Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 -jälkitiedote

Artikkelikuva: Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 -jälkitiedote

Ääniohjauksella toimivia palveluita, lapsille räätälöityä liikennesovellusta, reaaliaikaista liikennevälineiden kapasiteettitietoa ja virtuaalista ennakkotutustumista kulkureittiin. Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 -työpajassa ideoitiin ratkaisuja erilaisten ihmisten isoihin liikkumisen haasteisiin.

Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 -tapahtuma keräsi ruutujen ääreen reilut 60 henkeä torstaina 21.1.2021. Tapahtuma oli jatkoa marraskuussa 2019 järjestetylle ensimmäiselle Älyliikenne kuuluu kaikille -tilaisuudelle

Tilaisuuden järjestivät Forum Virium Helsingin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun hanke Mobility Launchpad, yhdessä Jätkäsaari Mobility Labin, Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa -hankkeen sekä Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland ry:n kanssa. Juontajina ja työpajan vetäjinä olivat Kirsi Kostia ja Niko Herlin Great Minds Oy:stä.

Mitä älyliikenne on? “Digitaalisia ratkaisuja, jotka auttavat liikkumista paikasta toiseen”, määritteli avauspuheenvuorossaan projektipäällikkö Raimo Tengvall Forum Virium Helsingiltä. Näitä voivat olla vaikka reittioppaat, navigointiratkaisut, autojen tai sähköpotkulautojen yhteiskäyttö, liikkuminen palveluna, liikenteen automaatio, tienvarren älyratkaisut ja liikenteestä kerääntyvän datan hyödyntäminen.

Näissä on isoja uhkia ja isoja mahdollisuuksia. Uhkana digipalvelujen ja älypuhelinten käytön tyypilliset haasteet tulevat näin hankaloittamaan myös liikenteeseen. Mahdollisuuksina taas uudenlainen joustavuus ja räätälöinti kunkin omiin henkilökohtaisiin tarpeisiin onnistuu paremmin. Runsaasta liikenteeseen liittyvästä datasta voi myös löytyä pohjia uudenlaisiin ja yksilöllisiin palvelutarpeisiin.

Fyysisen ympäristön esteettömyys ja digipalveluiden saavutettavuus osaksi kaikkea palvelukehitystä

Saavutettavuudesta liikenteen digitaalisissa palveluissa kertoi esityksessään enemmän Terhi Tamminen, toimitusjohtaja ja esteettömyysasiantuntija Avaava Oy ja Avaava Digital Oy:stä.

Hän muistutti, miten esteettömyys ja saavutettavuus eivät ole mitenkään marginaaliasioita. Väestöstä liki 20% on eri tavoin toimimisesteisiä, Suomessa liki 1,2 miljoonaa. Esteettömyys ja saavutettavuus pitäisi olla aina osa kaikkea tekemistä.

Esteettömyys terminä liittyy enemmän fyysisen ympäristön liikkumisesteisiin. Nykyään sen käytetään lisäksi hyvin paljon saavutettavuus-termiä, joka liittyy palvelujen ja viestinnän esteettömyyteen. Molemmissa tapauksissa tavoitteena kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kaikkiin palveluihin, kaikkiin fyysisiin tiloihin ja yhteiskuntaan ympärillä.

Lainsäädäntö ja niitä EU-tasolta ohjaavat direktiivit ovat menneet näissä asioissa edellä ja näyttävät suuntaa. Jo voimassa oleva esteettömyysdirektiivi (European Accessibility Act, EAA) on jalkautumassa kansalliseen lainsäädäntöön pian. Julkiselta sektorilta jo edellytetyn tasoista saavutettavuutta aletaan vaatia pian myös yksityiseltä sektorilta.

Vaikka kaikki ihmiset ovat erilaisia ja yksilöitä, niin Avaavan konsultointityössä on havaittu, että asioiden helpottamiseksi liikenteen saavutettavuuden erityistä huomioimista tarvitsevat voi jakaa kolmeen ryhmään:

  • näkövammaiset
  • liikkumisesteiset, kuten pyörätuolilla, lastenvaunuilla tai muilla apuvälineillä liikkuvat
  • ns. helppokäyttäjät, mikä voi sisältää esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia, hyvin iäkkäitä tai kehitysvammaisia ihmisiä

Palvelukehityksessä tarvitaan sekä heille räätälöityjä esteettömyyspalveluja, mutta myös perusasioiden selkää esittämistä kaikille, mistä hyötyvät kaikki muutkin käyttäjät.

Pienet asiat voivat ratkaista, onko matka esteetön ja voiko sen tehdä omatoimisesti

Esteettömyydestä käytännön tasolla jatkoi esteettömyysasiantuntija Atso Ahonen Riesa Consultative Oy:stä. Hän muistutti siitä, miten toimimisesteiset henkilöt kokonaisuudessaan ovat maailman suurin vähemmistö, ja väestön ikääntyessä myös nopeimmin kasvava vähemmistö.

