Kaupungista rakentuu vehreä ja viihtyisä, kun kasvillisuus huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa. Helsingissä ja Tallinnassa toteutettu B.Green-projekti edisti vihreää infrastruktuuria kehittämällä työkaluja ja yhteisöllisiä työtapoja.
Kaupungit tarvitsevat kasvillisuutta sekä viihtyisyyden että elinkelpoisuuden vuoksi. Puut ja istutukset tasapainottavat tiivistyvää rakennuskantaa ja auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Varmimmin kaupungista tai kaupunginosasta tulee vehreä, kun kasvillisuus on huomioitu heti alussa eli jo kaavoitusvaiheessa.
B.Green-projekti paneutui sujuvaan, varhaisen vaiheen suunnitteluun kehittämällä digitaalisen ja osallistavan kaupunkisuunnittelun toimintamallin Itämeren alueelle. Pilottialueina olivat Helsingissä Kalasatama ja Tallinnassa Putukaväil eli “pörriäisbaana”.
Digitaalisia työkaluja ja sensoridataa suunnittelun tueksi
B.Green-projektin kokeilut tuottivat uusia oppeja vihreän infrastruktuurin suunnittelun eri vaiheista Helsingissä ja Tallinnassa. Tuloksena syntyi vuorovaikutteisia ja digitaalisia työkaluja, jotka sujuvoittavat suunnitteluprosessia.
Helsingissä erityisen onnistunut työkalu oli 3D-kasvikirjasto, joka sisältää 3D-mallit Helsingin tyypillisimmistä puista ja pensaista sekä niiden kasvusta. Kirjastoa hyödynnettiin Hermanninrannan eli Kalasataman pohjoisosan, mallintamisessa. Alueesta tehtiin pelimoottorilla toimiva, kattava digitaalinen versio, joka näyttää puut elinympäristössään, eri vuodenaikoina ja eri kasvuvaiheissa. Hermanninrannan mallinnuksesta ja 3D-kasvikirjastosta on hyötyä Tallinnassa, jossa kasvillisuus on pitkälti samanlaista kuin Helsingissä.
Tallinnassa tutkittiin kaupunkivihreän vaikutuksia mikroilmastoon sensoreiden avulla. Yhteensä 18 säänmittausasemaa asennettiin eri puolille pilottialue Putukaväiliä. Ensimmäiset tulokset osoittivat, että kasvit ovat tärkeitä muun muassa kaupunkien lämpötilojen hallinnan kannalta. SEI Tallinnan vetämä tutkimus jatkuu yhä.
Lisätty todellisuus auttaa kasvien tunnistamisessa
Lisätty todellisuus toi suunnitteluun ja kaupunkilaisten osallistamiseen uusia, tervetulleita ulottuvuuksia. Helsingissä tehtiin onnistunut kokeilu, jossa puita kartoitettiin dronella ja lisättyä todellisuutta hyödyntävällä teknologialla yhdessä AnarkyLabsin kanssa. Yhteistyöstä syntyi innovatiivinen kartoitusmenetelmä, joka tarjoaa tarkkaa tietoa kasviyksilön sijainnista, lajista ja koosta.
Toinenkin Helsingissä kokeiltu kartoitusratkaisu pohjautui lisättyyn todellisuuteen, mutta se toimi mobiililaitteella ja kannusti kaupunkilaisia osallistumaan. Granlundin ratkaisun avulla kaupunkilaiset oppivat vihreän infrastruktuurin hyödyistä samalla, kun he tunnistivat kasveja ja merkitsivät niitä karttaan. Työkalu näytti, miten kaupunkilaiset voi ottaa mukaan vihreän infrastruktuurin suunnitteluvaiheeseen.
Vehreää kaupunki rakentuu yhdessä asukkaiden kanssa
B.Green-projekti keskittyi varhaisen vaiheen suunnitteluun, mutta toi myös lisää kasvillisuutta kaupunkeihin. Alkuvaiheessa Helsingin ja Tallinnan asukkaille teetettiin kysely, jossa kerättiin tietoa heidän toiveista. Noin 1 300 kaupunkilaista kertoi, millaisia muutoksia he toivoisivat lähiympäristöönsä. Kaupunkisuunnittelijat hyödynsivät kyselyn tuloksia molemmissa kaupungeissa.
Tallinnassa kaupunkilaiset ovat olleet innostuneita kaupunkiviljelystä ja viljelylaatikoista, joten B.Green-projektissa luotiin konsepti kaupungin siirtolapuutarhatoiminnalle. Helsingillä on pitkä kokemus siirtolapuutarhatoiminnasta, joten sitä käytettiin konseptointityössä inspiraationa.
Tallinnaan perustettiin myös kaupunkiniittyjä, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta eli parantavat pörriäisten elinolosuhteita. Ihmisten viihtyvyyttä parannettiin järjestämällä taidekilpailu Place Buzz, joka toi installaatioita Putukaväilille. Putukaväil on paitsi pörriäisbaana myös kaupunkilaisten keskuudessa suosittu virkistysalue. Se oli yksi merkittävä valintaperuste, kun Tallinna palkittiin Euroopan vihreänä pääkaupunkina 2023.
B.Green Handbook – oppeja kaupunkisuunnittelijoille
SEI Tallinnan toimittama B.Green Handbook kertoo vihreän infrastruktuurin hyödyistä ja kehittämisestä käytännön esimerkkien kautta. Se tarjoaa kaupunkisuunnittelijoille ja muille vihreän infrastruktuurin ammattilaisille konkreettisia ja helposti käyttöön otettavia malleja ja menetelmiä. Julkaisun menetelmien hyödyntäminen tukee kaupunkien ilmastotavoitteiden saavuttamista ja asukkaiden hyvinvointia. Esitellyt digitaaliset ja osallistavat työkalut sopivat erityisesti Itämeren alueen kaupunkisuunnittelijoiden käyttöön.
Käsikirja on jäsennelty kuuteen eri aihepiiriin; vihreä infrastruktuuri, ilmastonmuutos ja resilienssi, vihreän infrastruktuurin suunnittelun haasteet, yhteissuunnitteluprosessi, digitaaliset työkalut ja sidosryhmien osallistuminen. Se löytyy verkosta ilmaiseksi kolmella kielellä: suomeksi, viroksi ja englanniksi.
Jutun pääkuva: Vesa Laitinen
Lisätietoa
Silja Peltonen
Portfoliopäällikkö, EIT Digital
+358 40 742 6360
silja.peltonen@forumvirium.fi
