Kalasataman suunnittelussa kaupunginosan luontokin mallinnetaan digitaalisesti. Tietokonepeleistä tutulla pelimoottoriteknologialla näkee jo suunnitteluvaiheessa, miltä tulevaisuuden kaupunki todella näyttää.
Pohjoisen Kalasataman suunnittelussa tehdään jotain ainutlaatuista. Alueen kaavoitustiimin apuna työskentelee B.Green-hankkeen tekninen asiantuntija Lauri Lemmenlehti. Hän rakentaa kaavoittajien avuksi digitaalista mallia suunnitteilla olevan kaupunginosan viheralueista, puistoalueista aina korttelien sisäpihojen istutuksiin ja talojen viherkattoihin.
Rakennusten suunnittelussa 3D-työkalut ovat jo arkipäivää.
”Kolmiulotteisesta tietomallista saadaan helposti laskettua vaikkapa tarvittavien tiilien lukumäärä ja hinta”, Lemmenlehti kuvaa.
Digitaalisen mallin avulla eri suunnitelmavaihtoehtojen ja kustannuslaskelmien luominen on helppoa. Mallin avulla voi myös helposti visualisoida päätöksentekijöille ja asuntojen ostajille, miltä suunnitelma toteutettuna näyttäisi.
Sen sijaan luonnonympäristön 3D-mallintaminen ottaa vasta ensi askeleitaan. Puistosuunnitelmat laaditaan edelleen kaksiulotteisina karttoina. Syykin on selvä.
”Rakennussuunnittelijoiden käyttämät tietomallit eivät oikein toimi luonnonympäristön 3D-mallintamisessa, koska luonto on jatkuvassa muutoksessa”, Lemmenlehti kertoo.
Teistä ja rakennuksista on nykyteknologialla helppo luoda suunnittelua nopeuttava 3D-malli. Kaupunkilaisten hyvinvoinnille tärkeä luonnonympäristö taas on erittäin haastava mallinnettava.
3D-mallilla paljon käyttöä
Käyttöä 3D-luontomallille kyllä olisi. Fiksulla vihersuunnittelulla entistä tiiviimmin rakennetuista kaupunginosista voi tehdä paljon viihtyisämpiä. Sopivat puut tarjoavat suojaa sekä auringon paahteelta että tuulelta.
Viherkatot ja sadeveden viivytysaltaat taas ehkäisevät tulvia, kun sademäärät tulevat ilmastonmuutoksen myötä lisääntymään. Uusiin kaupunginosiin rakennetaan perinteisten kaupunkipuistojen lisäksi myös viherseiniä ja -kattoja, tulvapuistoja ja hulevesikatuja. Niiden vaikutuksia kaupungin pienilmastoon ja vaikkapa tuulisuuteen on kuitenkin mahdotonta arvioida ilman digitaalisia mallinnustyökaluja.
Lauri Lemmenlehti on koulutukseltaan maisema-arkkitehti – ja virtuaalisten luonnonympäristöjen ykkösasiantuntija Suomessa. Jo hänen maisema-arkkitehtuurin lopputyössään syntyi videopelin luomiseen sopiva pelkistys koko Suomen luonnosta. Sen pohjalta tietokonepelien rakentajat voisivat lähteä rakentamaan suomalaiseen maisemaan sijoittuvaa pelimaailmaa.
”Luonnonympäristön mallintaminen vaatii uudenlaisia mallinnusfilosofioita ja menetelmiä. Ne tulevat todennäköisesti rakentumaan tietokonepelien pelimoottoriteknologian päälle”, Lemmenlehti ennustaa.
Lemmenlehden opinnäytteen kuvitteellinen Fineland oli kehikko Suomen digitaaliselle luontomallille. Se huomioi säätilat, vuodenaikojen vaihtelun ja kasvien kasvamisen vuosien saatossa.
Digitaalisen luontomallin avulla kaupunkisuunnitelmia voisi tutkia tulevaisuuden tilanteessa, kun puut ovat kasvaneet täyteen mittaansa, tai marraskuisessa räntäsateessa nykyisten auringonpaisteisten arkkitehtivisualisointien sijaan. Tietokonepelien teknologioita voisi hyödyntää jopa eri eläinlajien, esimerkiksi pölyttäjähyönteisten, elinolojen tutkimisessa tai liikkumisen simuloinnissa.
Lemmenlehden tulevaisuuden haaveena on koko fyysisen Helsingin kattava digitaalinen kaksonen, jossa luonnonympäristö olisi mallinnettu samanlaisella pieteetillä kuin esimerkiksi Grand Theft Auto 5 -tietokonepelin 120 neliökilometrin laajuinen pseudo-Kalifornia Hollywoodin kukkuloineen ja viinitarhoineen.
Tietokonepelit ovat hyvä kirittäjä digitaalisten maisemasuunnittelutyökalujen kehittäjille.
