Terveisiä Berliinistä: älykaupunki laajenee lentokentille

Saksan pääkaupunki Berliini on jo pitkään ollut yksi Euroopan keskeisistä älykaupungeista, ja erityisen tunnettu onnistuneista älyliikenteen ratkaisuistaan ja kiinnostavasta kansainvälisestä startup-kentästään. 

Viime vuosina Berliinissä on vapautunut laajoja alueita kehitettäväksi suurten kansainvälisten lentoasemien Tegelin ja Tempelhofin sulkemisen myötä. Lentoasemien valjastaminen kasvavan kaupungin käyttöön tarjoaa mahdollisuuden tuoda kaupungin kupeeseen uutta vihreää ja kohtuuhintaista asumista, rakentaa innovaatiokeskittymää sekä kehittää monipuolista väliaikaiskäyttöä.

Opiskelijat valtaavat terminaalirakennukset

Fiksu kaupunki -hanketiimi pääsi tutustumaan Tegelin vanhaan lentoasema-alueeseen ja sen kehittämissuunnitelmiin. Vierailulla pidettiin erityisesti mielessä Helsingin hieman vastaava kohde Malmin lentokenttä, jossa lentotoiminta päättyi 2021.

Noin kahdeksan kilometrin päässä Berliinin keskustasta sijaitseva Tegelin lentoasema palveli Berliiniä 1948–2020 ja parhaimmillaan sen läpi kulki vuodessa lähes 25 miljoonaa matkustajaa. Alueen kehittämisestä uuteen käyttötarkoitukseen vastaa osavaltio-omisteinen Tegel Projekt GmbH. 

Berlin TXL – the Urban Tech Republic rakentuu noin 200 hehtaarin alueelle. Sinne sijoittuu Berliinin teknillisen yliopiston ( Berliner Hochschule für Technik) yli 2 500 opiskelijan kampus, joka tulee hyödyntämään ainakin osittain lentoaseman historiallisia, suojeltuja terminaalirakennuksia.Kampuksen viereen tulee startup- ja innovaatiokeskus, jossa kehitetään teknologioita kaupungin käyttöön. Lisäksi entiselle lentokenttäalueelle tuodaan teollisuutta: tänä päivänä se ei tarkoita savupiippuja vaan vaikkapa biomateriaaleja, komponentteja tai lääketeollisuutta. Yhteensä alueelle rakennetaan yli 150 000 kerrosneliömetriä.

“Sienikaupunki” tarjoaa kohtuuhintaista ja kestävää asumista

Kampuksen lisäksi Tegelin alueelle rakennetaan 10 000 asukkaan Schumacher Quartier -asuinalue. Se vastaa kooltaan nyt valmiina olevaa osaa Kalasatamasta. Asuinalueesta tehdään innovatiivista ja kestävää “sienikaupunkia” (“Sponge City”), jossa maaperä ja kaupunkirakenne on suunniteltu niin, että ne kuljettavat hulevedet pois alueelta luontopohjaisia reittejä hyödyntäen. Lämpötilaa hillitään vehreydellä. Suunnitteluperiaatteena on “animal-aided design” eli eläinten tarpeet huomioiva viheralueiden suunnittelutapa. 

Kuten monet muutkin kaupungit, myös Berliinissä kaupunkilaiset painivat kohonneiden asumiskustannusten kanssa. Schumacher Quartierin on tarkoitus vastata tähän haasteeseen. Alueen kehittämisessä ovat mukana kaupungin omistamat asuntotuotantoyhtiöt ja puoleen kohteista on tulossa vuokrakatto. Lisäksi alueelle tulee ryhmärakentamista ja opiskelija-asuntoja. Rakennukset suunnitellaan tukemaan yhteisöllisyyttä ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta. 

Asuinkortteleissa on myös tarkoitus hyödyntää innovatiivista puurakentamista. Alueelle on suunniteltu autovapaita kortteleita, joissa liikkuminen mahdollistetaan eri tasoisten ”mobility hubien” kautta. 

