Miten koulujen yhteisöllisyyttä vahvistetaan? Entä miten saadaan oppilaat entistä tiiviimmin mukaan koulujen toiminnan kehittämiseen? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut -hankkeessa. Myös vanhemmat sekä järjestöt ja yritykset koulujen ulkopuolelta ovat tervetulleita mukaan hankkeisiin.
Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut -kokonaisuuteen kuuluvat osaprojektit Helsingistä, Turusta ja Lappeenrannasta. Projekteissa on eri painotuksia, mutta niitä yhdistää halu koulujen yhteisöllisyyden lisäämiseen ja oppilaiden mukaan ottamiseen koulun toiminnan kehittämiseen. Myös mediakasvatus on perustana. Projekteissa on määrä kehittää digitaalisia palveluja, joihin oppilaat tuottavat itse sisältöjä. Hankekokonaisuutta koordinoi Forum Virium Helsinki.
”Kouluyhteisöön kuuluu oppilaiden ja opettajien lisäksi muuta henkilökuntaa, kuten terveydenhoitajat, joiden palvelut voitaisiin tuoda digitaalisesti lähemmäksi oppilaita”, projektikoordinaattori Teemu Ruohonen Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskuksesta ja projektipäällikkö Minna Torppa Forum Virium Helsingistä pohtivat.
Laajemmin tarkasteltuna yhteisöön kuuluvat myös oppilaiden vanhemmat sekä muita, lähinnä vapaa-aikaan liittyviä toimijoita, kuten harrastusjärjestöjä. ”Haluamme tuoda yhteen eri sidosryhmiä kehittämään entistä paremmin voivaa kouluyhteisöä”, Helsingin projektinvetäjät linjaavat.
Osallisuus johtotähtenä
”Ennen meille on annettu vain lopputulos. Nyt on saanut osallistua tekemiseen ja nähdä, miten lopputulos syntyy.”
Näin kuvailee oppilas, joka oli mukana aiemmassa Yhteisöllinen koulu -hankkeessa. Siinä pohjustettiin nyt työn alla olevia teemoja ja kehitettiin oma digiyhteisö Porolahden kouluun Helsingin Roihuvuoressa. ”Palvelujen ja konseptien kehittämisen lisäksi hankkeissa on tavoitteena mallintaa prosessia, jolla näitä palveluja luodaan kouluihin”, Ruohonen ja Torppa sanovat.
Yhteisöllisen toimintatavan edistäminen ja oppilaiden osallistaminen on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Myös lakisääteinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ohjaa kuntia ottamaan lapset ja nuoret mukaan päätöksentekoon.
”Haemme kokemuksia siitä, mitä osallistaminen tarkoittaa käytännössä. Digipalveluihin liittyy uusia mahdollisuuksia, jolloin esimerkiksi hiljaisemmatkin persoonat rohkenevat tuoda ääntään kuuluviin”, Ruohonen sanoo.
Toteutus kolmessa kaupungissa
Lappeenrannassa on tavoitteena tuottaa digitaalinen ympäristö kouluyhteisön uutisten julkaisua varten. ”Oppilaiden osallistamisen ja mediakasvatuksellisen puolen lisäksi ympäristö toimii viestintäkanavana kodin ja järjestöjen suuntaan”, Saimaan mediakeskuksen päällikkö Timo Kainulainen kertoo. Lappeenrannassa pilotoidaan myös 3D-maailmaa sekä todellisen ja virtuaalisen maailman yhdistävää lisätyn todellisuuden hyödyntämistä kouluissa. Lappeen koulu on mukana projektissa.
Turussa on samansuuntaisia suunnitelmia. “Lapsille ja nuorille rakennetaan verkkoviestintäkanava, jolla oppilaitokset ja päiväkodit viestivät arjen toiminnastaan toisilleen sekä ympäröivälle yhteisölle”, toiminnanjohtaja Jouni Paakkinen TOP-keskuksesta sanoo. Paakkisen mukaan tällä tähdätään osaltaan yhteenkuulumisen tunteen lisäämiseen hiljattain yhdistyneessä kasvatus- ja opetustoimessa. Turun osaprojektissa ovat mukana Luostarivuoren koulu, Raunistulan koulu ja Wäinö Aaltosen koulu.
Helsingin osaprojekteissa jatketaan palvelukokonaisuuden kehittämistä soveltuvin osin Yhteisöllinen koulu -hankkeen pohjalta. Ensimmäiset suunnittelutyöpajat järjestetään pilottikouluissa kevään aikana. Syksyllä on määrä päästä testaamaan palveluja. Liikkeelle lähdetään Porolahden peruskoulussa, Mustakiven ala-asteella, Sophie Mannerheimin koulussa sekä Torpparinmäen yhtenäisessä peruskoulussa.
Osaksi palvelukokonaisuutta on luvassa Idealinko-projektissa kehitetty innovaatiotyökalu, jonka käyttömahdollisuuksia tutkitaan lasten ja nuorten kohderyhmässä. Idealingon avulla he pääsevät ideoimaan, äänestämään ja toteuttamaan ehdotuksia. Kevään aikana oppilaat osallistuvat pilottikouluissa myös ensi lukuvuoden toimintasuunnitelman työstämiseen.
”Palvelut tuotetaan kouluyhteisöjen tarpeiden perusteella”, Teemu Ruohonen ja Minna Torppa korostavat. ”Tervetuloa mukaan projekteihin myös vanhemmat, järjestöt ja yritykset, joita nämä teemat kiinnostavat.”
>> Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut -hankkeen blogi
Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut -hankkeet toteutetaan vuosina 2012 – 2013. Palveluja kehitetään ja testataan pilottikouluissa kolmessa kaupungissa: Helsingissä, jossa projektia vetävät Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus ja Forum Virium Helsinki; Lappeenrannan kaupungissa, jossa vetovastuussa on Saimaan mediakeskus sekä Turun kaupungissa, jonka osaprojektista vastaa TOP-keskus. Helsingin projektit ovat osa designpääkaupunkivuoden ohjelmaa. Hankekokonaisuutta koordinoi Forum Virium Helsinki. Euroopan aluekehitysrahasto EAKR on rahoittanut hankkeita mukana olevien kaupunkien lisäksi.
Teksti: Maija Jokiniemi
Tunnelmia Torpparinmäen peruskoulun työpajasta 8.5.2012
Lisätietoja:
Minna Torppa
Projektipäällikkö, Forum Virium Helsinki
Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut -hankekokokonaisuuden koordinointi,
Idealinko-osaprojekti
Puh. 040 556 2125, minna.torppa(at)forumvirium.fi
Teemu Ruohonen
Projektikoordinaattori, Helsingin kaupungin opetusvirasto, Mediakeskus
Osaprojekti Hyvinvointia rakentamassa koulun arjessa (Hyrrä)
Puh. 040 162 5785, teemu.ruohonen(at)edu.hel.fi
Timo Kainulainen
Päällikkö, Saimaan mediakeskus
Osaprojekti Koulu, media ja osallisuus (Komeetta)
Puh. 050 593 9456, timo.kainulainen(at)lappeenranta.fi
Jouni Paakkinen
Toiminnanjohtaja, Tietokone opetuksessa – TOP-keskus
Osaprojekti Verkon moniamediallinen viestintäasema
Puh. 050 5907474, jouni.paakkinen(at)turku.fi