Kaupunkia pitää suunnitella myös niille, jotka siellä pisimpään elävät: lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten kaupunkia syntyy Helsingin kaupunkiuudistusalueilla, kuten Mellunkylässä ja Malminkartanossa.
Lapset ja nuoret elävät kaupungissa pisimpään. Monet tärkeät kokemukset syntyvät nimenomaan lähellä kotia, eli usein omassa kaupunginosassa. Silti nuorimmat kaupunkilaiset huomioidaan harvoin erikseen kaupunkisuunnittelussa, kun kyse ei ole koulusta tai leikkipuistosta. Koska kaupunki näyttää erilaiselta metrin korkeudelta katsottuna, aikuisille suunnitellut paikat eivät välttämättä palvele lapsia.
“Jokaisen lapsen arjen ympäristöstä pitäisi löytyä mahdollisuuksia leikille, liikkumiselle ja kohtaamisille. Leikki- ja liikuntapuistojen lisäksi virikkeitä pitäisi löytyä jokapäiväisistä paikoista”, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialan projektipäällikkö Salla Ahokas.
Ahokas hyödyntää työssään yhteisöllisiä menetelmiä kaupungin kehittämiseksi. Hän on muun muassa ollut mukana selvittämässä, mitä helsinkiläiset lapset ja nuoret lähialueiltaan toivovat.
Työ liittyy yhtäältä kaupunkiuudistusalueisiin ja toisaalta Helsingin kaupungin tavoitteeseen saavuttaa UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -status. Lapsiystävällinen kunta -työ auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvointia tukevia ratkaisuja arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa.
Hankkeet, kuten Fiksu kaupunki – Helsinki Innovation Districts ja vastikään alkanut KauKo – Kaupunkiympäristöt kokeilualustoina auttavat kaupunkia löytämään eri-ikäisille kaupunkilaisille toimivia, innovatiivisia ratkaisuja. Mellunkylässä on esimerkiksi kokeiltu kaupunkisuunnistuspelejä kesällä 2023 ja Malmilla valaistusta, jonka väriä kuka tahansa voi vaihtaa.
Lasten äänet kuuluviin kaupunkisuunnittelussa
Kaupunki voi tarjota positiivisia kokemuksia lapsille ja nuorille vain, jos heidän toiveensa ovat tiedossa. Siksi lapsia ja nuoria pitää kuulla muutoksia suunniteltaessa. Osallistumisen pitää olla helppoa ja palkitsevaa.
“Jotta kaupungin kehittämiseen osallistuminen motivoi, aikuisten pitää asettua lasten asemaan ja miettiä, mikä heitä kiinnostaisi. Se voi vaatia näkökulman vaihtoa, vaikka sitten konttaamalla”, Helsingin kaupungin kehittämisasiantuntija Pirjo Mattila sanoo. Hän on yksi Helsingin Lapsiystävällinen kunta -työn koordinaattoreista.
Mattila ja Ahokas painottavat, että lasten ja nuorten ideoita voi kerätä monin tavoin: työpajoissa, havainnoimalla, tutkimuksista tai haastatteluilla. Matalan kynnyksen osallisuusmahdollisuudet ovat tärkeitä ja esimerkiksi tekemisen ohessa tietoa saa usein helpoiten kerättyä. Olennaista on, että osallistujille jää tunne, että he ovat vaikuttaneet. Sen mikä mahdollisesti muuttuu, pitäisi näkyä lapsille ja nuorille.
“Lapset ja nuoret haluavat nähdä nopeasti, että heidän osallistumisellaan on merkitystä. Kokeilut ovat tähän hyvä työkalu”, Ahokas sanoo.
Kokeilut järjestyvät nopeasti ja osoittavat, toimivatko ehdotetut ideat tai kannattaako niitä viedä osaksi kaupungin rakenteita. Mellunkylässä esimerkiksi kokeiltiin kesällä 2023, kannustaisivatko vehreät oleskelupaikat ja lisättyä todellisuutta hyödyntävät pelit nuoria ottamaan tilan haltuunsa ja vaikuttaako se taas turvallisuuden kokemuksiin.
Kokeilujen kautta Helsingin kaupunki sai tietää, miten ehdotetut ratkaisut toimivat ja viihtyvätkö lapset ja nuoret kokeilualueilla. Lapset ja nuoret puolestaan näkivät, että heiltä keväällä 2023 kerättyjä ideoita hyödynnettiin. Samankaltaisia, erilaiset kaupunkilaiset huomioivia kokeiluja on tarkoitus tehdä liikkumiseen ja hyvinvointiin keskittyvässä KauKo-hankkeessakin.
Lapsille mieluisa kaupunki on saavutettava ja turvallinen
Mellunkylän kokeilut ja niitä edeltänyt selvitys tarjosivat yhden tavan tuoda lasten ja nuorten näkökulmaa kaupunkisuunnitteluun. Muitakin ideoita ja tapoja on ja uusia kokeiluja varmasti tulee, koska lasten ja nuorten yleisimmät kehitysehdotukset palvelevat koko kaupunkia. Tietyt aiheet kuten turvallisuus toistuvat, kun heiltä kysytään unelmien kaupungista.
”Lasten ja nuorten turvallisuuden kokemus kaupunkitiloissa on yksi Helsingin tavoitteista Unicefin Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä”, Pirjo Mattila sanoo.
Sen lisäksi nuoria kaupunkilaisia kiinnostavat itsenäiset liikkumismahdollisuudet, vehreys, eläimet, vesielementit, valaistus, monipuoliset piha-alueet ja erilaiset leikki- ja liikkumistilat.
“Lapset ja nuoret toivovat saavutettavia, esteettömiä ja turvallisia tiloja ja reittejä”, Mattila summaa.
Lasten ja nuorten huomioiminen siis kannattaa, koska monet heille sopivat ratkaisut hyödyttävät kaikkia muitakin.
“Sanotaan, että sellainen ympäristö, joka on hyvä lapsille, on hyvä kaikille”, Ahokas sanoo.
Lue lisää Helsingin Lapsiystävällinen kunta -työstä.
Lapsiystävällinen kunta -työ on osa Helsingin kaupungin sosiaalisen kestävyyden työtä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoite.
Älykaupunkiuutisia suoraan sähköpostiin!
Pääkuva: Vesa Laitinen
Uutiskirjeen nostokuva: Jussi Héllsten