Mikä olisi paras tapa saada vajaakäyttöiset tilat kaupunkilaisten käyttöön? Tarvitaanko rohkeita kokeiluja, ideakilpailuja vai lisää yhteistyötä kaupunkilaisten ja rakennuttajien välillä? Näihin ja moniin muihin joustavaan tilankäyttöön liittyviin kysymyksiin etsittiin vastauksia syyskuussa järjestetyssä työpajassa.
Joustotilat-hankkeessa kehitetään ja kokeillaan uudenlaista tapaa tilojen joustavaan ja läpinäkyvään käyttöön. Forum Virium Helsinki kutsui rakennuttajat, kaupunkisuunnittelijat ja arkkitehdit työpajaan, jonka tavoitteena oli perehtyä syvällisemmin tilojen jakamisen dynamiikkaan ja joustotilatoiminnan avaamiin mahdollisuuksiin. Lisäksi haluttiin jakaa Joustotilat-hankkeessa kertyneitä oppeja ja syventää hankkeen omaa osaamista.
”Vaikka Joustotilat-hanke on pieni, ollaan nyt jo huomattu, että opit ovat alkaneet levitä ympäri Suomea. Tämä uudenlainen tapa hyödyntää kaupunkitilaa kiinnostaa laajasti, sillä se avaa uusia mahdollisuuksia niin asukkaille kuin yrityksille”, Veera Mustonen Forum Virium Helsingiltä summaa.
Tilojen avaaminen on oppimisprosessi
Helsingin uudessa strategiassa tyhjien ja vajaakäyttöisten tilojen parempi hyödyntäminen ja avaaminen kaupunkilaisten käyttöön on nostettu yhdeksi tavoitteeksi. Joustotilat-hanke on jo onnistunut avaamaan useita erilaisia tiloja digitaalisuutta, kuten älylukkoja, hyödyntäen. Vallilan kirjasto ja Kalasataman korttelitalo ovat esimerkkejä kohteista, joissa kokeillaan ja tutkitaan asukaskäyttöä jo nyt. Vaikka tahtotilaa riittääkin tilojen avaamiseen, haasteena ovat tyypillisesti käyttäjäturvallisuuteen, lukitukseen ja kulunvalvontaan liittyvät kysymykset. Lisäksi paikoin rakennustekniikka on niin vanhaa, että se jarruttaa joustotilakäyttöä.
”Ennen kaikkea tilojen avaaminen on oppimisprosessi. Työ on hidasta, mutta se on lähtenyt hyvin liikkeelle ja tilojen varaamisen käytäntöjä kehitetään koko ajan”, Hannu Kurki Helsingin kaupungilta kertoi nykytilanteesta.
Jakamistalous avaa tiloja kaupunkilaisille
Jakamistalouden ydinajatuksena on jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita ja asioita omistamisen sijaan. Tilojen joustava käyttö tukee erinomaisesti tätä trendiä mahdollistamalla tilojen vuokraamisen ketterästi ja kustannustehokkaasti.
Jotta kaupunkitilan jakaminen onnistuisi käyttäjien tarpeet huomioiden, tarvitaan palveluita, jotka mahdollistavat tilojen selaamisen ja varaamisen yhden pisteen kautta. Tällainen on muun muassa Joustotoimisto Oy:n kehittämä Flextila-palvelu, jonka toimintaa esiteltiin työpajassa. Samaa palvelua on käytetty kehitysalustana myös Joustotilat-hankkeessa ja sen teknisiä ominaisuuksia on viety eteenpäin saadun käyttäjäpalautteen perusteella. Tällä hetkellä palvelulla on rekisteröityneitä käyttäjiä yli 4000 ja sen kautta on tehty yli 30 000 varausta.
Pasi Kivekäs Joustotoimisto Oy:stä pohti puheenvuorossaan, miten saataisiin tilojen jakamiseen liittyvät palvelut ymmärrettävämmäksi käyttäjien näkökulmasta. Toisaalta ollaan jo pitkällä; Airbnb ja Uber toivat jakamistalouden käytännön tasolle ja tasoittivat tietä uusille palvelukonsepteille. Uusin aluevaltaus on joustava pysäköinti, jota ollaan jo pilotoitu pienessä mittakaavassa Helsingin Kalasatamassa.
