Verkostomatka Osloon: Luontopohjaista sopeutumista ilmastonmuutokseen Pohjoismaissa

Blogin kirjoittajat: Aino Nurmi, Mirka Råberg, Ville Santala.

Sopeutumistoimia Oslossa

Oslo on Helsingille kiinnostava verrokkikaupunki, sillä se on asukasluvultaan samaa kokoluokkaa ja sijaitsee samalla Pohjoismaisella meri-ilmastoalueella. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kaupungeissa samankaltaisia. 

Oslossa keskeisimmiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiksi haasteiksi on tunnistettu rankkasateet ja niitä seuraavat hulevesitulvat, merenpinnan nousu, maanvyörymät sekä voimistuvat hellejaksot ja tiiviin kaupungin lämpösaarekeilmiö. Näihin haasteisiin vastatakseen Oslon tavoitteena on vahvistaa kaupungin ilmastoresilienssiä vuoteen 2100 asti sekä leikata kasvihuonekaasupäästöjä 95 % vuoden 2009 tasoon verrattuna ja vuoteen 2030 mennessä. 

Kaupunki pyrkii saavuttamaan tavoitteensa muun muassa ilmastobudjetin avulla, panostamalla sinivihreään infrastruktuuriin, ja hyödyntämällä luontopohjaisia ratkaisuja, kuten kasvikattoja, siniviherkerrointa ja avoimia hulevesireittejä.

Verkostomatkan ensimmäisenä päivänä tutustuimme Oslobyggiin, joka vastaa Oslon kaupungin kiinteistöistä. Kaupungin kiinteistöyhtiö hallinnoi noin 2000 kohdetta, jotka palvelevat kaikenikäisiä oslolaisia sekä kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Pääsimme vaihtamaan ajatuksia myös kiinteistöyhtiön innovaatio-osaston kanssa ja vierailimme kolmessa kiinnostavassa kaupungin kohteessa. 

Toisena päivänä kokoonnuimme FutureBuilt-yhteistyöohjelman tiloihin. FutureBuilt tukee ja inspiroi kunnianhimoisia pilottihankkeita, joissa leikataan kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 50 % tavanomaiseen käytäntöön ja nykyisiin säädöksiin verrattuna. Mukana keskustelemassa sopeutumisesta olivat myös Norwegian University of Life Sciences tutkijat ja Asplan Viak maisema-arkkitehtien edustajat. 

Jordal Amfi -jäähallin katto yhdistää aurinkopaneelit ja monimuotoisen kasvuston. Katto toimii myös lisäeristeenä energiaintensiiviselle rakennukselle.

Hyvin suunniteltu kasvikatto auttaa sopeutumisessa

Oslossa sovelletaan pitkälti samankaltaisia sopeutumisen linjauksia kuin Helsingissä, kuten siniviherkerrointa ja hulevesien tonttikohtaisia hallintavaatimuksia. Kasvikattojen perustamiselle Oslobyggin asiantuntijat tunnistivat viisi syytä: hulevesien hallinta, aurinkopaneelien tuottavuuden parantaminen, lämpösaarekeilmiön torjuminen, ulkotilojen luominen tiiviissä kaupungissa oleskelukattojen avulla sekä luonnon monimuotoisuuden tukeminen. Viimeinen näkyy toistaiseksi ohjauskeinoissa vähiten.

Koska tiiviisti rakennetussa kaupunkikeskustassa katoilta halutaan kaikki mahdolliset hyödyt, energiantuotannon ja sinivihreän infrastruktuurin yhdistäminen on usein toimiva ratkaisu.

Oslobygg on selvittänyt parhaita käytäntöjä ja arvioinut erilaisten toteutusten vaikutuksia kokeilujen ja jatkuvan seurannan kautta. Hiljattain on valmistunut selvitys kasvikattojen ja aurinkopaneelien yhdistämisestä eli biosolar-katoista. Keskusteluissa nousi esiin, että biosolar-ratkaisujen onnistuminen edellyttää sopivan aurinkopaneeliteknologian valintaa ja sovittamista paikallisiin olosuhteisiin sekä selkeitä toiminta- ja huoltosuunnitelmia.

