5 älykaupunkitrendiä vuodelle 2026

Forum Virum Helsinki oli näyttävästi esillä Barcelonan Smart City Expo World Congress -älykaupunkimessuilla marraskuussa 2025. Messut ovat kaupunki-innovaatioalan päätapahtuma koko maailmassa. Forum Virium Helsinki oli messuilla mukana omalla ständillä ja verkostoitui alan toimijoihin tehokkaasti. Yleisen kaupunkikehityksen ohella tapahtumassa oli omat osionsa liikenteelle, rakennetulle ympäristölle sekä merta ja vesistöjä suojelevalle liiketoiminnalle.

Listasimme tapahtumasta viisi älykaupunkitrendiä, jotka vievät älykaupunkikehitystä eteenpäin vuonna 2026.

1. Autonomisen liikenteen sääntely

Vuonna 2026 älykkäät kaupungit eivät enää odota itseajavien autojen aiheuttamaa muutosta, vaan ryhtyvät toimiin ennakoiden. Massachites Institute of Technologyn liikenneasiantuntija David Zipper kertoi, että edessä voi olla yhtä suuri muutos kaupunkien liikennesuunnittelulle kuin 120 vuotta sitten, jolloin autot tulivat katukuvaan.

Zipper havainnollisti, että esimerkiksi robottitaksit voivat luoda valtavia ruuhkia ja ongelmia jo muutamalla sadalla ajoneuvolla, sillä tyhjien autojen hakumatkat lisäävät liikennettä ja autot saattavat tukkia reittejä pysäköimällä väärin. Esimerkiksi San Franciscossa, jossa itseohjautuvat taksit toimivat, tämä on jo ongelma.

Toisaalta OECD:n tekemissä tutkimuksissa toimivan ja kattavan joukkoliikenteen tarjoama runkoverkko täydennettynä robottitakseilla voi tuoda valtavia päästö- ja ajokilometrivähennyksiä 

Autonomisen liikenteen lisääntyessä kaupunkien tulee löytää uusia keinoja muuttuvan liikenteen hallintaan. David Zipper esitti tähän viiden ratkaisun nopeaa käyttöönottoa:

1. Automatisoitu liikenteenvalvonta (automaattisakot esimerkiksi bussipysäkin tukkimisesta)
2. Katutilan haltuunotto ja ohjeistus (missä autot saavat ottaa kyytiin, minne ajaa)
3. Markkinahintainen pysäköinti (katutilan hinnoittelu yrityksille)
4. Ruuhkamaksujen käyttöönotto (erityisesti tyhjänä ajaville autoille)
5. Bussikaistojen lisääminen (julkisen liikenteen edistämiseksi)

Forum Virium Helsinki on tiiviisti mukana kehittämässä autonomisen liikenteen ratkaisuja Euroopassa. CHORUS-hankkeessa kehitetään autonomisten ajoneuvofleetien hallintaa. Barcelonan messuilla Helsingin liikenne-innovaatioista luennoivat muun muassa projektipäälliköt Matias Oikari DISCO-hankkeesta, Noora Reittu ELABORATOR-hankkeesta ja Aleksis Pillai Urban Mobile Robotics -hankkeesta.

2. Tekoäly ilmaston ja kriisinhallinnan apuna

Tekoäly on siirtynyt kokeiluasteelta kriittiseksi osaksi kaupunkien toimintaa. Googlen julkaisu- ja hallintoasioiden johtaja Cris Turner luetteli tapauksia, joissa tekoäly on jo pelastanut ihmishenkiä: tulvien viikon etuajassa tapahtuva ennakointi Intiassa ja maastopalojen etenemisen arviointi evakuointien tueksi.

Tekoälyn hyödyntäminen ilmastotoimissa on nouseva trendi esimerkiksi päästöjen mittauksessa ja ilmastotoimien vaikutuksen ennakoinnissa.  Tekoäly voi myös tehostaa julkisia palveluja. Esimerkiksi Espanjan Zaragozassa tekoälyllä nopeutetaan lupaprosesseja ja Yhdysvaltain Chattanoogassa se tehostaa kaupungin uusien työntekijöiden perehdytystä. Kyseessä on aluksi heikko tekoäly, joka automatisoi ihmisten tehtäviä, säästäen resursseja esimerkiksi jätteiden keräilyn ja putkivuotojen torjumisen optimoinnissa. Myöhemmin vahva tekoäly kykenee tekemään tehtäviä, joihin ihminen ei enää pystyisi.

Forum Virium Helsingin koordinoimassa kansainvälisessä SPACE4Cities-hankkeessa tekoälyä hyödynnetään satelliittidatan analysoinnissa ja tekstin generoinnissa. Suuri kielimalli (LLM) toimii kaupunkisuunnittelijoiden apuna, sillä sen ansiosta virkailijat voivat kysyä tietoja datasta ja myös saada vastauksia luonnollisella kielellä olematta itse data-analyytikkoja. Hankkeen pyrkimyksenä on lisätä Euroopan kaupunkien ilmastoresilienssiä.  Barcelonassa SPACE4Cities-hanketta kaupunkien edustajille esitteli Forum Virium Helsingin viestinnän asiantuntija Paula Kultanen. 

