Kaupungit tarvitsevat kasvillisuutta ja viheralueita viihtyisyyden tähden, mutta myös ilmastokriisin seurausten hillitsemiseen. Tässä jutussa esittelemme neljä tapaa, joilla Forum Virium Helsinki on edistänyt vehreän kaupungin kehittämistä ja suunnittelemista yhdessä kaupungin ja sen asukkaiden kanssa.
Kaupunkien viheralueet ja istutukset ovat jo pitkään olleet viihtyisyystekijä. Ilmastonmuutoksen ja lajikadon myötä kaupungeissa on oivallettu, että vihreä on myös välttämättömyys. Riittävä kasvillisuuspeitteisyys auttaa sopeutumisessa muun muassa lieventämällä kaupunkitulvia ja helleaaltoja. Se lisää lajien monimuotoisuutta ja parhaimmillaan vahvistaa hiilinieluja.
Euroopan unionin ennallistamisasetus korostaa kasvillisuuden hyötyjä kaupungeille. Asetus on yksi syy, miksi Helsinki ja sen innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki ovat viime vuosina panostaneet keinoihin, joilla kasvillisuutta voisi lisätä. Innovaatioyhtiön pari-kolmivuotiset, Euroopan unionin rahoittamat hankkeet ovat monesti liittyneet kaupunkivihreään. Tavoitteena on, että hankkeiden kautta Helsinki ja muut kaupungit löytäisivät uusia vehreytyskeinoja. Välillä se on tarkoittanut eläviä kasveja uudistuksia odottaville alueille ja toisinaan suunnittelutyökalujen kehittämistä.
Esittelemme seuraavaksi neljä tapaa, joilla olemme vaikuttaneet Helsingin vehreyteen.
1. Vehreä kaupunki syntyy suunnittelupöydällä
Parhaiten vehreät kaupunginosat syntyvät, jos kasvillisuus huomioidaan jo, kun aluetta suunnitellaan. Silti Helsingissä ja muissa Euroopan kaupungeissa uudet asuinalueet eivät ole viime vuosina sisältäneet läheskään niin paljon kaupunkivihreää tai vaikkapa puita, kuin mitä kaupungin asukkaat olisivat toivoneet. Yksi puute saattaa löytyä suunnittelutyökaluista.
Forum Virium Helsinki on kokeillut ja kehittänyt monissa hankkeissa keinoja vehreän infrastruktuurin suunnittelutyöhön. Yksi esimerkki on Hermanninrannan vihreän infrastruktuurin suunnittelu. Siinä olimme mukana kattavan, pelimoottoria hyödyntävän, digitaalisen mallinnuksen kautta. Mallinnuksessa oli muun muassa vuodenaikoja ja kasvuvauhtia mukailevat 3D-versiot puista. Niiden avulla selvisi, miltä puut näyttävät tilassa, miten ne muuttavat ympäristöä kasvaessaan ja miten ne varjostavat rakennuksia eri vuodenaikoina ja eri ikäisinä.
Lisäksi suunnitteluaikana kehitettiin kasvikirjastoa, joka sisälsi 3D-mallit paikallisista kasveista ja niiden kasvusta. Myös Tallinnan kaupunki hyötyi kasvikirjastosta myöhemmin, koska heillä on paljon samankaltaista kasvillisuutta kuin Helsingissä. 3D-malli koettiin selkeäksi ja helposti ymmärrettäväksi tavaksi esittää kaupunkivihreää.
2. Kasvillisuus kohentaa kuvaa omasta kaupunginosasta
Tyypillisesti innovaatioyhtiön hankkeet tähtäävät kaupunkilaisten elämänlaadun parantamiseen. Siksi monet kokeilut kutsuvat kaupunkilaisia kertomaan mielipiteensä ja osallistumaan kehitystyöhön. Keitaita, tai viherpysäkkejä on ollut esimerkiksi Ylä-Malmin torilla ja Kannelmäessä monena kesänä. Ne ovat muistuttaneet kaupunkilaisia siitä, että alueelle on tulossa lähivuosina uudistustöitä ja tarjonneet paikkoja keskustelunavauksille tulevista muutoksista.
Muun muassa Malmilla, Kalasatamassa ja Longinojalla asukkailta on kerätty lähiluontoon liittyviä toiveita ja ajatuksia. Kalasatamassa kaupunkilaiset pääsivät kokeilemaan lisätyn todellisuuden työkalulla, mihin puita ja muuta kasvillisuutta voisi sijoittaa. Longinojalla Lähiluontoillat ovat kertoneet asukkaille alueen kaavoitustyöstä ja samalla kaupunkilaiset ovat vuorostaan jakaneet ajatuksia siitä, mikä lähiluonnossa on heille tärkeää. Forum Virium Helsinki pitääkin osaltaan huolta, että asukkaiden tarpeet ja toiveet pysyvät alueen suunnittelutyössä mukana.
Vehreytysratkaisuja kokeiltaessa kaupunkilaisten kanssa työskentely tarkoittaa, että ajoittain helsinkiläiset pääsevät upottamaan kätensä multaan. Tällaisia kokeiluja ovat olleet esimerkiksi yhteisviljelmät Malminkartanossa ja taloyhtiöiden pihoilla.
