Lasten tilastollinen vuosikirja on toimintamalli, jonka tavoitteena on innostaa lapsia tutkimaan omaa arkeaan ja tuottamaan siihen liittyvää tietoa tilastollisin menetelmin. Työskentely ohjaa lapsia yhteistyöhön ja oman yhteisönsä kehittämiseen. Kouluille vuosikirja tarjoaa toiminnallisen ja osallistavan tavan toteuttaa opetussuunnitelmaa ja saada uutta tietoa oppilaiden hyvinvoinnista.
Helsingissä lasten tilastollisen vuosikirjan toimintamalleja on kokeillut jo useampi koulu ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Tilastollisin menetelmin on saatu oppilaiden hyvinvoinnista konkreettista tietoa, jonka pohjalta on voitu lähteä muokkaamaan koulun olemassa olevia käytäntöjä paremmin oppilaiden tarpeita ja toiveita vastaaviksi.
Meilahdessa panostetaan kouluviihtyvyyteen
Keväällä Meilahden vanhemmat oppilaat selvittivät sitä, mitkä asiat uuteen kouluun tullessa askarruttivat mieltä. Oppilaat listasivat sellaisia asioita kuten uudet ruokailukäytännöt ja pelko siitä, ettei löydä esimerkiksi vessoja.
Laadittujen tilastojen pohjalta muutettiin koulun toimintatapoja siten, että 7. luokkalaiset perehdytettiin uuteen kouluunsa huomioiden erityisesti tilastollisesti merkittävät ”epävarmuustekijät”. Kun 7. luokkalaiset olivat käyneet koulua muutaman viikon, heidän keskuudessaan tehtiin kouluviihtyvyyskysely. Tulosten perusteella voitiin sanoa, että uusi tapa perehdyttää 7. luokkalaiset oli toiminut erinomaisesti ja Meilahden yläaste onkin päättänyt muuttaa toimintatapojaan vuosikirjaprojektin pohjalta.
Tiedon visualisointia ja koulukiusaamisen torjumista Meilahdessa
Kannelmäessä kartoitetaan oppimistyylejä
Kannelmäen yläasteen oppilaat vastasivat kyselyyn, jossa tiedusteltiin heidän oppimiseensa vaikuttavista tekijöistä. Kysymykset oli jaoteltu kuuteen eri yläluokkaan: emotionaaliset tekijät, psykologiset tekijät, ympäristötekijät, sosiaaliset tekijät, fysiologiset tekijät ja vastaanottokanavat. Tulosten perusteella kullekin oppilaalle laadittiin oma oppimisprofiili, josta keskusteltiin yhteisesti biologian tunnilla. Lisäksi oppilaat visualisoivat oman oppimisprofiilinsa julisteeksi.
Opettaja teki aineistosta omaan käyttöönsä oppilasprofiilit, jossa on ajettu ristiin oppilaiden keksiarvot ja heidän oppimisprofiilinsa. Tämän perusteella oppilaita voidaan jakaa heidän oppimistyylinsä mukaiseen ryhmään eli tarjota esimerkiksi hiljaisen työtilan tai paremman valaistuksen. Myös oppilaiden kanssa on keskusteltu erilaisista oppimistyyleistä, jotta he paremmin ymmärtäisivät – ja sietäisivät – toistensa erilaisuutta.
Tukea oman vuosikirjan kokoamiseen
Yhteistyössä koulujen kanssa kehitetty erilaisia menetelmiä ja työkaluja lasten omien tutkimuskysymysten määrittelyyn, aineiston keruuseen ja tiedon visualisointiin. Tavoitteena on löytää sellainen toimintamalli, joka tukee sekä opettajan työtä että osallistaa oppilaita.
Konkreettista tukea kouluille tarjoaa Helsingin Matikkamaa, jossa Hannu Korhonen ohjaa sekä opettajia että oppilaita vuosikirjojen koostamisessa. ”Oman ympäristön tutkiminen tilastollisin menetelmin antaa mahdollisuuden tuoda näkymätöntä tietoa näkyväksi. Tämä voi olla hyödyllistä niin oppilaalle kuin opettajallekin.”, Korhonen summaa vuosikirjaprojektin hyödyt kouluille.
Lasten tilastollista vuosikirjaa ja siihen liittyviä toimintamalleja työstävät yhdessä Helsingin kaupungin tietokeskus, opetusviraston hyvinvointiyksikkö, Helsingin yliopiston Summamutikka-keskus, Tilastokeskus ja Forum Virium Helsinki. Lisää tietoa toimintamallista ja esimerkkejä jo toteutetuista projekteista löytyy osoitteesta: www.lastentilastollinenvuosikirja.fi
Lasten tilastollinen vuosikirja on osa Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut -hanketta, jossa kehitetään koulun yhteisöllisyyttä ja oppilaiden osallisuutta tukevia toimintamalleja. Forum Virium Helsingin koordinoimassa hankkeessa ovat mukana Helsingin, Turun ja Lappeenrannan kaupungit. Vuosina 2012 – 2014 toteutettavaa projektia rahoittaa Euroopan Aluekehitysrahasto.
Lisätietoja: www.yhteisöllinenkoulu.fi
Minna Torppa
Projektipäällikkö
puh. +358 40 556 2125
minna.torppa(at)forumvirium.fi