Brysselin kuulumisia: SOLMU-hanke Euroopan kestävän liikkumisen ytimessä

SOLMU-hankkeen Brysselin kartoitus- ja oppimatka alkoi intensiivisesti liikkumisen haasteiden äärellä, sillä Belgian yleislakko olisi voinut merkittävästi vaikeuttaa matkaa. Onneksi matka toteutui suunnitellusti päivää ennen yleislakkoa junalla Amsterdamin Schipholin lentokentältä Brysseliin.

MOVE21– ja SCALE-UP-hankkeet olivat päättäneet perinteisen lopputapahtuman sijaan järjestää kaksipäiväisen konferenssin, jossa eri puheenvuoroissa ja sessioissa käsiteltiin molempien hankkeiden tuloksia ja kokemuksia.

Tämän matkan tarkoituksena oli tutustua hankkeissa toteutettuihin niin kutsuttuihin mobility hub -toteutuksiin ja erityisesti niiden toteuttajiin. Termillä tarkoitetaan sekä liikenteen että palveluiden solmukohtaa, joka perustuu erilaisten liikkumispalveluiden yhdistämiseen keskeisillä kaupunkialueilla siten, että kulkija voi jatkaa matkaansa yhdellä tai useammalla eri tavalla. Lisäksi esillä oli lukuisia kaupunkilogistiikan ratkaisuja ja hyvin samankaltaisia toteutuksia kuin Forum Viriumin DISCO-hankkeen lähijakelukeskuksessa.

Liikenteen solmukohtien palvelut muissa pohjoismaissa – ja Turussa

SOLMUn tapaan konferenssin järjestäneet kaksi EU-rahoitteista hanketta edistävät kumpikin kestäviä liikkumispalveluja eri puolilla Eurooppaa. Tapahtumassa oli erityisen antoisaa tutustua konkreettisiin toimenpiteisiin, joita on jo toteutettu edelläkävijäkaupungeissa kuten Göteborgissa ja Oslossa (osana MOVE21-hanketta) ja tietysti rakkaassa Turussa (osana SCALE-UP-hanketta)! 

Göteborg on avannut Ruotsin ensimmäisen kauppakeskukseen sijoittuvan ”liikkumisen hotellin”. Tämä innovatiivinen tila yhdistää eri liikkumismuotojen palvelut saumattomasti: kaksi yritystä toimii yhteistyössä polkupyörien ja sähköajoneuvojen myynnissä ja huollossa, kun taas kolmas yritys tarjoaa sähkömopoja ja akkujen vaihtopalveluita, mikä hyödyttää erityisesti esimerkiksi kotiinkuljetusta tarjoavia yrityksiä.

Oslossa on panostettu monipuolisiin liikkumisratkaisuihin yksityisautoilun vaihtoehtona. Groruddalenin kaupunginosassa ja keskustan lauttaterminaalien yhteydessä on testattu useita uusia palveluita, ja kaupunkipyörät on yhdistetty varattaviksi osaksi julkisen liikenteen sovellusta. Lisäksi julkisen liikenteen käyttäjät Oslossa voivat nyt reaaliaikaisesti tarkistaa pyörien ja sähköpotkulautojen saatavuuden jo ennen liikennevälineestä poistumista, mikä parantaa matkaketjujen sujuvuutta. Näin bussissa kulkeva voi päättää, jääkö pois seuraavalla pysäkillä vai jatkaako matkaa vielä seuraavalle, josta löytyykin muutamia yhteiskäyttöpyöriä lainattavaksi.

Turku ja SCALE-UP-hanke edistivät monipuolisesti Turun kestävää liikkumista erilaisilla kokeiluilla ja hanke näkyi arjessa mm. yhteiskäyttöisinä pyörinä, muksubusseina ja tempauksina päiväkodeissa ja kouluissa. Asukkaita tavoitettiin erilaisilla tuuppauksilla kohti julkisen liikenteen käyttöä, kuten tarjoamalla joukkoliikenteen Föli-korttia lainattavaksi kirjastosta. Ratkaisuihin pääsee tutustumaan myös mahtavan videon muodossa.

Eri kaupunkien projekteissa korostuivat sidosryhmätyön, palvelumuotoilun ja viestinnän tärkeys. Oikeiden yhteistyötahojen löytäminen oli tärkeää, ja eri yritysten palveluiden sekä tarpeiden tunnistaminen oli ratkaisevaa uusien innovaatioiden sijainnin määrittelyssä. 

Merkittäväksi teemaksi nousi myös saavutettavuus ja esteettömyys. Kaupunkitilojen tulisi yleisesti olla kaikille avoimia, viihtyisiä, turvallisia ja kestäviä paikkoja. Liikkumisen palveluita ja niitä kokoavia liikkumispisteitä suunniteltaessa on otettava huomioon ikääntyvän väestön liikennepalvelut ja palveluiden saavutettavuus heidän näkökulmastaan. On tärkeää ymmärtää, että jokainen meistä tarvitsee saavutettavia palveluita elämänsä aikana – olipa syynä ikääntyminen, lastenrattaiden kanssa kulkeminen tai vaikkapa murtunut jalka.

Kaupunkien asiantuntijoiden keskusteluissa nousi esille kaupunkitilan ja asemanseutujen monitoimijuus. Asemanseuduilla juna- ja raitiovaunukiskot voivat olla eri omistajilla, opastuksesta vastaa eri taho, asemalaiturista kolmas ja maa voi olla neljännen omistuksessa. Oslossa uuden kokeileminen oli kuuleman mukaan verrattain helppoa, sillä kaupungin sitoutuminen kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin edistää uusien innovaatioiden syntyä.

Liikenteen solmukohtien palvelukeskittymät Helsingissä ja Espoossa

Osana SOLMU-hanketta olemme nyt valitsemassa yhtä tai kahta keskeistä liikenteen solmukohtaa Helsingistä ja Espoosta. Näihin solmukohtiin pyritään luomaan monipuolisia kaupallisia palveluja ja ratkaisuja, jotka helpottavat matkantekoa ja tekevät siitä houkuttelevampaa. Muiden eurooppalaisten kaupunkien kokemukset ovat tässä työssä korvaamattomia, sillä ne auttavat ymmärtämään, mitkä ratkaisut todella toimivat ja mitkä mahdollisesti eivät.

Päättyneen Mobility Lab Helsinki -hankkeen opit toimivat myös suurena apuna uutta luodessa. SOLMU-hanke muun muassa tarkastelee nyt myös mahdollisuutta siihen, onko julkinen tila soveltuvin paikka uusien palvelujen testaamiseen vai ovatko esimerkiksi yksityisten toimijoiden alueet, kuten kauppakeskukset, käytännöllisempiä liikkumisen palvelujen toteutuksen ja jatkuvuuden kannalta.

Tilaa SOLMU-hankkeen uutiskirje, niin pysyt perillä ajankohtaisista suunnitelmista ja tulevista tapahtumista!