Helsingin sähköpotkulaudoista kerätty data paljastaa: haastava katuinfrastuktuuri ja sateinen ajokeli suurimmat turvallisuusriskit

Perinteiset turvallisuusraportit perustuvat onnettomuustilastoihin, joissa ei kuitenkaan huomioida suurta osaa lievemmistä vaaratilanteista ja kuljettajien kohtaamista haasteista. EU-rahoitteinen ELABORATOR-hanke paikkasi tätä tietoaukkoa varustamalla 40 sähköpotkulautaa tekoälysensoreilla, jotka erottivat toisistaan normaalin ja epätavallisen ajokäyttäytymisen ja nopeat väistöliikkeet. Näin pystyttiin paikantamaan, missä riskialttiita tilanteita syntyy.

Pilottiin osallistui 40 sensorilla varustettua sähköpotkulautaa, joilla tehtiin kokeilun aikana noin 2500 matkaa ja ajettiin yhteensä 4500 kilometriä. Aineisto kattoi hyvin Helsingin keskustan ja läheiset kaupunginosat. Datan keruuvaihe kesti noin kolme kuukautta.

Pilottia johti Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki kumppaneinaan Euroopan johtava sähköpotkulautaoperaattori Tier-Dott, pohjoisirlantilainen teknologia- ja datayritys See.Sense sekä ranskalainen tekoälyä hyödyntävä liikkumisen data-alusta Vianova.

”Tämä täysin uudenlainen data-aineisto lisää tietoa siitä, missä sähköpotkulautojen kuljettavat joutuvat jatkuvasti tekemään äkillisiä jarrutuksia tai väistöliikkeitä ja missä tienpinta aiheuttaa epävakautta ajamiseen. Tätä tietoa voidaan hyödyntää ennakoivasti katuympäristön tai ohjeistusten suunnittelussa”, kertoo Forum Virium Helsingin vanhempi projektipäällikkö Noora Reittu.

Tulosten merkitys liikenneturvallisuuden nollavisioon sitoutuneille kaupungeille

Helsinki on sitoutunut liikenneturvallisuuden nollavisioon (Vision Zero), jonka tavoitteena on, että kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Riskien ennakoiva tunnistaminen ja vähentäminen on olennainen osa tavoitteen saavuttamista. 

See.Sensen sensoridatan yhdistäminen Vianovan visualisointialustaan tarjoaa suunnittelijoille käytännöllisen työkalun, jonka avulla he voivat priorisoida toimenpiteitä, arvioida, toimivatko tehdyt muutokset katuympäristössä ja seurata infrastruktuurin uudistusten vaikutusta kuljettajien käyttäytymiseen, jolloin turvallisuutta voidaan parantaa jatkuvasti ja tietoon perustuen.  

Pilotin 7 keskeistä havaintoa

Pilottiprojekti tuotti uudenlaisen data-aineiston, joka tuo esiin infrastruktuurin vaikutuksen ja nykyisten digitaalisten rajoitusten, kuten kuten alhaisemman nopeuden alueiden, tahattomat seuraukset. Data osoitti myös onnistuneesti sijainnit, joissa sähköpotkulautailijat useimmin kohtaavat haasteita. 

1. Kustannustehokas tiedonkeruumenetelmä

Hyödyntämällä yhteiskäytössä olevia ajoneuvoja, kuten sähköpotkulautoja kaupunginlaajuisena sensoriverkostona saadaan kustannustehokkaasti tietoa, jota voidaan käyttää liikennesuunnittelussa ja infrastruktuurin parannuksissa.

2. Analyysi paljasti Helsingin riskialttiit sijainnit

Vianovan alustalla tehty analyysi sijaintien turvallisuusriskeistä suhteessa ajomääriin paljasti Helsingin keskustassa uusia paikkoja, joissa tapahtuu poikkeuksellisen paljon poikkeavia ajotapahtumia (kuten jarrustus- tai väistöliikkeitä) suhteessa havaintojen määrään.

3. Infrastruktuurilla on merkitystä

Vaaratilanteita havaittiin toistuvasti monimutkaisissa risteyksissä, suojateiden alueilla, alikulkutunneleissa, raitiovaunukiskoilla ja mukulakivillä. Kerätyn datan perusteella nämä heikentävät merkittävästi sähköpotkulautailijoiden turvallisuutta ja ajoneuvon hallintaa.

4. Työmatkojen ruuhka-ajat riskialttiimpia

Riski oli korkein ruuhkahuippujen aikana. Aamuruuhkat olivat sekä ajallisesti että riskitasoltaan merkittävimpiä kuin iltaruuhkat. Tämä peilaa pyöräilyssä havaittuja malleja: aamun matkat ovat usein riskialttiimpia ja paine ehtiä töihin ajoissa on suurempi. Tämä voi johtaa nopeampaan ajonopeuteen, pienempiin väleihin muihin kanssakulkijoihin nähden sekä lisääntyneeseen vuorovaikutukseen muun liikenteen kanssa lyhyemmän ajan sisällä.

5. Sateinen sää lisää riskejä

Sateinen sää lisäsi vaaratilanteiden riskiä: äkillisiä jarrutuksia esiintyi sateella lähes kaksinkertaisesti ja väistöliikkeitä yli kaksinkertaisesti kuivaan säähän nähden. Sijainnit, joissa näitä äärimmäisiä tapahtumia esiintyi sateella poikkesivat tavanomaisista korkean riskin alueista.

6. Nopeusrajoituksissa tulisi huomioida ympäröivä alue

Yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen käyttäjät käyttävät samoja pyöräteitä ja teitä kuin muut ajoneuvot, mutta heillä on vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ajoneuvoonsa rajoitusten vuoksi. Kategorinen rajoitusalueiden käyttöönotto – kuten nopeusrajoitusten asettaminen kaikille puistoalueille tai päiväkotien ympäristöön – huomioimatta ympäröivää infrastruktuuria voi johtaa sähköpotkulautojen nopeuden yllättävään hidastumiseen, mikä saattaa lisätä riskejä käyttäjälle.

7. GPS-epätarkkuudet tulisi huomioida rajoitusten suunnittelussa

Sähköpotkulautojen ajokieltoalueet ja nopeusrajoitukset hitaamman ajon vyöyhykkeillä voivat vaikuttaa myös vierekkäisiin vilkkaisiin pyöräkaistoihin GPS-epätarkkuuksien vuoksi. Esimerkiksi Vanhankirkkopuiston sisäänkäynnin lähellä oleva hitaamman ajon vyöhyke vaikutti tahattomasti myös viereisellä pyöräkaistalla ajaviin sähköpotkulautoihin.

ELABORATOR-hankkeessa on tavoitteena tehdä liikkumisesta kaupungissa entistä turvallisempaa ja kestävämpää kehittämällä suunnittelua ja kaupunkilaisten osallisuutta. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.