Luovia kaupunkiluonnon konsepteja – PilotGreen-hankkeen tulevaisuustyöpajan satoa

Artikkelikuva: Luovia kaupunkiluonnon konsepteja – PilotGreen-hankkeen tulevaisuustyöpajan satoa

PilotGreen-hankkeessa kehitämme keinoja vehreyden lisäämiseen erityisesti tiiviissä kaupunkiympäristössä. Esittelemme toukokuussa järjestämästämme tulevaisuustyöpajasta nousseita konsepteja kaupunkien täydennysvehreytykseen kansainvälisten ja kotimaisten esimerkkien kera.   

Järjestimme PilotGreen-hankkeen aloitustilaisuudessa toukokuussa työpajan, jonka aiheena oli tulevaisuuden kaupunkiluonto. Alan yrittäjät, kaupunkikehittäjät ja tutkija-innovaattorit hahmottelivat unelmien vehreää, onnellista, elinvoimaista ja ekologisesti kestävää kaupunkia.

Luontotaskut

Kaupunkiluontotyöpajassa ideoitiin erilaisia pienikokoisia viherrakenteita, joilla vehreyttä voidaan lisätä tiiviiseen kaupunkirakenteeseen.

Tiiviissä kaupunkirakenteessa luodaan ’luontotaskuja’ jotka suojaavat melulta, ihmispaljoudelta, rumilta näkymiltä esim. tiheän kasvillisuuden ja innovatiivisten ratkaisujen avulla, pulppuava vesi, moniaistisuus.

Hyvänä esimerkkinä luontotaskuista ovat “pörriäispysäkit”, joissa bussi- tai raitiovaunupysäkkien katoille asennetaan luonnon monimuotoisuutta tukevia keto- ja niittykattoja. Ne vahvistavat osaltaan viherverkostoa ja tarjoavat reittejä läpi kaupungin esimerkiksi pölyttäjille. Pörriäispysäkkien kasvikatot auttavat myös hulevesien paikallisessa hallinnassa ja ovat kaupunkikuvaa ilostuttava elementti. 

Ratkaisuun voitaisiin yhdistää aurinkopaneelit, jotka toimivat tehokkaammin, kun kasvillisuus viilentää ympäristöä. Tällaista ratkaisua kutsutaan biosolar-katoksi. Paneeleiden tarjoamalla energialla voitaisiin tuottaa älykästä valaistusta pysäkille, ehkä jopa siten, että matkustajat pystyvät säätämään valaistusta itse omalla puhelimella, kuten Fiksu kaupunki -hankkeen älyvalokokeilussa Malmilla.

Iso-Britanniassa Brighton & Hoven kunnanvaltuusto asensi yhteistyössä mainosyhtiö Clear Channel UK:n kanssa kasvikattoja bussipysäkeille ympäri kaupunkia vuonna 2021. Osassa kasvikattoja on lisäksi aurinkopaneelit, jotka tuottavat energiaa pysäkin älykkääseen valaistukseen. Valaistus säästää energiaa liiketunnistimen ansiosta: se on päällä ainoastaan silloin, kun pysäkillä on ihmisiä. Projekti lähti käyntiin kansalaisaloitteesta. Alankomaissa vastaavanlaisen ratkaisun nähnyt paikallinen käynnisti aiheesta adressin. Lopulta kasvikattojen puolesta tehdyn aloitteen allekirjoitti 50 000 kansalaista. Tapaus osoitti, että yksittäisen ihmisenkin idea voi päätyä toteutukseen. 

Kokemukselliset hulevesiratkaisut

Työpajailijat nostivat esiin ideoita sinivihreistä julkisivuista sekä hulevesien tuomisesta näkyväksi ja elämykselliseksi osaksi kaupunkirakennetta. Rakennuksissa, joihin kasvikatto on liian painava, hulevedet voitaisiin ohjata rakennukseen integroituun vesiputoukseen ja siitä edelleen näyttävästi eteenpäin maanvaraisiin luonnonmukaisiin hulevesien hallintarakenteisiin, puroihin tai lammikoihin. Vesiputous voisi toimia visuaalisesti näyttävänä sisäpihan kiintopisteenä ja tarjota elinympäristöjä pienille vesieliöille. 

”Hulevedet näkyviin: sadevesipuutarhat ja -kadut, vesi imeytyy vaiheittain, sadevesi viipyilee.

Työpajailijoiden mielikuvissa sadevesiä voitaisiin myös kerätä kaupungissa veistoksiin, joissa vesi kimmeltäisi esteettisenä elementtinä ja sitä hyödynnettäisiin läheisten viheralueiden kasteluun. Ehkä sadevesiä voitaisiin ohjata asukkaiden iloksi altaisiin, joiden ääressä saisi levähtää ja uittaa jalkoja. Japanissa Ashiyut eli kadulla sijaitsevat jalkakylpylät ovat yleisiä ja niihin ohjataan usein läheisten kuumien lähteiden vettä. 

