban&Local-hankkeessa kaksi Suomen suurinta kaupunkia, Helsinki ja Vantaa, ponnistelevat kestävän ja alueellisen ruokajärjestelmän edistämiseksi. Kaupungit edistävät syötävää kaupunkia esimerkiksi kestävän ruoan strategioiden kautta.

Vantaan kaupungin elinkeinopalveluille klusterimainen kehitystyö on osoittautunut toimivaksi tavaksi edesauttaa alan yrityksiä ja ihmisiä. Klusteritoiminta auttaa organisaatioita oppimaan ja ratkomaan monimutkaisia haasteita yhdessä ja parantamaan kilpailukykyä. Avoimella ja aktiivisella yhteistyöllä pienetkin yritykset pystyvät suurin ponnistuksiin. 

Yksi Vantaan kehityskohde on lupiin liittyvät kysymykset, joiden sujuvoittamiseen kaupungilla on merkittävä vaikutus. Vantaan 48 tunnin palvelulupaus tekee yrittäjän elämästä helpompaa. Kehitystyötä tehdään yhdessä yritysten kanssa. 

Klusteriyhteistyön avulla on mahdollisuus saada paremmin jalansijaa myös kansainvälisillä markkinoilla. Vantaan kaupunki haluaa olla mukana kutsumassa, käynnistämässä, tukemassa ja tönimässä yrityksiä eteenpäin tulevaisuuden ruokaekosysteemiä ja kestävää ja syötävää kaupunkia kohti.

Vantaan ruokaklusteriin ovat tervetulleet kaikki toimijat, uudet ja vanhat, isot ja pienet, farmarit ja teknologiatoimijat. Tutustu Vantaan ruokayhteisöön ja tule mukaan! 

Kaupungit voivat verkostomaisen kehitystyön lisäksi toimia syötävän kaupungin edistäjänä esimerkiksi ohjaajina kaavoituksen ja muun muutosta ohjaavan regulaation kautta ja tarjota toiminnan tueksi neuvontaa ja pientukia.

Kädenojennuksena yrittäjille kaupunki suosii lähiruoan tuotantoa, hankintaa, logistiikkaa ja jakelua omissa organisaatioissaan ja tarjoaa lähiruoalle esimerkiksi myyntipaikkoja. Helsingin kaupunkitilat Oy vuokraa ja kehittää kaupungin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kauppapaikkoja ja tarjoaa Urban&Local-hankkeessa tiloja testialustaksi lähiruokatoimijoille.

Vetovoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki tarjoaa paitsi yrittäjille menestymisen mahdollisuuksia, myös käyttäjille elämyksellisiä kaupunkikulttuurikokemuksia. Esimerkiksi historiallisen ruokahallin perintö jatkuu modernissa muodossaan pieteetillä remontoidussa Hakaniemen hallissa, joka avasi ovensa peruskorjauksen jälkeen toukokuussa 2023.

Uuden ja vanhan onnistunut liitto on myös osa BlokGarden Oy:n yhteisöviljelmäpalvelun menestynyttä tuotekehitystarinaa, jossa perinteisen laatikkoviljelyn tueksi on otettu digitaalinen ratkaisu. Yritystarinaa kertoessaan perustaja Tuomas Ilander korostaa, että kehittämässään ruoantuotannon alustassa, jonka tarkoituksena on tuoda yhteisöviljelmiä ja asukaspalveluita kaupunkikortteleihin, huomioidaaan alustatalouden, mikrotyön ja hajautetun ruoantuotannon mahdollisuudet. Täydentävässä ruokajärjestelmässä kuluttaja voikin olla myös toimija. ”Periaatteessa kuka tahansa voi tuottaa oman kotitarveviljelyn lisäksi myös syötävää muille – ja saada siitä lisätuloa”, visioi Ilander puheenvuorossaan. Tuomas Ilander korostaa myös verkostomaisen yhteistyön tärkeyttä ja kertoo hyödyistä, joita hänen yrityksensä on saanut hankkeissa toteutetusta yritysyhteistyöstä.

Alan opiskelijat tulevaisuuden kestävän ja reilun ruokaketjun kehittäjinä

Jotta voidaan katsoa tulevaisuuteen, on syytä luoda katsaus menneeseen. TKI-projektipäällikkö Kristian Sievers Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta muistuttaa, että kaupunki pysyy vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä, kun tunnistamme ruokakulttuuria ilmentävät ominaispiirteet, jotka ovat aitoja ja paikallisia. Sieversin mukaan näitä kannattaa vaalia ja tuoda esiin myös matkailun saralla, sillä ne lisäävät kohteen houkuttelevuutta ja parantavat siten alueen kestävää ruokajärjestelmää. Haaga-Helian teettämän trenditutkimuksen mukaan ruoka itsessään on yhä tärkeämpi syy matkustaa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu edistää Urban&Local -hankkeessa liiketoimintaa kestävän ruokatuotteen ympärille ja rakentaa lähiruoan ekosysteemiä ruokamatkailusektorin saralla. 

