Kooste tapahtumasta:

Älyliikenne kuuluu kaikille 13.11.2019

Älyliikenteen tasa-arvo ja esteettömyys puhuttivat

Ihmisten liikkuminen paikasta toiseen saa tuoreita piirteitä uusista teknologioista ja palveluista. Miten niillä voisi edistää liikennettä monimuotoisempaan ja paremmin kaikki liikkujat huomioivaan suuntaan?

Nyt on tuhannen taalan – oikeastaan miljardien eurojen – paikka. Viesti tasa-arvoisen älykkään liikenteen kehittämisen tarpeesta oli selvä Helsingin kaupungintalolla 13.11. järjestetyssä Älyliikenne kuuluu kaikille -tilaisuudessa.

Liikkuminen paikasta toiseen on ihmisen perusoikeus. Suomessa on tehty hyvää työtä tasa-arvoisen ja esteettömän liikenteen eteen jo vuosikymmeniä. Nämä opit pitää hyödyntää nyt uusien liikennemuotojen ja -palvelujen rynniessä markkinoille.

Jo viidesosalla eurooppalaisista on jonkinlainen toimintakyvyn rajoite. Väestön vanhetessa näin on pian joka neljännellä. Koko maailmassakin puhutaan jo miljardista ihmisestä. Palvelujen esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on siis myös jättimäistä liiketoimintapotentiaalia.

Miten sitten luoda teknologiaa ja palveluita mahdollisimman monimuotoisille käyttäjäryhmille? Ottamalla tietysti mahdollisimman monenlaisia ihmisiä mukaan tuote- ja palvelukehitykseen, mutta myös töihin. Tähän tarvitaan monimuotoisuuteen sitoutunutta inklusiivista työympäristöä ja -kulttuuria.

Apulaispormestari Sinnemäki muistutti Helsingin mahdollisuuksista edelläkävijänä

Helsinki ja Suomi on nyt liikennealalla kansainvälisen kiinnostuksen kohteena, kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki kertoi. Taustalla on erityisesti liikenne palveluna (Mobility as a Service) -ajattelu. Lisäksi suhtautuminen sekä lainsäädäntö ovat varsin sallivia esimerkiksi taksipalveluihin, sähköpotkulautoihin ja yhteiskäyttöisyyteen.

”Uusien liikkumispalvelujen kohdalla kysymys kuuluu, ovatko ne heti alkuun saavutettavissa kaikille”, apulaispormestari huomautti. ”Ettei tarvitsisi käydä sitä vuosikymmenten pitkää polkua, mitä on käyty perinteisen liikenteen saralla.”’

Mikäli löydämme älyliikenteen tasa-arvoon ja saavutettavuuteen yhtä hyvin toimivia ratkaisuja – kiitos älyliikennealalla saadun runsaan huomion – ne ratkaisut eivät jää pimentoon maailmalla.

”Vielä on mahdollista tehdä uudet liikennepalvelut alkuvaiheesta asti kaikki huomioiden,” hän rohkaisi.

Inklusiivinen työkulttuuri ottaa mukaan joukkoon ja työn tuloksetkin monimuotoistuvat

Erilaisten tarpeiden huomioiminen lähtee jo siitä, millaiset ihmiset alalla työskentelevät. Tästä piti keynote-puheenvuoron Älyliikenne kuuluu kaikille -tapahtumassa Inklusiiv ry:n perustaja Katja Toropainen.

Liikennealalla työskentelevistä Suomessa alle 20 prosenttia on naisia. Jo siinä on selkeä monimuotoisuusongelma. Lisäksi tällainen tilanne ylläpitää itse itseään. Yksipuoleisiin työporukoihin ei hakeudu tai siellä eivät pysy pitkään ihmiset, jotka kokevat itsensä selvästi vähemmistöksi.

Tiimeissä on oltava monenlaisia ihmisiä, jotta heitä myös hakeutuisi sinne jatkossa, Toropainen korosti. Tällainen saa aikaan joukkoon kuulumista, inklusiivisuutta. Organisaatioille on tärkeää sitoutua inklusiivisen työkulttuurin luomiseen. Siinä auttavat monipuoliset ja stereotypioita purkavat roolimallit, joita saa vaikka hienovaraisesti vähän korostaakin.

