Viherkattojen toivotut vaikutukset ja seuranta

Viherkatot Helsingissä

Viherkattoja on toteutettu Helsingissä jo pitkään. Helsingin kaupunki on laatinut ja julkaissut viherkattolinjauksen “Stadin katot elävät” jo vuonna 2015. Linjauksen mukaan Helsingin kaupunki haluaa profloitua Suomessa viherkattorakentamisen edelläkävijänä.

Helsingin viherkattolinjauksen päämäärinä ovat hulevesien parempi hallinta rankkasateiden aikana, kaupunkirakenteen lämpösaarekeilmiön hillitseminen, kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen sekä kattojen aktiivinen hyödyntäminen toiminnallisena, taloudellisena ja esteettisenä voimavarana.

Helsingin kaupungin viherkattolinjaus “Stadin katot elävät”.

Esimerkkejä merkittävistä viherkattokohteista Helsingissä ovat muun muassa Alppilan vesitorni (Linnanmäki), Kaupunkiympäristötalo (KYMP-talo), We Land -toimistotalo Ruoholahdessa sekä Kalasataman ja Jätkäsaaren alueiden kiinteistöt. Myös Korkeasaaressa on muutamia viherkattoja. 

Vaikka viherkattojen rakentamista edistetään, tarkkaa arviota viherkattojen määrästä ja pinta-alasta ei ole toistaiseksi saatavilla Helsingistä. Helsingissä viherkattoja edellytetään ja ohjataan muun muassa tonttikohtaisen viherkertoimen sekä rakennusjärjestyksen avulla. Helsingin kaupunki seuraa asemakaavaehdotuksissa määrättyjä kasvikattoja osana LUMO-ohjelmaa (toimenpide 5.10).

Itse kasvikattojen laadulliseen toteutukseen ei toistaiseksi ole kuitenkaan tarkempia ohjeistuksia tai kaupunkilaajuista seurantaa. Lisäksi toteutettujen viherkattojen hyödyistä kaivataan lisää tietoa, joten hankkeessa pyritään määrittelemään tarkemmin niiden pää- ja lisähyötyjä, kuten esimerksiksi luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Tietoa tarvitaan, koska tavoitteena on syventää ymmärrystä viherkattojen toimivuudesta ja edistää niiden laajempaa toteutusta.

Sensoreilla lisää tietoa kattojen olosuhteista

Osana Med-IREN -hanketta Forum Virium Helsinki asensi Helsingissä kesän 2026 aikana tunnistetuille viherkatoille ja verrokkikatoille sensoreita kattojen olosuhteiden selvittämiseksi.

Akkukäyttöiset maaperä- ja olosuhdesensorit mittaavat kasvikattojen kasvualustan kosteutta ja lämpötilaa sekä ilman lämpötilaa ja kosteutta katon yläpuolella. Sensorien tuottama tieto siirtyy langattomasti LoRa-verkossa talteen palvelimelle. 

Esimerkkikuva sensoriasennuksista.

Sensorien avulla voidaan tuottaa tietoa siitä miten viherrakenne vaikuttaa olosuhteisiin katolla ja pienympäristössä. Yhdistettynä kaupungin laajuiseen lämpömallinnukseen tai kiinteistöjen sisäolosuhteita kuvaaviin tietoaineistoihin, voidaan tuottaa arvokasta tietoa viherkattojen viilentävästä vaikutuksesta.

Med-IREN hankkeessa VTT kehittää veden virtausta ja lämmön siirtymistä kuvaavaa WaterTune-mallia, jossa hyödynnetään Forum Virium Helsingin katoilta keräämää mittausaineistoa.

Mallin avulla arvioidaan rakennetun ympäristön lämpösaarekeilmiötä sekä viherkattojen kasvillisuuden ja veden saatavuuden vaikutusta rakennusten ja niiden lähiympäristön lämpötiloihin. Mittaustiedon ja mallitulosten perusteella arvioidaan, ovatko viherkatot sopivia ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja helleaaltoihin sopeutumiseen pääkaupunkiseudulla.

Kuvaajassa sensorien tuottamaa dataa kasvualustojen lämpötilasta ja kosteudesta.

Sensoreita on asennettu nyt 13 kohteeseen, muun muassa KYMP-talolle ja Korkeasaareen sekä päiväkotien ja koulujen viherkatoille. Asennuksissa pyritään kiinnittämään huomiota alueelliseen kattavuuteen ja yhtenäiseen asennuskorkeuteen ja -suuntaan. Lisäksi asennukset dokumentoidaan huolellisesti datan jatkokäytön mahdollistamiseksi.

Huomioita asennuksista

Viherkattoja on Helsingissä toteutettu niin tasakattoisiin kuin viistokattoisiin rakennuksiin. Myös kasvillisuus ja kasvualusta vaihtelee viherkatoilla, vaikka suurin osa toteutetuista viherkatoista onkin kasvualustaltaan ohuita, niin sanottuja ekstensiivisiä maksaruohokattoja.

Myös intensiivisiä, kasvualustaltaan merkittävästi paksumpia, viherkattoja löytyy Helsingistä. Näillä katoilla on usein niittymäisempää kasvillisuutta ja mahdollisesti myös pensaita ja pieniä puita. Matalampi kasvillisuus ja ohuempi kasvupohja vaativat vähemmän huoltoa, kun taas paksumpi, kuten yli 100 mm, kasvupohja sitoo ja viivyttää paremmin hulevesiä mutta edellyttää säännöllisempää ylläpitoa. 

Sensoriasennusten yhteydessä Forum Virium haastatteli keväällä ja kesällä 2026 viherkattojen asiantuntijoita ja omistajia. Asiantuntijahaastatteluissa ja kenttähavainnoissa nousi esiin selkeiden hoitovastuiden tarve, kiinteistöhuollon ohjeistus sekä säännölliset kattohuoltoraportit ja -tarkastukset viherkattojen pitkäikäisyyden ja toimivuuden varmistamiseksi. 

Esimerkkikuvia erilaisilta viherkatoilta 

Katot usein myös yhdistelevät kasvikattoa ja aurinkopaneeleja. Nämä toteutetaan usein erikseen, jotta viherrakenteen ja aurinkopaneelien huolto on helpompaa. Toisaalta viherrakenteen on tutkimuksissa todettu tukevan aurinkopaneelien tuottavuutta. 

Tervetuloa Med-IREN työpajaan 10.11.2026

Osana hankkeen sidosryhmätyötä järjestämme tiistaina 10.11.2026 klo 9.00–11.30 työpajan, jonka keskiössä ovat viherkattojen hallinnointi, omistus, ja mallitulosten ennakkoesittely.

Ilmoittaudu sähköpostitse (ville.santala@forumvirium.fi) mukaan kuulemaan muutamasta esimerkkikohteesta ja keskustelemaan viherkattojen toteuttamisen mahdollistamisesta sekä seurannasta.