”Tilapalvelun pitää olla räätälöitävissä, jolloin asiakas voi halutessaan liittää varaukseen tarvitsemansa lisäpalvelut. Lisäksi olisi hyvä olla älylukituksen kautta automaattinen pääsy tiloihin ja itse tilojen pitäisi ideaalitapauksessa olla muunneltavia hybriditiloja. Kun vielä saadaan tilapalvelu integroitua muihin palveluihin, ollaan jo todella pitkällä”, Pasi Kivekäs kuvasi ihanteellisen joustotilan ominaisuuksia.
Käyttäjien tarpeet lähtökohtana
Arkkitehti Hilla Rudanko avasi kuulijoille tilasuunnittelun lähtökohtia arkkitehtien näkökulmasta. Tilat pitäisi suunnitella käyttäjien aidoista tarpeista käsin, sillä tilojen käyttäjät ovat toiminnan parhaita asiantuntijoita. Parhaiten toimiikin avoin suunnitteluprosessi, johon otetaan mukaan kaikki tiedossa olevat käyttäjät. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun tilaa hyödyntävät hyvin toisistaan poikkeavat käyttäjäryhmät.
Tulevaisuudessa tilojen monikäyttöisyys korostuu ja työn tekeminen sekä harrastaminen alkavat sekoittua yhä enemmän keskenään. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia tilasuunnittelulle, mutta toisaalta tuo myös haasteita. Yhteiskäyttöisissä tiloissa pitää esimerkiksi olla selkeä vastuunjako, tarkoituksenmukainen kulunhallinta, tavaroiden säilytysmahdollisuus ja siivouspalvelut. Suomessa on jo nyt paljon uusia kouluja, joissa nämä näkökohdat on huomioitu erityisesti liikuntatilojen osalta.
Haasteita ja mahdollisuuksia
Työpajan aikana käytiin vilkasta keskustelua joustotilatoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista käytännön tasolla. Sekä arkkitehdit että kaupunkisuunnittelijat olivat samaa mieltä siitä, että joustavan tilan käytön esteeksi muodostuu usein tekninen toteutus. Toisin sanoen, miten saadaan esimerkiksi ilmastointi, lämmitys, sähköt ja äänieristykset vaadittavalle tasolle.
Kulunhallinta voi olla vaikea toteuttaa muun muassa silloin, kun paloturvallisuusmääräykset tai kulunvalvonta eivät ole ilman merkittäviä muokkauksia muunneltavissa joustotilakäyttöä palveleviksi – edullisinta on huomioida joustotilakäyttö jo suunnittelu- ja rakennutusvaiheessa.
Työpajan tuloksena syntyikin jatkojalostettavaksi tietoa siitä, miten käyttäjät otetaan mukaan tai miten lukitus- ja sähköistys huomioidaan rakennusprojektien eri vaiheissa. Keskustelijat muistuttivat myös vanhoille rakennuksille soveltuvista konsepteista: suurin osa käyttämästämme rakennuskannasta on jo olemassa – miten nämä tilat saadaan soveltumaan joustotilakäyttöön?
Mitä sitten pitäisi tehdä seuraavaksi? Lisää arkkitehtien, palvelutarjoajien ja rakennuttajien yhteisiä tilaisuuksia, ehdottivat osallistujat ja toivoivat lisää keskustelua alan keskeisten toimijoiden välillä. Oletko juuri sinä se, joka lähtee kokeilemaan miniallianssia tai uudiskohteen ja sinne tulevien palveluiden yhteismarkkinointia?
Kansikuva: Eetu Ahanen / Visit Helsinki
Lisätietoja:
Maija Bergström
#fiksukaupunki
puh. +358 40 766 1415
maija.bergstrom(at)forumvirium.fi
Natalia Reen
#IoT #IoE #internet
puh: +358 50 486 0424
natalia.reen(at)forumvirium.fi