Monimuotoisten työkulttuurien nähtiin osaltaan olevan liikennealalla tarpeen myös siksi, että niissä kehittyy monimuotoisemmin ihmiset huomioivia palveluita.

Paneelikeskustelussa Liikennesuunnittelun seuran toiminnanjohtaja Tanja von Knorring kiinnitti huomiota liikennealan sukupuolijakaumaan, sukupuolivähemmistöjen vähäiseen näkyvyyteen ja liikennealan henkilöstön koulutukseen erilaisten ihmisten kohtaamisessa. Liikenteen palveluissa myös muun muassa kysytään usein aivan turhaan sukupuolta, ja tällöin vaihtoehtoina on usein vain mies/nainen.

Maahanmuutto mahdollistaa työvoimaa, maaltamuutto edellyttää luovuutta liikennesektorille

Monimuotoisuudessa ainakin asia on liikennealalla osittain aika hyvin. Maahanmuuttajia on liikennealan töissä suorittavalla puolella melko hyvin edustettuna, mutta asiantuntijatehtävissä niukalti. Tässä eräs ongelma on kielitaito, kertoi Tampereen yliopiston tenure track -professori Heikki Liimatainen. Suomessa liikennealalla julkisen sektorin kanssa asioivilta ihmisiltä yhä odotetaan suomen kielen taitoa. Onko se aina oikeasti välttämätöntä?

Lisäksi Liimatainen avasi keskustelua liikenteen käyttämisen mahdollisuuksiin tutkimusryhmänsä käyttämällä ”liikenneköyhyys”-käsitteellä. Eri tasoiset liikenteen käytön mahdollisuudet erityisesti taloudellisista ja sijaintiin liittyvistä syistä tuottavat eriarvoisuutta. Heikot mahdollisuudet päästä liikkumaan paikasta toiseen voivat jopa myötävaikuttaa syrjäytymiseen. Tällainenkin liikenteen yhteys muuhun yhteiskuntaan on hyvä tiedostaa.

Liikenteen yhteiskunnalliset vaikutukset on tiedostanut myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola kertoi, miten maaseudun edunvalvojana he olivat lähteneet ennakkoluulottomasti liikennealan murrokseen Kaikki kyytiin -hankkeella. Liikennepalvelulaki mahdollistaa kyytien yhdistelyä entistä paremmin, jolloin olemassa olevia palveluita voi saada tehokkaammin käyttöön. Älykkään liikenteen ratkaisuilla maaseudullakin voi pärjätä paremmin ilman omaa autoa ja ratkaista näin monien liikkumishaasteita.

Perusoikeus liikkua paikasta toiseen, mutta perusvarmaa se ei aina ole

Liikenne on ihmisen perusoikeus ja yksi osallisuuden edellytyksistä, huomautti keynote-puheenvuorossaan Amu Urhonen, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön KIOSin puheenjohtaja. Koko yhteiskunnan hyvinvoinnille on tärkeää, että kaikki ihmiset pääsevät liikkumaan kodeistaan.

Erityisesti Urhonen puhui liikuntarajoitteisista, mutta otti huomioon esteettömyyden laajasti kaikenlaisia ihmisryhmiä koskevana oikeutena. Esteettömyys onkin monitahoisempi asia kuin moni kuvittelee. Se voidaan jaotella fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen.

Osaa näistä voi helpottaa monimuotoisuutta sallivalla asenneilmapiirillä, muttei ollenkaan kaikkea. Jos vaikka bussiin ei mahdu pyörätuolilla, sitä ei voi muuttaa asenteella, Urhonen heitti.

Vaikka esteettömyys on osin tällaisia hyvin konkreettisia fyysisiä asioita, se ei silti valmistu sillä kun vaikka ramppi valmistuu. Jatkuvana prosessina esteettömyys on läsnä jokapäiväisessä elämässä ja vaatii koko palvelupolun esteettömyyttä. On turha lähteä vaikkapa liikuntarajoitteisena liikkeelle, jos jossakin kohtaa matka tyssää täysin.

