Työelämätaitoja tekoälyn avulla Helsingin kaupungin ja startupin pilottihankkeessa

Artikkelikuva: Työelämätaitoja tekoälyn avulla Helsingin kaupungin ja startupin pilottihankkeessa

Monilla on pelkoja ja huolia tekoälystä, mutta tekoäly voi olla merkittävä apuri työelämän taitojen kehittämisessä ja työnhaussa. Nyt tekoälypohjaisia oppimistyökaluja on pilotoitu Helsingin kaupungin vetämässä hankkeessa, jossa etsittiin ratkaisuja haavoittuvassa asemassa olevien työnhakijoiden työelämävalmiuksiin ja osaamisen sanoittamiseen.

Vastikään toteutetussa EU:n rahoittamassa Helsingin kaupungin ja kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin pilottihankkeessa on kokeiltu erilaisia työkaluja, jotka ovat onnistuneet tukemaan oppimista sekä helpottamaan haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden siirtymistä sosiaalipalveluiden piiristä joko työelämään tai opintoihin. 

Projektisuunnittelija Titta Niemonen ohjaa Helsingin kaupungin etätyövalmennuksen kehittämistä digitaalisen kuntouttavan työtoiminnan yksikkö Virtuaaliverstaassa.

“Kaikki työnhakijat eivät lähde samalta viivalta, ja siksi tarvitaan joustavia ja erilaiset tarpeet huomioon ottavia oppimisen keinoja. Hankkeen tavoitteena on ollut tukea asiakkaiden mahdollisuuksia suorittaa ammattiin tai tutkintoon tähtääviä opintoja ja työnhakutaitoja,” hän kertoo.

Aineistosta juuri ne merkitykselliset asiat jäivät osallistujien mieleen

Tekoälyn avulla asiakkaat ovat voineet esimerkiksi oppia työelämässä toimimisesta, kuten työelämän laeista, määräyksistä ja käytännöistä. Työelämän käsitteet voivat aiheuttaa monelle haasteita esimerkiksi kirjallisessa muodossa. Pelillistäminen osana oppimista on kuitenkin tuonut hyviä tuloksia.

“Aineistosta, joka vilisee vaikeita ja vieraita termejä, juuri ne merkitykselliset asiat jäivät osallistujien mieleen. Asiakkaat esimerkiksi katsoivat videoita, joissa käsiteltiin työsopimuksen solmimisen perusperiaatteita, työelämän vastuita ja velvollisuuksia. Pilotissa käyttämämme Kwizien-työkalu generoi videoista tietovisa-kysymyksiä, jotka tukivat asiakkaiden oppimista. Kokemus oli voimauttava, yhteiskunnallista toimijuutta tukeva ja lähes kaikki osallistuneet kertoivat kokeilun syventäneen oppimista,” Niemonen kuvailee.

Tekoäly työelämän apurina ja ymmärryksen syventäjänä

Tekoälyyn liittyvät ennakkokäsitykset ja huolet olivat monien huulilla, mutta kokeilun myötä työkalu nähtiin mahdollisuutena. “Monella huolet hälventyivät, kun he pääsivät kokeilemaan itse. Tekoäly nähtiinkin apurina työelämässä, joka auttaa syventämään ymmärrystä,” hän tiivistää.

Niemonen näkee pelillistämisen positiivisena, myös valmentajan näkökulmasta.

“Kokeilussa käytetty startup-yritys Kwizien työkalu toi leikillisiä elementtejä ja se innosti osallistujia oppimaan hauskemmalla tavalla. Yhteinen kokeilu ryhmäytti kaikkia osallistujia ja rohkeus joukossa lisääntyi näkyvällä tavalla. Myös valmentajalle leikillisyydestä voi olla hyötyä. Virtuaalisen opetuksen rytmi ja kiinnostavuus voi parantua tekoälyavusteisilla työkaluilla,” hän kuvailee.

