Terveisiä Oslosta: innovaatiotoimintaa ja kestävän kaupungin kehitystä 

Pohjoismaiset kaupungit ratkaisuineen tarjoavat kiinnostavia oppimisen paikkoja ja kumppaneita ajatusten vaihtoon. Oslo oli vuonna 2019 Euroopan vihreä pääkaupunki ja on ilmastostrategiallaan edistänyt kunnianhimoisesti kestäviä vihreitä tavoitteita (Oslo Climate Strategy). Oslo on myös maailmanlaajuisesti edelläkävijä ilmastobudjetillaan (2017), jonka tavoitteena on 95 prosentin vähennys suorista alueellisista kasvihuonekaasupäästöistä vuodesta 2009 vuoteen 2030 mennessä.

Fiksu kaupunki -hanke kartutti Oslossa oppeja niin alueellisesta innovaatiotoiminnasta, kaupunkiluonnon edistämisestä ja osallisuudesta kuin sosiaalisista innovaatioista lähiöissä.

Kampusstrategialla vauhtia innovaatiotoimintaan

Oslon kaupunki haluaa vahvistaa mielikuvaa kansainvälisesti houkuttelevasta osaamisen ja yrittäjyyden paikasta. Onnistuakseen tässä, kaupunki on laatinut kampusstrategian, joka sisältää kolme alueellista kampusta. Tätä kokonaisuutta esiteltiin ensin kaupungintalolla ja sitten vierailulla Oslo Science Cityssä ja Punkt Oslossa. Kolmas alue Hovinbyen jäi tällä reissulla näkemättä.

Oslo Science City on alueeltaan noin 1,4 miljoonaa neliömetriä kattaen Majorstuenin kaupunginosan, Marienlystin, Blindernin,Gaustadin alueen, Ullevål stadiumin ja Radium sairaalan kampuksen. Alueella on 30 000 opiskelijaa ja 7 500 tutkijaa, yliopisto, yliopistosairaala, tutkimuslaitoksia sekä yli 300 yrityksen start-up-yhteisö. Oslo Science City on Norjan tietointensiivisin alue ja siellä on suuret mahdollisuudet innovaatioille ja uusille työpaikoille terveyden, biotieteiden, digitalisaation, energian, ilmaston ja kestävän kehityksen aloilla. Oslo Science CItyn toiminta on vielä alussa, mutta tavoitteena on olla yksi maailman johtavia innovaatioalueita.

Aluesuunnitelman ovat laatineet nimekkäät BIG and A-Lab arkkitehdit ja se pyrkii luomaan fyysiset puitteet 150 000 tutkijan, opiskelijan ja yrittäjän innovaatioympäristölle ja samalla edistämään maan (Norjan) siirtymistä uusiutuvaan energian käyttöön. Alueen tavoitteena on olla uusiutuvan energian ja kiertotalouden periaatteilla toimiva nettonollapäästöalue jo alueen kehittämisen aikana.

Kaksi muuta innovaatiokampusta ovat Oslon keskustassa sijaitseva Oslo Metin vetämä Punkt Oslo, joka pyrkii kiinnittämään innovaatio- ja elinkeinotoimijat kaupunkikehittämiseen. Kolmas alue Hovinbyen on Oslon kaupungin laajin kaupunkikehittämisalue. Siitä rakennetaan seuraavan 30–50-vuoden aikana kiertotalousalue. 

Kaupunkiluonnon edistämistä osallisuuden kautta  

Vihreää ja kestävää Osloa edistää kaupunkiekologian keskus ByKuben. Keskus toimii avoimena kohtauspaikkana ilmastoystävällisen ja kestävän kaupunkikehityksen työlle sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan keskuksena. Kokoamalla yhteen eri toimijoita ByKuben pyrkii rakentamaan ymmärrystä siitä, mitä vihreä siirtymä kaupungissa tarkoittaa ja mitä sen toteuttaminen vaatii. ByKuben koordinoi erilaisia käytännön hankkeita, joiden keskiössä ovat kaupunkiluonto, kiertotalouskaupunki ja paikallisyhteisöjen osallisuus.

ByKubenin keskeisin projekti on Oslo Trees, joka pohjautuu Oslon kaupungin tavoitteelle säilyttää vihreä kaupunki tuleville sukupolville. Tavoitteena on istuttaa 100 000 uutta puuta 2030 mennessä ja lisätä ymmärrystä niiden merkityksestä ja hyödyllisyydestä – ympäristö, terveys, talous – kaupunkiympäristössä. 