Vilkas keskustelu esteettömyydestä todisti – paljon on saavutettavaa ja mahdollisuudet ovat valtavia

Älyliikenne kuuluu kaikille -tapahtuman viimeisenä oli esteettömyydestä paneelikeskustelu. Se puhututti sekä panelisteja että yleisöä, joka pystyi osallistumaan keskusteluun Screen.io-osallistamistyökalun avulla.

Amu Urhonen jakoi joitakin negatiivisia kokemuksia ja muistutti, miten sellaiset voivat vaikeuttaa uusien palvelujen käyttöönottoa. Toisaalta hyviäkin esteettömyysesimerkkejä on, kuten Onnibus. Ihan markkinaehtoisestikin voi siis toimia liikennepalvelu, joka on sekä edullinen että esteetön. Urhonen myös muistutti, että yhteiskunnalle tulee edullisemmaksi panostaa toimivaan ja esteettömään joukkoliikenteeseen kuin kuljettaa kaikkia liikuntarajoitteisia takseilla.

Julkisten palvelujen saavutettavuustietoja onkin kerätty runsaasti pääkaupunkiseudun palvelukarttaan. Mirjam Heikkinen Helsingin kaupungilta kertoi kokemuksia tästä. Palvelukartta on vuosien mittaan luotu iso tietovaranto, johon kerätään tietoa seudun julkisista palveluista. Esteettömyystiedot ovat siinä erittäin tärkeitä.

Palvelukarttasovelluksen avulla toimijat voivat itse luoda tiedon esteettömyydestä. Tieto pitää olla standardimuotoista ja se tulee sallia avoimen rajapinnan avulla muiden käyttöön. Tällaisessa tiedossa sen olemassa olon lisäksi tiedon yhdistettävyys mahdollistaa älyn.

Kaupunkitason lisäksi aktiivisuutta on lainsäädännön ja EU:n tasollakin. Liikenne- ja viestintäministeriön käynnissä olevan esteettömyyden toimenpideohjelman toteutumisesta valmistuu pian väliarviointi, kertoi peruspalveluyksikön johtaja Sini Wirén paneelikeskustelussa.

Ministeriön osuus on huomioida lakihankkeissa esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmat. Ministeriö myös rahoittaa erilaisia koulutuksia ja tutkimuksia esteettömyyden edistämiseksi. Lisäksi koko EU:n tasolla esimerkiksi junaliikenteen esteettömyyttä kehitetään ja pyritään nyt aktiivisesti parantamaan.

Esimerkiksi junan lisäksi oleellista on kuitenkin kokonainen matkaketju – sekä liikkujan itsensä että liikenne palveluna -ajattelun mukaan. Näin korosti Avaava Oy:n toimitusjohtaja ja esteettömyysasiantuntija Terhi Tamminen. Avaava on ollut mukana tekemässä selvitystä muun muassa juuri Mobility as a Service (MaaS) -toimintamallin esteettömyydestä.

MaaS-palveluntarjoajalla tulisi olla vahva näkemys millainen kokonaisuus matkaketju on. Siihen kuuluvien osapalveluiden tarjoajien taas on ymmärrettävä esteettömyysaspekti ja yhteistyö eri yhteistyötahojen kesken on tärkeää.

Kun saavutettavuus on alusta asti mukana suunnittelussa, se on laadun tae eikä maksa enempää kuin mikä tahansa tuotekehitysprosessi, Tamminen muistutti. Suunnitteluvaiheessa on osallistettava myös mahdollisimman monet käyttäjäryhmät mukaan. Näin tehdään kaikille laadukkaita ja houkuttelevia palveluita. Kun vielä otetaan huomioon väestön vanheneminen, esteettömiin ratkaisuihin liittyvät valtavat liiketoimintamahdollisuudet kasvavat entisestään.

Monimuotoisuudesta otettu nyt koppia älyliikennetoimijoille – mitä seuraavaksi?

Älyliikenne kuuluu kaikille -tapahtumassa virinnyt runsas keskustelu vaikutti siltä, että nyt on päästy oleellisten asioiden äärelle. Monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja esteettömyyttä on syytä edistää erityisen paljon nyt, kun useat uudenlaiset liikennepalvelut tekevät tuloaan.