”Tätä nykyä maailman koetuimmat maisemat eivät ole oikeaa luontoa, vaan esimerkiksi GTA5-pelin virtuaalisia maisemia”, Lemmenlehti arvioi.
Myös resurssit ovat peliteollisuudessa omaa luokkaansa. Esimerkiksi GTA5-pelin luontoa mallinsi 30-henkinen tiimi yli kahden vuoden ajan.
Kalasatama koekenttänä
Forum Virium Helsingin B.Green -hanke kokeilee Kalasatamassa uudenlaisia tapoja mallintaa luonnonympäristöä digitaaliseen muotoon ja hyödyntää malleja suunnittelussa.
Yksi Lemmenlehden ideoimista kokeiluista tehtiin startup-yritys Anarky Labsin kanssa. Lauri Lemmenlehti näki virtuaalilaseillaan näkymän korkealla ilmassa lentävän dronen lintuperspektiivistä.
Kaupungin viherympäristön kartoitus käy näin nopeasti: drone paikantaa puut kartalle, ja maisema-arkkitehdin tehtäväksi jää puulajin tunnistaminen ja puun koon määrittäminen lisätyn todellisuuden AR-lasien kautta sijoitetulle virtuaaliselle puulle. Tulevaisuudessa lajinmäärityskin voidaan automatisoida.
Toisessa B.Greenin kokeilussa Kalasataman asukkaat pääsevät tutkimaan, miltä Sompasaaren rakenteilla oleva Loviseholminpuisto näyttää valmiina. Omalla mobiililaitteella toimiva lisätyn todellisuuden sovellus näyttää kännykän ruudulla, miltä valmis puisto täysikokoisine puineen tulee näyttämään nykyisessä kerrostalomaisemassa.
Lemmenlehti uskoo, että tämä on pian kaupunkisuunnitelmien esittelyn arkea: ”Voit mennä omin päin tutkimaan 3D-suunnitelmia paikan päälle. Oma kännykkä tai lisätyn todellisuuden lasit näyttävät, miltä uudisrakennus tai puisto valmiina näyttäisi.”
Kalasataman kaavoittajat ovat harjoitelleet uudenlaista viheralueiden suunnittelua jo B.Greeniä edeltäneessä Virtuaalivehreä-hankkeessa.
”Viheralueilla entistä suurempi merkitys, kun kaupunki tiivistyy”, kertoo arkkitehti Janni Backberg, yksi Kalasataman asemakaavoittajista.
Virtuaalivehreä -projektin työpajoissa alueen kaavoittajat, liikenne- ja maisemasuunnittelijat sekä hulevesiasiantuntijat kokoontuivat korttelipienoismallin ja alueen katupoikkileikkausten äärelle suunnittelemaan yhdessä, miten julkisia ja yksityisiä viheralueita voisi kytkeä toisiinsa. Kun viheralueista tulee osa katuja ja rakennuksia, tarvitaan tiivistä yhteistyötä.
”Asuinalueen ekologinen järjestelmä muodostuu sekä julkisista puistoista että yksityisistä sisäpihoista. Luonnonympäristöistä pitää rakentaa verkosto, ja kytkeä se jo olemassaolevaan luontoon”, Lemmenlehti kertoo.
B.Green -hankkeen kehitteillä olevilla digityökaluilla yhteistyö on entistä helpompaa, ja myös alueen tulevat asukkaat saadaan mukaan suunnitteluun. Kalasataman kaavoittajien odotukset hankkeelle ovat korkealla.
”Toivottavasti meillä on pian käytössä myös luonnonympäristön sisältävä digitaalinen kaksonen pohjoisen Kalasataman alueesta”, toivoo Backberg.
Digitaalisen luontomallin avulla voisi näyttää asukkaille, miltä alue näyttää 40 vuoden kuluttua. Vihersuunnittelijat taas voisivat simuloida alueen tuulisuutta tai mallintaa sadeveden valuntaa jo suunnitteluvaiheessa.
”Helsingissä panostetaan paljon ympäristön suunnitteluun. Toivon että digitaalisilla luontomalleilla saadaan positiivinen sysäys suunnittelun laatuun”, Lemmenlehti pohtii.
Kalasataman eteläosa on kaavoitettu jo vuosia sitten. Nyt rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa, ja uusi Sompasaaren alue miellyttää Lemmenlehden silmää. Monen alueella kävijän ensimmäinen havainto on kuitenkin merenranta-alueen tuulisuus.
”Kokonaisuutta voisi parantaa entisestään fiksulla viherrakentamisella rakennusten välissä”, Lemmenlehti pohtii.
Helpointa laadukkaan vihreän infran synnyttäminen onkin, kun se otetaan huomioon jo paljon ennen rakentamista, alueen asemakaavaa laadittaessa.
Teksti: Petja Partanen
Kuva: Maija Astikainen
