Kohti vehreämpää kaupunkia – Kokeiluja Kalasatamaan ja Suvilahteen

Kalasatama on yksi Helsingin uusista ja kasvavista asuinalueista. Se  on valmistuessaan 2040-luvulla koti jopa 25 000 kaupunkilaiselle. Viihtyisään elinympäristöön kuuluu virkistävä ja monipuolinen lähiluonto, mutta Kalasatamaan se on vasta rakentumassa. Koska asukkaat ovat toivoneet vehreämpää ympäristöä, palautteisiin vastataan nyt kokeiluilla. Kolme uutta kokeilua pilotoivat kaupunkiluonnon ratkaisuja, jotka sopivat erityisesti tiiviiseen kaupunkiympäristöön. 

Kesällä 2024 Kalasatamassa ja Suvilahdessa kokeillaan kahdessa paikassa modulaarisia eli helposti siirrettäviä ja asennettavia viherrakenteita. Kokeilut lisäävät alueen vehreyttä ja viihtyisyyttä, mutta vastaavat myös ilmastokriisin vaikutuksiin, kuten lämpösaarekeilmiöön eli tiiviisti rakennettujen alueiden kuumenemiseen. 

Alueen uusi raitiovaunupysäkki peitetään kasvillisuudella. Suvilahdessa kokeillaan väliaikaista, kierrätysmateriaaleista koottua puistoa ja pintamaan säilytykseen soveltuvia kaupunkitilan kalusteita. Ensimmäiset kokeilut viedään paikoilleen kesäkuun alussa ja loput heinäkuun aikana. Kokeilujen takana on kaupunkivehreään keskittyvä PilotGreen-hanke. Kokeilut toteutetaan yhteistyössä Business Helsingin kanssa.

Suvilahden kokeilut ilostuttavat festivaalikävijöitä sekä lähialueen asukkaita kesän ajan. Kokeilujen ympärillä järjestetään myös tapahtumia – Hukkapuiston istutusjuhlaan ovat kaikki tervetulleita ja syksymmällä kokeilujen äärelle voi pysähtyä taidetapahtuman merkeissä.

Ratikkapysäkki vihertyy Hermannin rantatiellä

Vehreä ratikkapysäkki -kokeilussa perinteinen raitiovaunupysäkki saa viherpeitteen  kaupunkilaisten ja muunlajisten iloksi. Helsingin Verkkosaaressa, Hermannin rantatiellä sijaitsevalle tuplapysäkille luodaan kasvikatto ja kasvipylväitä. Uudet rakenteet tarjoavat lepopaikan niin pörriäisille kuin kesäkuumasta kärsivälle matkaajillekin. Ratkaisussa käytetään sadevettä hyödyntävää kastelujärjestelmää ja monivuotista ja mahdollisimman huoltovapaata kasvillisuutta. Pysäkin vehreyttämisestä vastaa Innogreen.

Kokeilu toteutetaan osana Kalasatamasta Pasilaan -hanketta ja modulaarisen suunnittelun ansiosta viherrakenteita voitaisiin tuoda vaikka jokaiselle Helsingin ratikkapysäkille. Kokeilussa ovat tiiviissä yhteistyössä suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP, Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne Oy ja Helsingin raitiovaunupysäkit omistava ulkomainosyhtiö JCDecaux Finland Oy. Kokeilussa ollaan kiinnostuneita ratkaisun suorituskyvystä, huoltovälin selvittämisestä, käyttäjäkokemuksista ja vaikutuksista alueelliseen biodiversiteettiin. 

Vehreän pysäkin hyötyjä tullaan mittaamaan sensorein. Dataa aiotaan kerätä ainakin lämpötilasta, ilmankosteudesta  ja kasvualustojen kosteudesta. Toiveena on, että mittaukset paljastavat, millainen vaikutus lisätyllä, väliaikaisella vehreydellä on. Antureilla kerättävän seurannan toteuttaa Metropolia ammattikorkeakoulu. 

Kuva: Innogreenin kuvitus vehreän raitiovaunupysäkin mahdollisesta toteutuksesta.