Kesällä 2025 toteutettu kokeilu Ilmalankeidas vehreytti tyhjäksi jääneen aukion ja kokosi ympäröivien toimistojen työntekijät pihalle tapahtumiin ja kasvienhoitotoimiin. Kokeilu herätteli kaupungissa olevia yrityksiä siihen, että nekin voivat osaltaan ottaa kaupunkitilaa haltuun. Monissa kokeiluissa kasvien hoito on luonut kaupunginosiin yhteisöllisyyttä, joka on osaltaan muuttanut asennetta omaan asuinalueeseen entistä positiivisemmaksi.
“Tällaiset kaupunkiaukiot ovat kaikkien yhteistä tilaa, ja haluamme tukea ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan ympäristöönsä”
Jani Päivänen, projektista Swecolla vastannut tiimipäällikkö
3. Dataa ja malleja viheralueiden hyödyistä
Data antaa tilannetietoa ja auttaa päätöksenteossa, kun sitä osaa suodattaa ja tulkita. Sen pohjalta töitä voi suunnitella ja priorisoida ja kaupunkia kehittää. Kokeilemamme datapohjaiset innovaatiot ovat kertoneet muun muassa ilmastokriisin vaikutuksista ihmisten elämään ja asuinalueisiin, kasvillisuuden hyödyistä sekä väliaikaisten istutusten vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Kallion kesäkaduilta 2025 ja kasvein peitetyiltä bussi- ja raitiovaunupysäkeiltä kerätyt tiedot esimerkiksi osoittivat, että pölyttäjät vierailevat väliaikaisissakin istutuksissa.
Hiljattain visualisoimme yhden demotyökalun kautta viherrakenteen merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Samalla kerroimme, millä asuinalueilla kuumuus ja kaupunkitulvat todennäköisesti vaikuttavat ihmisten elämään eniten. Demotyökalua kehitetään edelleen, mutta se on jo nyt kaupungille hyödyllinen väline alue-erojen tarkasteluun.
Myös yksinkertaiset mittaustulokset voivat olla kaupungille merkityksellisiä. Kesällä 2025 satelliittidataa hyödynnettiin nurmialueiden huoltotöissä. Elokuussa 2026 Keskuskirjasto Oodin eteen pystytetty viilennyspiste ja siihen kiinnitetty mittari osoittivat, että kasvillisuuden ja viilentävän sumun keskellä koetut lämpötilat voivat oikeasti olla 5–10 astetta matalampia kuin pisteen ulkopuolella.
Vaikka viilennyspiste ei ratkaise kaikkea, se nosti esiin kuumuuden tuomia ongelmia.
“Olemme huomanneet, että iäkkäitä helsinkiläisiä saapuu helleaaltojen aikaan jo heti aamusta kirjastoon eväiden kanssa. He etsivät paikat läheltä ilmastointia ja viettävät kuumimmat tunnit täällä”
Kari Lämsä, Helsingin kaupungin kirjaston palvelupäällikkö
4. Kun vihreästä on vajetta, väliaikaisuus auttaa
2020-luvulla väliaikainen vehreä eli esimerkiksi viherseinäkkeet, kasvien peittämät julkisen liikenteen pysäkit ja kesäkatujen oleskelupaikat ovat yleistyneet kaupunkikuvassa. Me Forum Virium Helsinki on kokeillut väliaikaista vehreytystä vuosien ajan ympäri Helsinkiä ja auttaneet yrityksiä kehittämään erilaisia toteutustapoja. Osa kokeiluista on hyödyntänyt lähialueiden työmailta siirrettyä maata ja kasveja. Toiset taas ovat kehittäneet tehokkaita kastelujärjestelmiä ja kolmannet etsineet pohjoiseen sopivia kasveja.
Väliaikaisen vehreytyksen kokeiluja on ollut muun muassa Kalasatamassa, Herttoniemessä, Kannelmäessä, Malmilla, Malminkartanossa ja Oodin edessä. Malminkartanossa ja Kannelmäessä kaupunki jatkoi väliaikaisten vehreytysten kanssa kokeilujen jälkeenkin. Myös Hermannin rantatiellä olleet vehreät ratikkapysäkit saivat jatkoa ja Kaupunkiliikenne Oy tilasi niitä lisää käyttöönsä.
“Aikaisempina kesinä pysäkkien viherratkaisut ovat näyttäneet todella upeilta ja lisänneet alueen viihtyisyyttä. Ne ovat saaneet hyvää palautetta.”
Leo Hakkarainen, elinkaariasiantuntija Kaupunkiliikenne Oy:ltä
Vaikkei väliaikainen korvaa pysyvää, se silti täydentää viherverkostoa, tukee lajien monimuotoisuutta ja muistuttaa viheralueiden merkityksestä. Lisäksi väliaikainen vehreä toimii odottelutilanteissa, kun esimerkiksi pysyvät istutukset ovat vielä pieniä ja nuoria tai alueella rakennetaan ja remontoidaan.
Lue lisää työstä vehreän kaupungin hyväksi:
- Kokeillen vehreämmäksi -käsikirja
- Luonnolliseksi rakennettu – näin suunnittelet, rakennat ja ylläpidät vihreää infrastruktuuria
Jutun pääkuva: Sakari Röyskö