 

Paikka: Helsingin kaupungintalon tapahtumatori (Pohjoisesplanadi 11-13, Helsinki)

Lisätiedot: Tapahtumapaikka on esteetön. Tilassa on induktiosilmukka.

Aika: 13.11.2019 kello 12.30–16.00

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan liikenteen uusista mahdollisuuksista Älyliikenne kuuluu kaikille -tapahtumaan.

Kaikki kulkevat liikenteessä ja liikenteen uudet palvelut koskettavat – tai voisivat koskettaa – kaikkia. Miten kaikki ihmiset voisivat hyötyä älykkäästä liikenteestä? Entä miten monimuotoisuuden huomioimisesta tulee myös hyvää liiketoimintaa?

Ohjelma

12.30 Kahvitarjoilu

13.00 Tilaisuuden avaus: Anni Sinnemäki, Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsingin kaupunki

13.10 Keynote: Katja Toropainen, perustaja, Inklusiiv ry
Monimuotoisuus ja tasa-arvo

13.40 Paneeli, moderaattori Laura Eiro, ohjelmajohtaja, ITS Finland ry
Panelistit
Marko Mäki-Hakola, elinkeinojohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto
Tanja von Knorring, toiminnanjohtaja, Liikennesuunnittelun seura
Abdirahim Hussein, puheenjohtaja, Moniheli ry
Katja Toropainen, perustaja, Inklusiiv ry

Tasa-arvosta todellisuutta älyliikenteessä. Meillä kaikilla on tarve liikkua iästä, sukupuolesta, digitaidoista, asuinpaikasta tai kielitaidosta riippumatta. Älyliikenne luo toisaalta aivan uusia mahdollisuuksia tuoda parempia liikkumisen palveluita kaikille käyttäjäryhmille, mutta toisaalta se myös tuo uusia haasteita. Paneelissa keskustelemme siitä, missä tämän hetken pullonkaulat ovat eri käyttäjäryhmien näkökulmasta katsottuna ja miten liikenne- ja palvelusuunnittelussa varmistetaan, että älyliikenne on tasa-arvoinen ja myös muiden kuin diginatiivien nuorten kaupunkilaisten saavutettavissa.

14.15 Kahvitauko

14.45 Keynote: Amu Urhonen, puheenjohtaja, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS
Monimuotoisuus ja esteettömyys

15.15 Paneeli, moderaattori Raimo Tengvall, projektipäällikkö, Forum Virium Helsinki
Panelistit
Sini Wirén, peruspalveluyksikön johtaja, Liikenne- ja viestintäministeriö
Heikki Liimatainen, tenure track -professori, Tampereen yliopisto
Mirjam Heikkinen, projektipäällikkö, Helsingin kaupunki
Terhi Tamminen, esteettömyysasiantuntija, CEO Avaava Oy
Amu Urhonen, puheenjohtaja, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS

Miten liikenteen käytön esteet voitetaan ja miten älykkään liikenteen ratkaisut voivat auttaa siinä? Voidaanko saavutettavuutta parantaa uusilla digipalveluilla – myös muille kuin diginatiiveille? Entä mitä on liikenneköyhyys ja miten se voitetaan? Paneelissa ei keskustella vain siitä, onko käytössä kulkuneuvo tai ramppi. Älyliikenne tarkoittaa myös sitä, onko rampista tieto, miten tieto on saatavilla ja millaisia palveluja tästä voisi kehittää.

15.50 Yhteenveto ja loppusanat

16.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuman järjestävät hankekumppanit Forum Virium Helsinki, Metropolia ammattikorkeakoulu sekä Helsinki Business Hub. Mukana työryhmässä ovat hankkeet Jätkäsaari Smart Mobility, Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa sekä Citylogistiikan uudet ratkaisut. Hankkeiden yhtenä tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja monimuotoisuutta liikkumisen alalla.

Ilmoittaudu tilaisuuteen oheisella lomakkeella

Lisätietoja

Raimo Tengvall

Projektipäällikkö


#citylogistiikka #mobilitylaunchpad #jätkäsaari #smartmobility
puh. +358 40 629 7744
raimo.tengvall(at)forumvirium.fi