Joissain kohteissa aurinkopaneelit ja kasvillisuus on päädytty eriyttämään omille alueilleen huollon helpottamiseksi ja molempien toimivuuden varmistamiseksi.

Løren koulun katolle toteutettiin aurinkopaneelit ja kasvikaton yhdistävä ratkaisu. Kevyet paneelit ovat helposti liikuteltavia ja katolla on kokeiltu niiden suuntaamisen vaikutusta energiantuotantoon ja kasvillisuuteen.

Mielenkiintoisena esimerkkinä kasvikattojen monipuolisista hyödyistä on Asplan Viakin suunnittelema Vega Scene -kulttuurikeskus, johon on toteutettu Norjan ensimmäinen siniviherkatto. Kohde osoittaa, miksi ei kannata tyytyä vain perinteiseen maksaruohokattoon. 

Vega Scenen kasvikatto imeyttää jopa 90 % tontille satavasta vedestä, eikä se vaadi keinotekoista kastelua. Kattoalueelle on istutettu yli 7 000 kasvia ja 20 eri lajia, joiden siemenet kerättiin lähialueen saarilta ja kasvatettiin taimiksi ennen istutusta. Istutussuunnitelmassa jätettiin tilaa myös kasvien luonnolliselle levittäytymiselle. 

Vega Scene on toiminut tärkeänä esimerkkikohteena viherkattojen suunnittelulle ja toteuttamiselle, ja käynnistänyt lumipalloefektin monimuotoisempien viherkattojen hyödyntämiselle Oslossa.

Vega Scene kulttuurikeskuksen kasvikatto ei tarvitse lainkaan kastelua ja se imeyttää jopa 90 % katolle satavasta vedestä. 

Innovaatioajattelu ja -toiminta

Tapaamisessa Oslobyggin innovaatio-osaston kanssa käsiteltiin toimintatapoja, joilla kaupunki edistää uusia ratkaisuja. Innovaatiotoiminta ei saa olla liian rajattua tai sidottua jäykkiin prosesseihin, jotta kunnianhimoiset tavoitteet voidaan toteuttaa ja mahdollistaa kokeilut. 

Esikaupallisten hankintojen avulla Oslobygg on ollut yhteiskehittämässä jäteastioiden täyttöastesensoreita kuljetusten optimoimiseksi, sekä meriteollisuuden romuteräksen uusiokäyttöä rakenteissa. Lisäksi leikkipaikkojen turva-alustoissa on kokeiltu perinteisen kumirouheen korvaamista ympäristöystävällisemmillä puu-, kuori- ja jopa sienipohjaisilla materiaaleilla.

FutureBuilt on vuodesta 2010 tukenut pilotteja ilmastoystävällisen kaupunkikehityksen ja rakentamisen edistämiseksi. Ohjelman visiona on osoittaa, että korkealaatuiseen arkkitehtuuriin perustuvat ilmastoneutraalit kaupunkialueet ovat mahdollisia. FutureBuilt korosti erityisesti esimerkkien voimaa uusien toimintamallien ja ratkaisujen laajemmassa käyttöönotossa. Kunnianhimoisten pilottien ja verkostotyön avulla, FutureBuilt on muun muassa laatinut laatukriteerejä ja laskentatyökaluja kestävään rakentamiseen erilaisista näkökulmista. 

Keskustelut Norwegian University of Life Science tutkijoiden kanssa syvensivät ymmärrystä siitä, miten data ja ilmastomallinnus ohjaavat tulevaisuuden ilmastosopeutumista osana rakentamista. Ilmastoskenaarioiden pohjalta tehdyt analyysit osoittavat, että ilmaston lämpeneminen tulee muuttamaan rakennusten lämmitys- ja viilennystarpeita myös Pohjoismaissa radikaalisti. 