Yhdysvalloissa Milwaukeen vanhalla satama-alueella arkkitehti ja tutkija James Wasley on hyödyntänyt samanlaista ajattelua. Hänen suunnittelemansa vesiputous pyörii sadevedellä ja integroi inspiroivalla tavalla luonnon prosesseja kaupunkiympäristöön. Koko korttelin pituinen vesielementti hyödyntää hulevesiä suodattaen ja puhdistaen niitä vesikasveilla ja hiekalla. Ratkaisu auttaa hulevesien hallinnassa ja tarjoaa kaupunkilaisille virkistysalueen sekä ylpeyden aiheen ja kiintopisteen kehittyvälle asuinalueelle.

Erään työpajailijan näkemys hulevesiratkaisusta: ”taskuspa”. Kursivoidut lainaukset tekstissä ovat suoria lainauksia työpajassa tuotetuista materiaaleista.

Liikkuva puutarha

Työpajassa visioitiin tulevaisuuden viherrakenteita, jotka olisivat ketterästi liikuteltavia, monikäyttöisiä ja pitkäikäisiä. Mikrometsäkontteja tai syötävien kasvien puutarhalavoja voitaisiin siirrellä esimerkiksi maisemoimaan rakennustyömaata, viilentämään ja ilahduttamaan palvelutalon pihaa kesähelteillä tai koristamaan festivaalialuetta. Älykäs teknologia voisi optimoida ja automatisoida niiden liikuttelun hyödyntäen satelliittidataa ja lämpöhaavoittuvuusindeksiä, kuten projektipäällikkö Marja Mesimäki visioi aiemmassa blogissa. Konenäköä ja erilaisia sensoreita voisi hyödyntää huollon tarpeen arvioinnissa ja esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tarkkailussa ja seurannassa.

Vehreyttä, vesi, kasvit, sienet, eläimet ja hyönteiset jatkuvaan seurantaan digitalisaation kautta.

Helsingin kaupunki kokeilee kesällä 2023 liikennemelun vaimentamiseen suunniteltuja modulaarisia viherseinäkkeitä kaupungin ytimessä. Wau Efekti -yrityksen viherseinäke on sijoitettu Designmuseon edustalle Korkeavuorenkadulle. InnoGreenin, Parklyn ja WSP Finlandin yhdessä suunnittelema ja toteuttama modulaarinen viherseinäke taas tarjoaa kaupunkilaisille viihtyisän oleskelutilan Erottajanaukiolla. Seinäkkeiden tarkoitus on paitsi vähentää melua, myös luoda viihtyisämpää aistimaisemaa esimerkiksi lehtien havinalla ja yrttien tuoksuila. Ratkaisut ovat modulaarisia, eli siirrettävissä ja uudelleen käytettävissä kiertotalouden periaatteiden mukaan. Kesän aikana kaupunki ja ratkaisut tuottaneet yritykset seuraavat seinäkkeiden viilentävän ominaisuuden ja äänimaisemoinnin vaikutuksia sekä kaupunkilaisten kokemuksia. 

Kävimme testaamassa kumpaakin ratkaisua, ja oman empiirisen havaintomme mukaan viherseinäkkeet todella vaimentavat kadulta kantautuvaa meteliä sekä tarjoavat miellyttävän levähdyspaikan kaupunkiluonnossa.

Viherseinäkkeitä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa aina syksyyn asti. 
Kuva: Vesa Laitinen.

Yrittäjien viherkatu

Yksi työpaja-aineistossa näkyvä teema oli katuympäristöjen vehreyttäminen, jolla voidaan tuoda harmaan kaupunkirakenteen keskelle lisää kaupunkiluontoa. Vehreämmät kadut tukevat luonnon monimuotoisuutta, auttavat hulevesien hallinnassa, viilentävät ympäristöä sekä tarjoavat viihtyisyyttä ja luontohyötyjä ihmisille. Ankean katumaiseman vehreyttämiseen voitaisiin osallistaa kadunvarren yrityksiä, jotka hyötyisivät itsekin kohennetusta ympäristöstä. Olisiko mahdollista perustaa kokeilukatu, jossa vehreyttä lisätään kaupungin, yrittäjien ja kaupunkilaisten yhteistyönä?

“Viherkadun idea on nauttia ja ihmetellä ympäristön kauneutta eri aistein: Näkö, kuulo, tunto, tuoksut ja kosketus.”

Sveitsissä, Bernin kaupungissa, kokeillaan parhaillaan osallistavan vehreyttämisen konseptia vanhan kaupungin Postgasse-kadulla. Kokeilun aikana kadun asukkaat saavat paikallisilta viheralan yrityksiltä alueelle sopivia kasvien taimia ja siemeniä, kestävästi tuotettua multaa sekä automaattista kastelua hyödyntäviä kasvualustoja. Tarjottujen materiaalien avulla asukkaat saavat vehreyttää katua ja rakennusten julkisivua luovuuttaan käyttäen. Bernin yliopisto seuraa vehreytyksen vaikutuksia lämpötilaan, luonnon monimuotoisuuteen, hulevesien hallintaan ja asukkaiden hyvinvointiin. Kokeilu alkaa toukokuussa 2023, joten jäämme innolla seuraamaan tuloksia.