Tutustu Haaga-Helian Hungry4Finland ohjelmaan ja Haaga-Helian yrityskehittämisen LAB8 toimintaan. 

Perho Liiketalousopisto jatkaa hankkeessa pitkäjänteistä työtä kestävän kehityksen ja gastronomian juurruttamiseksi ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan koulutusaloille. Puutarhan ja kestävän kehityksen oppimisympäristön toiminnasta vastaava viljelytoiminnan asiantuntija agronomi Heidi Hovi-Sippola kertoo puheenvuorossaan Helsingin Malmilla sijaitsevan ekologisen puutarhan, Green City Farmin toiminnasta, joka toimii hankkeessa kokeilualustana sekä oppimisympäristönä. ”Green City Farmin tarkoitus on paitsi suojella pientä maatilkkua kaupungissa, myös opettaa opiskelijoille kestävän ruoan tie pellolta pöytään”, summaa Hovi-Sippola. Keskustelu palautuu peltotilkkua isompaan tulevaisuuden kuvaan maapallon kantokyvyn rajoista. ”Pyritään yhdessä ennallistamaan maanpäällistä elämää ja suojella sitä”, kiteyttää Hovi-Sippola.

Urban&Local-hankkeessa Perho Liiketalousopisto antaa muun muassa mahdollisuuden enakkomyyntiin Sadonkorjuumarkkinoille tuleville myyjille Ekompi.net-alustapalvelun kautta. GreenCityFarmin lisäksi Perho Liiketalousopisto toteuttaa hankkeen aikana ekosysteemisen sisäviljelykokeilun ja lähiruokatuotannon pilotin, joka tuo innovatiivisen ja vastuullisen lisän monimuotoisille oppimisympäristöille.

Perhon omistamassa pellossa Green City Farmissa on maisemamonimuotoisuutta ja ekosysteemiä. Kaupunkipellon ympärille on rakentunut myös laaja kansainvälinen oppilaitosyhteistyöverkosto, jota hyödynnetään hankkeen KV-yhteistyössä, kertoo Heidi Hovi-Sippola, viljelytoiminnan asiantuntija. Nykymuodossaan toiminta keskittyy ravintolayhteistyöhön, mutta myös kuluttajat saavat nauttia satokasseista, joissa maistuu terve maaperä, jokainen kasvukausi ja auringon tuoma sokeri.

Siinä missä Perhon Green City Farm toteuttaa kestävää ruontuotantoa ja siihen liittyvää koulutusta regeneratiivisisella eli maaperää uudistavalla maataloudella, toteuttaa Metropolia ammattikorkeakoulu Myyrmäen kampuksella sijaitsevassa sisäviljelykeskuksessa UrbanFarmLabissa kaupunkiviljelyä erilaisin kiertotaloutta noudattavin ruoan tuotantoteknologioin. Urban&Local-hankkeessa Metropolia liittää yrityskokeilut- ja opiskelijaprojektit yhteen kiertotaloutta tukevan tuotekehityskonseptin muodossa.  

Kestävän kehityksen asiantuntija ja lehtori, Kaj Lindedahl Metropolia ammattikorkeakoulusta korostaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyön mahdollisuuksia osana yrityksen arvonluontia ja kestävien innovaatioiden kehitystä. Hankkeen aikana UrbanFarmLabissa luodaan myös meriekosysteeminen kehitysympäristö, jossa merilevän kasvatuksen ympärille luodaan uusia tuoteinnovaatioita, sekä jatkokäytön mahdollisuuksia. Lisäksi selvitellään elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä, lähilogistiikan kestäviä ratkaisuja, yhteistyömalleja sekä uusia tuoteideoita pienpanimoiden sivuvirran hyödyntämiseksi. Kehitystyössä yhdessä yritysten kanssa otetaan huomioon myös viljelymenetelmien kustannustehokkuus ja elinkaarimallinnus.

Urban&Local kehityshankkeessa on aivan erityinen paikka yritysyhteistyölle. Uudet markkina-avaukset, tilalliset kokeilut ja pilotit vievät yhteistä tavoitettamme syötävästä kaupungista eteenpäin, joka tukee luonnon monimuotoisuutta, ja jossa kestävä ruoantuotanto ja kulutus ovat näkyvä osa viihtyisää kaupunkitilaa.

Lähiruoka-alan yrittäjä, tule mukaan toimintaan!