Hukkapuisto on vioittuneiden kasvien hoitola

Kesän kynnyksellä monilta taimistoilta ja kaupoilta jää yli taimia, jotka eivät ole löytäneet ostajaa kevätsesongin aikana. Nämä hukkataimet saavat nyt uuden elämän betonisessa kaupunkiympäristössä. Hukkapuisto-kokeilussa Suvilahteen luodaan edullinen ja ekologisesti kestävä väliaikainen viherkeidas, joka tarjoaa virkistystä ja muita luontohyötyjä kaupunkilaisille. Puiston toteutuksesta vastaa Blokgarden.

Kokeilussa hukkataimet istutetaan käytetyillä messumatoilla verhoiltuihin ja kastelujärjestelmällä varustettuihin kierrätyssuursäkkeihin. Säkit voidaan sijoittaa mille tahansa alustalle, kuten parkkipaikoille tai muille kentille. Paikalliset asukkaat ja toimijat saavat osallistua puiston hoitoon esimerkiksi istutustalkoissa. Suvilahden kokeilualueelle valitaan kaksi ahkeraa kastelijaa, jotka palkitaan lipuilla Flow-festivaaleille. 

Hukkapuisto on paitsi viheralue myös viesti siitä, että viallinen tai käytetty voi olla kaunista ja toimivaa. Ekologinen ja yhteisöllinen kokeilu voi vaikuttaa positiivisesti alueen biodiversiteettiin ja viihtyisyyteen. Samalla hukkapuisto tarjoaa uuden mahdollisen liiketoimintamallin ja keinon yhteisölliseen kaupunkitilan hoitoon. Puisto on myös hyvä esimerkki kiertotaloudesta, sillä kaikki materiaalit ovat joko uusiokäytössä tai pelastettu hävikiksi joutumiselta.

Luontoasema tuo maaperän osaksi kaupunkiluontoa

Modulaarisista rakenteista koostuva Luontoasema esittelee tuoreen lähestymistavan lähiluonnon ja monimuotoisuuden edistämiseen kaupunkiympäristössä erityisesti rakennusalueiden liepeillä. Laatikkomaisista, maa-aineksella täytetyistä moduuleista koostuva asema tarjoaa tavan käyttää rakennusalueiden pintamaita hyödyksi. Paikallinen pintamaa voidaan säilöä työmaan lähistöllä moduuleista koostetuissa väliaikaisissa, kasvien peittämissä seinäkkeissä ja istuskelurakenteissa, jotka samalla maisemoivat rakennustyömaata. Rakentamisen jälkeen pintamaat voidaan hyödyntää alueen viheralueilla, jolloin paikan luontoarvot säilyvät paremmin kuin täysin myllerretyillä alueilla. 

Nomaji maisema-arkkitehdit Oyn ja Abau Design Oyn konsepti tarjoaa kaupunkilaisille tilaisuuden istahtaa ja nauttia luonnosta keskellä asfaltoitua kaupunkia. Lisäksi se toimii tärkeänä elinympäristönä hyönteisille ja muille pieneliöille tuoden ripauksen villiä luontoa kaupungin betoniviidakkoon.

Suvilahdessa toteutettava pilottihanke antaa mahdollisuuden testata Luontoaseman toimivuutta pienemmässä mittakaavassa käytännössä. Kokeilu koostuu kolmesta oleskelun ja istuskelun mahdollistavasta moduulista. Kokeilussa keskitytään erityisesti siihen, miten maaperässä olevat siemenet lähtevät versoamaan rakenteiden läpi. Lisäksi kaupunkia ja kokeilijoita kiinnostaa, miten pölyttäjät ja kaupunkilaiset oppivat viheraluetta hyödyntämään.

Luontoaseman rakennusmateriaaleina käytetään terästä ja erilaisia päällisiä, kuten puuta tai teräsverkkoa. Elementit ovat kestäviä ja niitä voidaan käyttää uudelleen. Kokeilu edustaa askelta kohti kestävämpää kaupunkisuunnittelua ja tarjoaa konkreettisia vastauksia tiiviin kaupunkitilan haasteisiin. 

Mitä mieltä olit kokeiluista?

Auta meitä kehittämään entistäkin parempia viherprojekteja.

PilotGreen-hankkeessa (1/2023-12/2025) lisätään vehreyttä ja viihtyisyyttä kaupunkeihin kokeilemalla uudenlaisia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja yhdessä yritysten, kaupunkien ja kaupunkilaisten kanssa. Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki, ja hankekumppaneina toimivat Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Jutun pääkuva: Laura Oja / Helsingin kaupungin materiaalipankki