“Digitaalinen osallisuus on yhteiskunnassamme yhtä merkittävä kuin lukutaito. Esimerkiksi TE-toimiston tai vaikkapa veroasioiden hoitaminen tapahtuu digitaalisesti. Yhä suurempi osa on vaarassa syrjäytyä digitaalisesti ja näiden taitojen oppiminen on äärimmäisen tärkeää kaikille. Suomi on myös saanut OECD:ltä monta vuotta moitteita siitä, että suomalainen aikuiskoulutus kasautuu pääosin hyväosaisille korkeasti koulutetuille, jotka ovat jo koulutettuja ja kouluttautuvat lisää. On erittäin tärkeää, että digitaitojen kehitystä tuetaan erityisesti haavoittuvien asiakasryhmien kohdalla,” Niemonen muistuttaa.  

Tekoäly helpottaa myös valmentajan ja ohjaajan arkea

Tekoälyllä voidaan keventää myös henkilöstön työhön kohdistuvaa painetta esimerkiksi monikielisten ryhmien opettamisessa.

“Kwiziellä pystyttiin muuttamaan erikielinen materiaali suomenkieliseksi, mikä helpotttaa myös ohjaajan työtä. On kaikkien etu, että tällaiset nopeuttavat työkalut helpottavat oppilaitosten tuskaa materiaalien kääntämisessä tai soveltamisessa eri kielitarpeisiin,” hän sanoo.

Niemonen näkee merkittävää potentiaalia tekoälyratkaisuissa oppimisen ja osaamisen sanoittamisen tukena. Hän kuuluttaa kokeilujen perään, jossa startup-kenttä ja työelämäorganisaatiot voisivat tehdä jatkuvaa yhteistyötä. Digitaalista osallisuutta tukemalla voidaan vähentää esimerkiksi haavoittuvien ryhmien syrjäytymisen riskiä.

Yhteisymmärryksen lisääminen ja saman pöydän ääreen istumisen kautta voidaan löytää myös yhdessä tekemisen tapoja. Se voisi vähentää yhteiskuntamme jännitteisyyttä ja jakautumista,” Niemonen päättää.

Työtoiminnasta työelämään -hanke

  • Forum Viriumin ja Helsingin kaupungin yhteinen Euroopan sosiaalirahaston rahoittama 1,5-vuotinen hanke, jossa pilotoitiin digitaalisten työkalujen hyödyntämistä yhteiskunnallisesti haavoittuvien ryhmien työllistämisessä ja työelämätaitojen tukemisessa. 

CommuniCity-hanke

  • Euroopan komission ja Horizon Europe -ohjelman rahoittama hanke, jonka tavoitteena on toteuttaa hankkeen aikana yhteensä 100 pilottia Euroopan laajuisesti
  • Hankkeessa pilotoitiin 6 kuukauden ajan startup-yritys Kwizien videoita tekoälyn avulla pelillistävää ratkaisua, joka auttoi työnhakijoita oppimaan esimerkiksi työnhakuterminologiaa. Kwizien avulla voitiin luoda tietovisoja videoiden pohjalta tehden näin passiivisesta videoiden katsomisesta aktiivista oppimista.
  • Kwizie on saatavilla 59 kielellä, ja yritys pilotoi seuraavaksi palkitsemisominaisuutta oppimisen tukena. 


Lisätietoja ja haastattelut:

Chris Petrie
Toimitusjohtaja, Kwizie Oy
Puhelin: +358 4578371175
Email: chris@kwizie.ai

Tiedottaja:
Milja Inkeri Mäkelä
miljainkerimakela@gmail.com

Kuva: Silja Minkkinen, Helsinki Partners

Lisätietoa

Projektipäällikkö Meri Vainio

Meri Vainio
Projektipäällikkö
+358 40 683 0660
meri.vainio@forumvirium.fi

Vanhempi projektipäällikkö Silja Peltonen

Silja Peltonen
Vanhempi projektipäällikkö
+358 40 742 6360
silja.peltonen@forumvirium.fi

Lue myös