Suomen laajin drooniselvitys: 91 % toivottaa droonit tervetulleiksi kotinsa lähelle hätätilanteessa

Mielipidemittaukseen vastasi vajaa 400 täysi-ikäistä pääkaupunkiseutulaista Helsingistä ja sen lähikunnista. Kyseessä on laajin drooneja koskeva selvitys, joka Suomessa on tehty. Kysely toteutettiin osana vuoden vaihteessa päättynyttä Euroopan unionin rahoittamaa kaupunki-ilmailuhanke AiRMOURia. 

Tuloksista selviää, millaisia drooneihin kohdistuvia odotuksia, huolia ja asenteita pääkaupunkiseutulaisilla on ja kuinka tutuiksi droonit koetaan. Kysely painottui erityisesti droonien käyttöön ensihoidossa, kuljetuksissa ja hätätilanteissa.

”Selvitykset auttavat paitsi kaupunkia myös yrityksiä arvioimaan, millaisia droonipalveluja Helsinkiin kannattaa tuoda. Se, että asukkaat hyväksyvät teknologian, on aivan keskeistä menestyvälle bisnekselle”, sanoo Business Helsingin innovaatiopalveluiden tiimipäällikkö Kimmo Heinonen. 

Helsingistä tehdyn selvityksen mukaan kaupunki-ilmailupalveluiden markkinat ovat noin 20–80 miljoonan euron arvoiset vuoteen 2030 mennessä, joten kasvua on odotettavissa.

“Jotta näin tapahtuisi, kaupunkilaisten tarpeet ja huolet pitää ottaa vakavasti”, Heinonen jatkaa.

Droonilennoille toivotaan selkeästi rajattuja alueita

Kysely selvitti, missä paikoissa vastaajat mieluiten näkisivät drooneja. Kärkeen nousivat toimistokeskittymät ja vehreät alueet, kuten puistot. Toisaalta puistojen yllä lentäminen herätti myös enemmän vastustusta kuin vaikkapa vesistöjen yltä kulkevat reitit. 

59 prosenttia vastaajista toivoi, että droonit eivät lentäisi vapaasti missä vain kaupungin yllä. Selvästi vähiten niitä toivottiin kävelykeskustojen ja asuinalueiden ylle.  

Eniten huolettavat törmäykset, tietoturva ja yksityisyys

Droonin on tähän mennessä nähnyt suurin osa kyselyyn vastanneista, yli 95 prosenttia. Peräti 65 prosenttia koki myös tietävänsä drooneista ainakin jotakin. Reilu puolet vastaajista suhtautui teknologiaan positiivisesti tai neutraalisti. Eniten he odottivat, että droonien käyttö vähentäisi päästöjä ja parantaisi kaukana tai hankalassa maastossa sijaitsevien paikkojen ja ihmisten saavutettavuutta.

Kyselyn perusteella kaupunki-ilmailussa huolettavat eniten turvallisuus- ja yksityisyyskysymykset. Vastaajista 84 prosenttia oli ainakin hieman huolissaan seurannan lisääntymisestä kamerallisten droonien myötä. 66 prosenttia arvelutti kyberturvallisuus eli esimerkiksi hakkerointi. Seuraavaksi suurimmiksi riskeiksi koettiin kolari- ja tippumisriskit sekä yksityisyyden suojan heikentyminen. 85 prosenttia vastaajista pitikin tärkeänä, että droonit olisivat yhtä turvallisia kuin jo käytössä olevat ilma-alukset. 

Drooneista apua hätätilanteisiin

Helsingissä on viime vuosina tutustuttu droonien käyttöön tavaroiden ja ruoan kuljetuksissa ja ensihoidon tukena. Esimerkiksi AiRMOUR-hankkeessa kokeiltiin defibrillaattorin ja epipenin kuljettamista. Parhaillaan käynnissä olevassa CITYAM-hankkeessa puolestaan testataan drooneja meripelastuskäytössä. 

Kyselyn perusteella pääkaupunkilaiset suhtautuvat suopeimmin droonien käyttöön valo- ja videokuvaamisessa,valvonnassa ja huoltotöissä. Vastaajista ainoastaan seitsemän prosenttia piti valvontakäyttöä täysin epäsopivana.

43 prosenttia vastaajista suhtautui positiivisesti droonien käyttöön hätätilanteissa ja peräti 91 prosenttia toivotti ne tervetulleiksi kotinsa lähelle, jos on hätätilanne. Yli puolet hyväksyi myös droonien käytön lääkintätarvikkeiden ja näytteiden kuljettamiseen. Lisäksi vastanneista 69 prosenttia oli ainakin hieman kiinnostunut hoitohenkilökunnan ja loukkaantuneiden kuljettamisesta drooneilla. 

Eivätkö tulokset tunnu tutuilta? Uusi kysely on käynnissä!

Tämän kyselyn tulokset on kerätty vuosien 2022 ja 2023 aikana. Nyt CITYAM-hanke järjestää tänä keväänä uuden droonikyselyn helsinkiläisille. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa lisää paikallisten asenteita. Jos nämä aiemmat tulokset eivät tunnu samastuttavilta, uuteen voi vastata 26.4.2024 asti!

Samanlainen kysely toteutetaan Helsingin lisäksi Hampurissa, Tukholmassa, Tartossa, Vilnassa ja Gdanskissa. Kyselyn on tuottanut Tallinnan teknologinen yliopisto.

Kuva: Vesa Laitinen, AiRMOUR-hankkeen tapahtuma Suomenlinnassa keväällä 2023.