Ahosen esityksessä mentiin pidemmälle erityisesti liikkumisesteisten elämään. Ilmeisten asioiden kuten kynnyksettömyyden ja luiskien lisäksi myös kunnollisesta opastuksesta on hyötyä. Opasteiden tarve on suuri varsinkin jos esteettömyyden vuoksi tarvitsee käyttää kiertoreittejä.

Pienehkön tuntuiset asiat voivat olla hyvin suuria. Pyörätuolilla liikkuvalle Atso Ahoselle itselleen uudet Länsimetron hissit liiketunnistimilla olivat käänteentekeviä. Hän ei yleensä hisseissä pysty painamaan nappia, kun se edellyttäisi käden nostamista liian korkealle. Länsimetron hissit toimivat myös ilman napin painamista, joten nämä hissit yksinään mahdollistavat Ahoselle paljon itsenäistä liikkumista.

Lisäksi kerrottiin esimerkki, miten sopivien palvelujen puutteessa käytetään luovia ratkaisuja. Jos bussissa ei ole pysäkkikuulutuksia ja joutuu istumaan selkä menosuuntaan pyörätuolipaikalla, matkan etenemistä ja oikean pysäkin lähestymistä seurataan sitten vaikka Google Mapsilla.

Lasten ja nuorten liikkumistarpeita voitaisiin ratkoa älyliikenneratkaisuilla

Joukkoliikennetubettaja Krishan “Krisu” Nuotio kertoi joukkoliikenteestä ja älyliikenteestä lasten ja nuorten näkökulmasta. Nyt 13-vuotias Krisu on seurannut alaa ja pitänyt Youtube-kanavaansa The Helsinki Traveler jo 9-vuotiaasta alkaen.

Tärkeänä periaatteena Krisu nosti sen, miten lasten ja nuorten matkat ovat yhtä tärkeitä kuin aikuisten. Käytännön huomiona taas sen, miten nuoret pyrkivät liikkumaan porukalla: “parhaat matkat tehdään yhdessä”. Snapchatissa olevaa SnapMap-toimintoa käytetäänkin nuorten parissa paljon, sillä siinä löytää kaveriensa sijainnin helposti. Tässä yhteisöllisyydessä voisi olla ideaa myös liikennesovelluksiin.

Älypuhelin kädessä eläville nuorille digipalvelujen käyttö on ylipäänsä tuttua ja helppoa… kunnes akku loppuu. Hän muistuttikin USB-latauspistokkeiden tärkeydestä kulkuvälineissä. 

Pienempien lasten itsenäiseen liikkumiseen Krisu heitti ajatuksen “Reittiopas Kids”. Yksinkertaisempi versio liikennesovelluksesta voisi sopia jo koulua aloittaville, jotka eivät välttämättä osaa lukea. Vanhempien sovelluksen voisi liittää tähän, ja he voisivat hoitaa monimutkaisemmat asiat ja esimerkiksi lipun ostot lapselle omasta sovelluksestaan. Vanhemmat voisivat myös nähdä lapsen sijainnin ja rajata liikkumisaluetta. Tietysti voisi opastaa lasta myös vaikkapa siinä, milloin on oikea aika jäädä pois kulkuneuvosta.

Ohjelmisto on ratkaisu, mutta kaikkien ei tarvitse osata koodata

Älyliikenteestä puhuttaessa ollaan pitkälti ohjelmistojen kanssa tekemisissä. Ennen työpajaosuutta tsemppipuheenvuoron pitikin Ohjelmisto- ja e-business ry:n Mimmit koodaa -ohjelman koordinaattori Milja Köpsi.

Kokonaisuudessaan ohjelmistokehitys ei vaadi vain koodausosaamista, vaan erilaisia ihmisiä omilla osaamistaustoilla. Liikennealan osaajat ja liikkumisen haasteita elämässään kohdanneet ovat lähtökohtana kohti ratkaisua. Jokaisen meistä elämänkokemus ja työkokemus voi olla muovaamassa sitä, mitä palvelun käyttäjä saa.

Tiimiin voidaan tuoda toinen ihminen, joka osaa koodata tai opettelee koodaamaan. Itse ei kaikkien siis tarvitse osata koodata. 

Maailma muuttuu ihmisten vahvuuksien ja konkreettisen tekemisen kautta. Aina voi riisua ennakkoasenteitaan ja oppia tilalle uutta. Ymmärrys maailman toimimisesta kasvaa joka kerta, kun kuunnellaan toisia ihmisiä.

Luovuutta ja ratkaisuja työpajaosuudessa

Työpajassa tunnistettiin erilaisten käyttäjien erityistarpeita liikenteeseen ja liikkumiseen liittyen. Pienryhmät pohtivat, mitä uusia tai uudella tavalla muotoiluja palveluja erilaiset ihmiset tarvitsevat. Erityisesti pohdittiin, millaisia uusia palveluita digitaalisuus ja uudet älyratkaisut mahdollistavat sekä mitä ideoita tulisi viedä kokeiltavaksi käytännössä. 