Tulevaisuuden säädataan (FMY) pohjautuva mallinnus on saatava osaksi kaupunkisuunnittelua ja rakentamista, jotta kiinteistöt kestävät tulevia olosuhteita. Esille nostetussa Climate Data for Buildings -nimisessä hankkeessa on tuotettu EU:n laajuisesti analyysejä tulevaisuudessa muuttuvista olosuhteista ja tulosten pohjalta myös Helsingissä tarvitaan muutosta rakentamisen ohjeisiin. Sopeutumisessa on tärkeää kiinnittää huomiota yksittäisen rakennuksen sijaan myös koko korttelin tasolle.

Sopeutuminen vaatii selkeää hallintoa ja kunnianhimoa

Keskusteluista nousi esiin useita keskeisiä hallinnollisia ja operationaalisia oppeja. Oslobygg toimii keskitettynä kiinteistöyhtiönä, mikä helpottaa yhtenäisten huoltosuunnitelmien ja selkeiden viherkatto-ohjeistusten käyttöönottoa. Lisäksi kohteiden järjestelmällinen seuranta tuottaa mitattavia tuloksia, mikä tukee ratkaisujen skaalaamista ja monistamista uusissa kohteissa sekä tiedon levittämistä muille paikallisille toimijoille. 

Kasvikattojen ja luontopohjaisten ratkaisujen osalta onkin tärkeää määritellä selkeästi, kenelle omistajuus ja vastuunotto kuuluvat, jotta sopeutumistoimet saadaan osaksi normaalia suunnitteluprosessia ja kiinteistön ylläpitoa.

Sopeutumis- ja kiertotalousratkaisujen yleistymisessä konkretialla ja esimerkeillä on valtava voima narratiivien rakentamisessa. Maisema-arkkitehtien kanssa käydyissä keskusteluissa pohdittiin myös yksityisen sektorin ajureita: BREEAM-ympäristösertifiointia ei pidetä välttämättä enää riittävän kunnianhimoisena, ja EU-taksonomian mukaisuus sekä tulevaisuuden ilmastoskenaarioihin varautuminen ohjaavat yhä enemmän investointeja.

Uusissa rakennushankkeissa halutaan täyttää FutureBuilt-standardit, sillä niillä voidaan varmistua taksonomian mukaisuudesta myös tulevaisuudessa ja moni rakennuttaja haluaa toimia kestävän rakentamisen edelläkävijänä. 

Kooste keskeisistä havainnoista: 

• Omistajuus ja huolto kuntoon: Kasvikattojen vastuunrajaus on määriteltävä selkeästi ja ylläpito-ohjeet sisällytettävä huoltosuunnitelmiin, jotta sopeutumisesta tulee kiinteä osa normaalia kiinteistönpitoa.   
• Seurannalla tuloksia ja skaalautuvuutta: Kohteiden järjestelmällinen seuranta tuottaa mitattavaa tietoa, joka auttaa monistamaan hyvät käytännöt uusiin hankkeisiin ja jakamaan oppeja alueen muille toimijoille. 
• Esimerkeistä voimaa muutosnarratiiviin: Onnistuneista toteutuksista on viestittävä laajasti ja systemaattisesti, jotta parhaat käytännöt ja uudet ratkaisut tulevat kaikkien toimijoiden käyttöön. 
• EU-taksonomia ja ilmastoskenaariot ajureina: Investointeja ohjaavat entistä enemmän taksonomian mukaisuus ja varautuminen muuttuvaan ilmastoon – pelkkää BREEAM-sertifiointia ei aina pidetä enää riittävänä.

Med-IREN: Med-IREN-projektin tavoitteena on demonstroida kuinka luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan turvata Euroopan kriittistä infrastruktuuria ilmastonmuutoksen vaikutuksilta ja sään ääri-ilmiöiltä.

SIRU: Sopeutuvat ja ilmastoresilientit yritykset ja kiinteistöt Uudellamaalla (SIRU) -hankkeessa tuetaan yritysten ja kiinteistöjen ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista keräämällä ja jakamalla tietoa ilmastoriskeistä ja sopeutumiskeinoista.

Molemmat hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia.