Data ennakoi kaupunkilaisten tarpeita, lisää tuottavuutta ja tekee kaupungeista vehreitä sekä viihtyisiä.
Helsingin tavoite on hyödyntää kaupunkidataa parhaiten maailmassa. Forum Virium Helsingin Open Forum -tapahtumassa asiantuntijat kertoivat, miten data parantaa helsinkiläisten elämää jo nyt.
1) Data ennakoi kaupunkilaisten tarpeita ja ehkäisee ongelmia
Datan avulla voidaan tarjota palvelut kaupunkilaisille etukäteen ja henkilökohtaisesti. Esimerkiksi tänä vuonna Helsingissä tarjottiin esiopetuspaikat 6-vuotiaiden vanhemmille tekstiviestillä. Viestin sai 5600 perhettä ja 90 prosenttia hyväksyi tarjotun esiopetuspaikan. Aiemmin asukkaan piti itse hakea esiopetuspaikkaa, nyt sitä tarjottiin ja vahvistuksen sai minuutissa.
Helsinki on kehittänyt myös dataan perustuvaa terveyshyötyanalyysia. Tiedetään, että kymmenen prosenttia ihmisistä teettää 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Nämä ihmiset on hyvä tunnistaa ja hoitaa heidät ennaltaehkäisevästi hyvin. Datalla voidaan tunnistaa suurimmassa riskissä olevat. Tällöin voidaan kutsua esimerkiksi korkean verenpaineen henkilö uuden lääkkeen pariin tai kaupungin liikuntaryhmiin. Henkilökohtaisen datan hyödyntämiseen tarvitaan aina kaupunkilaisten lupa ja luottamus.
2) Datan käyttö helpottuu ja tulee osaksi asiantuntijatyötä
Paras henkilö arvioimaan datan käytettävyyttä on usein datan aihealueeseen liittyvän alan asiantuntija, ei niinkään it-asiantuntija. Helsingin kaupungilla on sadoittain rekistereitä ja tietojärjestelmiä. Data on tehtävä helposti hyödynnettäväksi suoraan asiantuntijoille, esimerkiksi ympäristödata ympäristöasiantuntijoille. Kaupungit joutuvat pohtimaan millaisia työkaluja tähän on olemassa ja millaista osaamista tarvitaan asiantuntijoille, jotta heistä voi tulla datan omistajia.
3) Digitaalinen kaksonen helpottaa kaupungin suunnittelua ja hoitoa
Helsingin digitaalinen kaksonen on yksi maailman parhaista. Se on Helsinki virtuaalimuodossa ja sen avulla voidaan simuloida kaupunkikehitystä etukäteen. Kaksosen avulla päästään mittaamaan hyvinkin yksityiskohtaisia asioita. Esimerkiksi Helsingissä Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala testaa Forum Viriumin kanssa IoT-sensoreilla varustetun kentänhoitotraktorin datan keräämistä. Datan avulla nähdään esimerkiksi paljonko dieseliä on palanut tyhjäkäynnillä ja paljonko työnteossa. Tulevaisuudessa ajopäiväkirja tai koneen käyttöön liittyvät ympäristöraportit voidaan ehkä tehdä automaattisesti ja jopa asiantuntijan valitsemalla visuaalisella esitystavalla. Dataa kokeillaan laajemmin uusissa kaupunginosissa Fiksu kaupunki -hankkeessa.
4) Tuottavuus kasvaa datalla
Digitalisaatio auttaa tekemään vähemmällä enemmän. Palveluita automatisoidaan ja ne ovat ajasta ja paikasta riippumattomia. Digitaaliset palvelut ovat yhä useammin ensisijaisia. Helsinki tavoittelee maailman käytettävintä dataa vuonna 2025. Data on mahdollistaja alustataloudelle. Helsinki haluaa olla digitaalinen alusta, jolla yritykset voivat tuottaa palveluita asukkaille. Samaan tapaan kuin vaikkapa Kauppatori on alusta kauppiaille ja asiakkaille. Kaupungin ei tarvitse tehdä kaikkea enää itse. Kaupunki avaa jatkuvasti dataansa yritysten käyttöön, tätä on testattu paljon Helsingin kuuluisimmassa älykaupunginosassa Kalasatamassa.
5) Data tekee kaupungeista vehreitä ja viihtyisiä
Dataa ja digitaalista kaksosta voidaan hyödyntää kaupungin viheralueiden, hulevesialueiden ja viherkattojen suunnittelussa. Forum Virium Helsingin ja Helsingin kaupunkiympäristön toimialan B.Green-hankkeessa on kartoitettu Helsingin kasvistoa ja lisätty puut sekä pensaat digitaaliseen kaksoseen. Yritysten kanssa on myös kokeiltu mobiilisovellusta, jonka avulla voi virtuaalisesti istuttaa puita lähiympäristöön ja nähdä miltä ne näyttävät täysikasvuisina. Kun kasvillisuus on kartoitettu ja digitalisoitu, voidaan kaupunkikehitystä ohjata vehreään ja ilmastoystävälliseen suuntaan.
Katso Open Forumin videotallenne:
Kuva: Helsingin kaupunki / Jussi Hellsten
Lisätietoa