Koululaisia aktivoiva pihapuutarha

Työpajailun ryhmätöissä näkyi kasvillisuuden merkitys koulu- ja hoivaympäristöissä. Lähiluonnossa oleskelu voi palauttaa keskittymiskyvyn ja vaikuttaa muutenkin monin tavoin mielen hyvinvointiin. Tätä luonnon omaa lääkettä kannattaisi käyttää esimerkiksi koululaisten palautumiseen oppituntien välillä. Ankealle koulun pihalle meno ei kaikkia innosta.  

Koulujen pihat olisivat oivallinen kohde lisätä elvyttävää kasvillisuutta kehittämällä uusia viherratkaisuja, jotka samalla inspiroisivat liikkumaan, ulkoilemaan ja oppimaan uutta. Piharatkaisu yhdistyisi myös luontevasti biologian, kotitalouden ja kuvataiteen opetukseen. Erityisesti ympärivuotiseen käytettävyyteen tulisi kiinnittää huomiota niin kasvivalinnoissa kuin toiminnallisuudessakin. Oppilaat voisivat osallistua ratkaisujen kehittämiseen ja arviointiin. Ehkä koulun pihapuutarha voisi palvella kesälomien ajan alueen asukkaita yhteisöviljelmänä?

Yhdysvalloissa Green Schoolyards America -lakialoite ajaa asfalttisten koulupihojen muuntamista eläviksi ja aktivoiviksi keitaiksi. Aloitteen verkkosivu kokoaa yhteen tutkimustietoa, resursseja, oppaita ja esimerkkejä muutoksista. Vehreiden koulupihojen todetaan esimerkiksi parantavan oppimistuloksia kaikissa aineissa ja vähentävän stressiä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja kiusaamista. Erityisesti pandemian jälkeen monet nuoret taistelevat tällaisia haasteita vastaan.

Villimpää luontoa ja metsän tuntua kaupunkiin

Villin ja rönsyilevän luonnon salliminen kaupunkitilassa oli työpajailijoiden toistuva toive unelmien vehreän kaupungin kehittämisessä. 

“Luonto saisi tulla kaupunkiin, rakennusten ympärille, väleihin, päälle, sivuille ja sisään.” 

Kaupunkiin voisi perustaa esimerkiksi kaupunkiketoja ja -niittyjä, jotka vaativat hyvin vähän hoitoa. 

Metsän tuntu on suomalaisille erityisen tärkeä. Metsä luo näköesteen, lievittää stressiä ja vaimentaa liikenteen melua. Ehkä metsän tuntua voitaisiin vahvistaa myös kaupungissa ja puistoissa? Mikrometsä eli ”metsänen” on oiva keino luoda metsän tuntua pieniinkin kaupunkitiloihin, jopa parkkipaikkoja korvaamaan. Keravalla kehitetään Hiilimetsästä, eli uudenlaista kaupunkiympäristöön soveltuvaa metsikköä, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi pihoilla ja tienvarsilla. Hiilimetsäsiä istutettiin toukokuussa 2023 Kivisillan alueelle, Porvoontien ja Kytömaantien risteyksen liepeille. 

Tulevaisuutyöpajassa visioitiin villejäkin tulevaisuuden kaupunkiluonnon ratkaisuja. Kuva: Ami Koiranen

Töölönlahden nurmikkokentälle voisi luoda pienten metsäsien verkoston, joiden välissä olisi vehreitä käytäviä ja niittyjä. Kaupunkimetsä vaalisi näin paikallisen luonnon monimuotoisuutta ja toimisi kansainvälisesti upeana esimerkkinä siitä, että luonnollisempi luonto on ydinkeskustassakin kaunista ja viihtyisää. Kenties paradigman muutosta on havaittavissa siinä, ettei tiukasti parturoitua puutarhaa pidetä ainoana esteettisenä vaihtoehtona.

Rönsyilyn toivottiin ulottuvan myös kansalaisten osallistamiseen. Ideoissa toistuivat toiveet siitä, että kaupunki jättäisi alueita kansalaisten yhteisöviljelmiksi, asuinalueiden omenatarhoiksi tai vaikka ympäristöjärjestöjen ylläpitämiksi luontokeitaiksi. Tällaiset viherympäristöt inspiroivat asukkaita ja yhteisöjä omehtoiseen lähiluonnon hoitoon, ylläpitoon ja kehittämiseen. 

”Puistojen omenapuiden omenat kerätään
ja mehustetaan päiväkoteihin ja senioritaloille.

PilotGreen-hankkeessa (1/2023-12/2025) lisätään vehreyttä ja viihtyisyyttä kaupunkeihin kokeilemalla ja skaalaamalla uudenlaisia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja yhdessä yritysten, kaupunkien ja kaupunkilaisten kanssa. Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki, ja hankekumppaneina toimivat Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Pääkuva: Vesa Laitinen

Lisätietoa

Mirka Råberg Mirka Råberg

Mirka Råberg
Projektisuunnittelija
+358 50 430 1996
mirka.raberg@forumvirium.fi

Lue myös