3. Läpinäkyvä tekoälyhallinto

Kaupunkien johtajat ymmärtävät, että uuden teknologian käyttöönotto vaatii vastuullisuutta. Tavoitteena ei ole vain tehokkuus, vaan myös oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys.

Yhdysvaltain Floridan Tampan pormestari Jane Castor kertoi, kuinka Tampassa poliisi on alkanut korvata helikoptereita drooneilla ja tekoälyä käytetään esimerkiksi rekisterikilpien lukemiseen ja ennakoivaan rikosanalyysiin. Castor korosti, että näiden järjestelmien on oltava läpinäkyviä asukkaille. 

Yhdysvaltain Alabaman Montgomeryn pormestari Steven Reed puolestaan korosti, että tekoälytaitoa on opetettava asukkaille ja nopea internetyhteys on taattava kaikille alueille mahdollisuuksien ja hyötyjen tasaamiseksi – tekoälyn käytön on oltava osallistavaa. Tekoälyn avulla pystyvään myös kertomaan tarinoita ja vaikkapa visualisoimaan veronmaksajille, miten verovaroja käytetään.

Käyttäjien osallistaminen innovaatioiden kehittämiseen ja teknologian käytön läpinäkyvyys on olennaista myös Helsingissä. Forum Viriumin projektipäällikkö Silja Peltonen esitteli Barcelonassa Communicity-hankkeen tuloksia. Hankkeessa pilotoitiin ratkaisuja marginalisoitujen asukasryhmien tarpeisiin yhdessä heidän kanssaan.

Myös ohjelmajohtaja Kerkko Vanhanen nosti Forum Viriumin osallistavat toimintamallit ja CommuniCityn kokeilumenetelmät esille esityksessään Euroopan komission lavalla.

4. Digitaalisen ja fyysisen tilan sulautuminen

Futuristi Nikki Greenberg toi esille, että olemme siirtymässä tekoälyn myötä uuteen innovaatioaaltoon. Nykyisellä alle 15-vuotiaalle Generation Alpha -sukupolvelle esimerkiksi älypuhelin ja tekoäly ovat yhtä itsestäänselviä kuin sähkö.

Trendi on, että tekoälyn ja datan tarjoama mukaansatempaava kokemus sekoittaa todellisuuden ja digitaalisen todelliseen rajoja. Tämä tunnetaan termeillä metaverse ja cityverse. Kaupungeissa esineiden internet yhdistettynä tekoälyyn ja digitaaliseen kaksoseen mahdollistaa infrastruktuurin ennakoivan ylläpidon ja kaupungit voivat siten säästää kustannuksia. Jopa humanoidirobotit nähdään tulevaisuudessa työskentelemässä ihmisten joukossa. Nuoret ovat jo nyt valmiita käyttämään aikaa ja rahaa virtuaalimaailmoissa, mikä ajaa tätä fyysisen ja digitaalisen maailman sulautumista.

Forum Virium Helsingin projektipäällikkö Heli Ponto esitteli Barcelonan messujen Cityverse, metaverse & digital twins -tilaisuudessa Helsingissä Regions4Climate-projektissa kehitettyä digitaalisen kaksosen demotyökalua, jolla voi pureutua ilmastoriskeihin ja erilaisiin sopeutumiskeinoihin.

5. GovTech-investointien kasvu

Globaalit investoinnit julkisten palveluiden digitalisaatioon (GovTech) ovat nousemassa 500 miljardiin vuosittain maailmanlaajuisesti. Teknologian hankinnassa on kuitenkin tärkeää, että julkishallinto tietää tarkasti, mitä ongelmia teknologialla pyritään ratkaisemaan.

Barcelonalaisen kaupunkikehitysjohtajan Emilia Saizin mukaan GovTechin on oltava inklusiivista, mutta se on myös tärkeää sisäisen hallinnon kehittämisessä. Kaupungit käyttävät tällä hetkellä digitaalisia työkaluja muun muassa rakentaakseen kriisinkestävyyttä ja muita elintärkeitä palveluita. Esimerkiksi Kapkaupunki käytti digitaalisia työkaluja menestyksekkäästi ”Day Zero strategy” -kampanjassa, jossa torjuttiin kuivuudesta johtuvaa vesipulaa. Tämä osoittaa, että teknologia on ratkaiseva tekijä kaupunkien selviytymisessä.

Helsinki hyödyntää uutta teknologiaa ja innovaatioita kaupungin palvelujen kehittämisessä. Forum Virium Helsingin projektipäällikkö Meri Vainio esitteli Barcelonan Ideas to Implementation: Practical Steps for More Livable Cities -paneelikeskustelussa kaupungin kanssa DOT-hankkeessa kehitettyä mallia, joka edistää pitkäaikaistyöttömien digitaitoja ja työllistymisvalmiuksia. Hankkeessa luotu digitaalinen oppimisympäristö on pysyvästi käytössä Helsingin kaupungilla.

Kuvat: Gabriel Bendahan