Ryhmät kirjasivat ajatuksensa post-it-tyyppisille lapuille kaikkien näkyviin Flinga-työkalulla. Lisäksi käytiin keskustelua puhuen, kun Flinga ei ollut kaikille saavutettava, ja tietyt asiat herättivät vielä lisäkeskustelua. Tässä kootusti työpajassa tulleita ratkaisuehdotuksia:

Matkaketjun esteettömyyden tarkistus etukäteen 

  • Reittiin tutustuminen etukäteen on tärkeää monille käyttäjille. Matkaketju on esteetön vain, jos kaikki sen osat ovat esteettömiä
  • Ratkaisuna “esteettömyyden reittiopas” tai esteettömyystietojen integrointi olemassa oleviin palveluihin, kuten HSL-reittioppaaseen
  • Virtuaalimatkailusta tuttuja ratkaisuja voisi tuoda esteettömyyden todentamiseen. Kokeiluidea: 3D-mallia tai vastaavaa ratkaisua käyttäen voisi käydä virtuaalisesti reitin läpi – omaan tahtiin, ei ennalta määriteltyä vauhtia pyörivänä videona
  • Kokeiluidea: matkaketjun esteettömyyden digitaalinen tarkastelu tai todentaminen esim. reiteillä Länsisatama – Lentoasema tai Itäkeskus – keskusta (Itäkeskukseen tulossa merkittävää rakentamista näkövammaisten Iris-keskuksen läheisyyteen)

Reaaliaikainen tieto reittien ja kulkuvälineiden esteettömyydestä

  • Tieto ympäristöstä ja kulkuvälineiden ominaisuuksista on tärkeää saada reaaliajassa, erityisesti poikkeustilanteiden ja väliaikaisten häiriöiden osalta
  • Esim. tieto muuttuvista olosuhteista, esim. metroasemien hissien toiminnasta, tie- ja rakennustöiden aiheuttamista liikennehäiriöistä, tieto yksittäisten kulkuvälineiden esteettömyydestä

Liikennevälineiden täyttöasteen reaaliaikainen esittäminen 

  • Asiakkaalle reaaliaikainen tieto esim. bussien ja raitiovaunujen täyttöasteesta ja vapaista paikoista
  • Tieto siitä, että mahtuuko kyytiin on erityisen tärkeää esim. lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa liikkuville sekä liikuntarajoitteisille
  • Korona-aikana tieto kiinnostaa käytännössä kaikkia, kun halutaan välttää vähänkään täydempiä kulkuneuvoja

Ääniohjautuvuus lähes kaikenlaisissa liikennepalveluissa

  • Sovellusten käyttö äänikomennoilla
  • Sovellusten sisällön kuuntelemismahdollisuus
  • Äänellä toimivat palvelut helpottavat toimintaa kelle tahansa esim. kävellessä, pyöräillessä, ajaessa tai mitä tahansa muuta samalla tehdessä
  • Kuulutukset esim. asemista ja pysäkeistä liikennevälineissä ensiarvoisen tärkeitä näkövammaisille, mutta helpottavat elämää ja vahvistavat oikeassa olemista muillekin. Lisäksi selkä menosuuntaan esim. pyörätuolipaikalla ei näe pysäkkinäyttöä tai muutenkaan eteenpäin

Muita työpajassa tunnistettuja tarpeita ja ratkaisuehdotuksia

  • Esteetön kutsuliikenne erilaisille käyttäjäryhmille, esim. robottibussit näkövammaisten liikkumisessa
  • Viitomakielinen opastus joukkoliikenteen infotauluihin
  • Kimppa- ja kutsukyytien järjestely erityisiiin tarpeisiin erilaisille liikkujaryhmille 
  • Eri palveluissa olevien tietojen kokoaminen ja yhdistäminen, esim. rajapintojen avulla

Suomalainen “snow-how” (työpajan aikaan ulkona tuiskusi taas lisää lunta)

  • Robottilumikelkka
  • Kaupunkisukset


Työpajan tuloksia hyödynnetään järjestävien tahojen älyliikenteen kehitys- ja kokeilutoiminnassa.
Erityisesti kannattaa huomioida Jätkäsaari Mobility Labin nopeiden kokeilujen haku, jossa haetaan myös tämän tyyppisiä ratkaisuja. 

 

Tapahtuman järjesti Mobility Launchpad / Jätkäsaari Smart Mobility -hanke yhdessä Forum Virium Helsingin hankkeiden Jätkäsaari Mobility Lab ja Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa sekä Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland ry:n kanssa.

Mobility Launchpad / Jätkäsaari Smart Mobility -hanke auttaa luomaan liiketoimintaa älykkäästä liikkumisesta. Hankkeen toteuttavat Forum Virium Helsinki ja Metropolia Ammattikorkeakoulu vuosina 2018-2021. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätiedot

Kuva

Raimo Tengvall

#citylogistiikka #mobilitylaunchpad #jätkäsaari #smartmobility
puh. +358 40 629 7744
raimo.tengvall(at)forumvirium.fi

Tilaa Forum Virium Helsinki -uutiskirje!

Älyratkaisuja kaupungeille, pilotteja yrityksille ja yhteistyömahdollisuuksia tutkimuslaitoksille – kerromme sinulle ensimmäisenä!


Lue myös