Kuva: Tältä Tegelissä näytti kesällä 2023 Fiksu kaupunki -tiimin vieraillessa alueella. Tiimimme suunnitteli tulevansa uudelleen 20 päästä katsomaan, mitä alueella on saavutettu.

Mahdollisuuksia väliaikaiskäytölle

Ennen uusien innovaatiokeskittymien ja asuinalueiden rakentumista, toimintansa lopettaneita lentokenttäalueita on käytetty monenlaisiin väliaikaisiin toimintoihin. Alueilla on järjestetty koronarokotuksia ja pakolaisten hätämajoitusta. Tegelissä tyhjillään seisovat lentokonehallit ovat olleet väliaikaisesti vuokrattavissa esimerkiksi tapahtumien käyttöön ja kiitoradat puolestaan ovat toimineet itseohjautuvien robottiautojen kokeilualustoina. 

Toinen Berliinissä toiminut ja jo vuonna 2008 toimintansa lopettanut Tempelhofin lentokenttä on pysynyt pääosin rakentamattomana kaupunkilaisten vaatimusten johdosta. Tänä päivänä Tempelhofin lentokenttä palvelee valtavana kaupunkipuistoa, jonka kuuden kilometrin väylä houkuttelee kaupunkilaisia pyöräilemään, rullaluistelemaan ja lenkkeilemään. Tempelhofissa asukkaat harrastavat myös kaupunkiviljelyä, piknikkejä, leijojen lennättämistä ja koirien ulkoiluttamista. Alueella järjestetään myös paljon suuria tapahtumia ja messuja.

Kaupunki-innovaatioiden showroom

Vierailimme Berliinin kaupungin rahoittaman innovaatiotoimija CityLAB Berlinin tiloissa. He esittelivät showroomissaan monenlaisia digitalisaatioon, liikkumiseen, katutilan sensorointiin ja kaupunkilaisten osallisuuteen liittyviä kokeiluprojekteja ​​– löysimme myös paljon yhtäläisyyksiä Forum Virium Helsingin kokeiluihin. 

CityLAB Berlin on ollut mukana tuottamassa kaupungin smart city -strategiaa Gemeinsam Digital: Berlin. on ollut mukana myös kaupungin elinkeinotoimintaa edistävä Berlin partner. Strategia korostaa eri toimijoiden yhteistyötä digitalisaatiossa ja kaupunkikehittämisessä. Pelkän teknologian sijaan strategia keskittyy myös laaja-alaiseen yhteiskehittämiseen, inklusiivisuuteen ja älykaupunkikehittämisen sosiaalisiin vaikutuksiin. Strategian toteutuminen on jo alkanut viiden eri pilottiprojektin kautta, jotka keskittyvät esimerkiksi ilmanlaadun parantamiseen, älykkääseen hulevesien hallintaan, osallistuvaan budjetointiin ja datan hyödyntämiseen kriisitilanteissa.

Tuomiset ja terveiset

Isossa kaupungissa riittää monenlaista kiinnostavaa oppia kotiin tuomisiksi – saimme jopa enemmän, kuin mitä tulimme hakemaan! Berliini on iso kansainvälinen metropoli, josta löytyy  innostunutta tunnelmaa, valtava määrä osaamista ja tukea poikkeuksellisemmillekin projekteille. Kansalaisyhteiskunta on siellä aktiivinen ja edistää kiertotalousteemoja ja väliaikaiskäytön uusia malleja. 

Kiertotalouteen ja luontopohjaiseen suunnitteluun perustuvat asuinalueet näyttäytyivät matkalla vahvana tulevaisuuden trendinä. Berliinin resurssit näkyvät esimerkiksi aluekehittämisen ja innovaatiotoiminnan showroomeissa, joissa uusiin alueisiin ja projekteihin pääsi tutustumaan. Uusille alueille nousevat kaupunginosat toimivat kehitysalustoina. Minne nousisivat Helsingin “Schumacher-korttelit”, joissa sosiaalinen ja ekologinen lähestymistapa kohtaavat ja biodiversiteetti on huomioitu toteutuksessa?