Hanke myös kannustaa asukkaita ja yrityksiä istuttamaan ja kasvattamaan puita. Kaupunkivihreän merkitystä tuodaan esille väliaikaisilla puistoilla. Istutetuista puista kerätään dataa avoimeen paikkatietokarttaan, johon kuka tahansa voi rekisteröidä uusia puita. Hanke tarjoaa myös käytännön työkokemusta nuorille eli kesätöitä puiden istutuksen ja hoitamisen parissa lähialueella.

ByKuben on myös luonut Oslosta vihreän turistikartan. Kartta kannustaa vihreään matkailuun ja opastaa, miten kaupunkia voi kokea ympäristöystävällisesti. Kartalle on koottu muun muassa kaupungin viheralueet, kasvisravintolat ja -kahvilat, kaupunkiviljelyalueet, ulkokuntosalit, luovat työpajat, kohtaamispaikat, kirjastot, kiertotalouspalvelut ja aiheeseen sopivat museot.

Esimerkkejä naapurustoista: paikallisia pienyrityksiä ja yhteisöviljelyä

Vierailulla pääsimme myös kurkistamaan oslolaisten naapurustojen arkeen Nabolagshagerin kumppanuus- ja innovaatiojohtaja Helene Gallisin kanssa. Nabolagshager oli Oslossa toimiva voittoa tavoittelematon ajatushautomo, joka työskentelee kestävän kaupunkikehityksen, osallisuuden ja sosiaalisen innovaation parissa. Organisaation tavoitteena on tehdä kaupungeista vihreämpiä ja yhteisöllisempiä. Toiminta keskittyy vahvasti sosiaaliseen osallisuuteen pitkäkestoisen vaikutuksen saavuttamiseksi. Paikallisten osallisuus olikin tärkeässä roolissa, monissa projekteissa Nabolagshager on työllistänyt erilaisiin tehtäviin paikallisia nuoria. 

Tøyen kaupungin keskustan alueella on monikulttuurinen ja värikäs naapurusto, jonka talojen päätyjä koristivat muraalit ja jossa kaupunkikulttuuri on elävää. Alueella onkin tehty monenlaista kehittämistä paikallisten kanssa. Esimerkiksi harrastustoimintaan liittyvissä kehityshankkeissa paikalliset nuoret olivat aktiivisesti mukana. 

Vierailimme myös sosiaalisten innovaatioiden yrityshautomossa Tøyen Unlimitedissä, joka tarjoaa paikallisille yrittäjille verkostoja, sparrausta ja taloudellista tukea. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa omaan lähiöön palveluja ja muita hyötyjä. Toiminnan kautta tuetaan työllistymistä ja tuodaan positiivisia asioita naapurustoon. Yrityshautomo toimii aiemmin tyhjäksi jääneessä yhteisötilassa. Toiminta pohjautuu brittiläiseen konseptiin. Tøyenin pilottiprojektista on myös kasvanut Norge Unlimited, joka on Norjassa kattojärjestö alueellisille naapurustoinkubaattoreille.

Lähiökehittämistä ja yhteisöviljelyä

Tutustuimme lähiökehittämiseen ja placemakingiin talvisessa Linderudissa, jossa 1600-luvun historiallinen maatila ja kartano on avattu yli 300 vuoden jälkeen yleisölle. Alueella ei juuri ole muita viheralueita, joten kartanon maille päätettiin perustaa yhteistöviljelytoimintaa. 

Linderudin kartanon maille on alusta asti kohdistunut paikallisilta ja osuuskunnan puutarhan jäseniltä eri intressejä, joita erilaisilla kokeiluilla on pyritty sovittamaan yhteen. Esimerkiksi hankittavat kalusteet olivat joustavia sekä käytön että sijainnin suhteen, ja ne ymmärrettiin väliaikaisiksi – paikalliset käyttäjät saattoivat päättää, missä ja miten he halusivat käyttää niitä. Näin rakennettiin paikallista omistajuutta muutoksen aikana. Paikan yhteisöllisyyttä on luotu myös matalan kynnyksen tapahtumilla, joiden organisoinnissa paikallisilla maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on ollut iso rooli. Lisäksi kaupunkiviljelyn puitteissa on tuettu pienyritystoiminnan syntymistä.

Fiksu kaupunki -hankkeen aikana haemme oppeja muista kaupungeista ja viemme parhaita käytäntöjä osallisuuteen, kestäviin älykkäisiin ratkaisuihin ja lähiöiden innovaatiotoimintaan liittyvillä kokeiluilla eteenpäin. Uusien alueiden rinnalla lähiöt tarjoavat Helsingissäkin kiinnostavan kokeilualustan yritysten uusille ratkaisuille sekä viihtyisämpiä ja toimivampia kaupunkiympäristöjä kaupunkilaisille.

Lue lisää Fiksu kaupunki -hankkeesta!