SUS-projekti: älykkäämpiä palveluja kaupunkilaisille

Smart Urban Spaces (SUS) -tutkimusprojekti on Euroopan laajuinen yhteishanke, jossa on yhteensä yhdeksän kaupunkia neljästä eri maasta; Ranskasta, Espanjasta, Kreikasta ja Suomesta. Kolmivuotisen projektin tavoitteena on kehittää yhteentoimivia, helppokäyttöisiä kaupunkipalveluita, jotka hyödyntävät mobiilitekniikoita ja jokapaikan tietotekniikkaa. Pääpaino on erityisesti mobiililaitteilla käytettävissä, tilanne- ja paikkasidonnaisissa palveluissa. Forum Virium Helsinki vastaa pääkaupunkiseudun pilottiprojektien koordinoinnista ja konseptisuunnittelusta.

Tutkimusprojektissa pyritään luomaan eurooppalaisia käytäntöjä ja standardeja, joiden pohjalta kaupunkilaisille voidaan tulevaisuudessa kehittää yhä parempia palveluita.

SUS-projektiin osallistuu 38 kansainvälistä toimijaa sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Suomalaisista kaupungeista mukana ovat Helsinki ja Oulu, yrityksistä muiden muassa muassa Elisa ja Luottokunta. Projektiin liittyvää tutkimustyötä tehdään VTT:llä.

Kaupunkien tarpeita kuunnellaan

− Kaupungit ja niiden palvelut ovat SUS-projektissa avainasemassa. Pyrimme kaupunkien väliseen yhteistyöhön ja niiden omien tarpeiden kuuntelemiseen. Tarpeet voivat liittyä esimerkiksi kustannustehokkuuteen ja palveluiden saatavuuteen, sanoo SUS-projektin Suomen koordinoijana toimiva tutkija Tuomo Tuikka Oulun VTT:ltä.

Tuikan mukaan SUS-projektin tavoitteena on paitsi eurooppalaisten ICT-järjestelmien yhteentoimivuus ja uusien palveluratkaisujen avulla saavutettava kaupunkien toiminnan kustannustehokkuuden lisääntyminen, myös kansalaisten arjen helpottaminen.

− Kun meillä on matkapuhelimia ja kortteja, joissa on maksamisen tapaisia älykkäitä toimintoja, miten paljon helpompaa elämä olisikaan, jos puhelin tai kortti toimisi samaan tapaan koko Euroopassa! Helsingissä maksetun kännykkälipun pitäisi toimia myös Valenciassa.

Pääkaupunkiseudun pilotit

Palveluita ja niiden yhteentoimivuutta testataan pilotoimalla niitä eri kaupungeissa. Forum Virium Helsinki vastaa pääkaupunkiseudun pilottiprojektien koordinoinnista ja konseptisuunnittelusta. Piloteille on valittu kolme aihealuetta: liikenne, matkailu ja tapahtumat sekä koulutus ja oppiminen.

− Pilotit toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on tuoda testattavat palvelut arjen keskelle oikeisiin käyttötilanteisiin, ja pilottien käyttäjiksi aktivoidaan olemassaolevia käyttäjäyhteisöjä. Erityistä huomiota kiinnitetään palveluiden käytettävyyteen, ja tehokkaalla viestinnällä tehdään palvelut tutuiksi kaupunkilaisille. Yhteistyö muiden rinnakkaisten hankkeiden kuten Ubiikki Helsingin kanssa tehostaa SUS-projektin vaikuttavuutta, kertoo FVH:n kehitysjohtaja Pekka Koponen.

Kaikissa piloteissa on Koposen mukaan samoja elementtejä, jotka liittyvät paikkatietoon, tunnistamiseen, identiteetin suojaamiseen, maksamiseen, sähköisiin lippuihin sekä kaupungin infotauluihin ja bussien näyttöihin. Pilottikokeilut tukevat toisiaan, eli liikenteen palvelut voivat toimia saumattomasti tapahtumapalveluiden kanssa. − Ainakin käyttäjä luulee käyttävänsä samaa järjestelmää, Koponen luonnehtii.

Ei teknologia, vaan käyttäjät edellä

− Kaupunkiympäristöt, niihin kytkeytyvät yhteisöt ja erilaiset käyttötilanteet ovat oiva tapa uusien ICT-ratkaisujen ja niihin perustuvien palvelumallien tutkimiseen ja pilotointiin. Projektissa on mukana mielenkiintoisia partnereita eri alueilta ja sen tavoitteet vaikuttivat houkuttelevilta, etenkin kun Elisalla on jo meneillään tätä aluetta tukevaa tutkimustoimintaa, sanoo tutkimusjohtaja Pertti Hölttä Elisasta.

− Tässä tutkimusprojektissa ei lähdetä kehittämään uutta teknologiaa, vaan otetaan olevia ja tuloillaan olevia tekniikoita ja luodaan lisäarvoa tuottavia palveluita integroimalla niitä. Liikkeelle ei lähdetä teknologia edellä, vaan käyttäjätarpeista, palveluskenaarioista ja niihin liittyvistä liiketoimintamalleista, ja se on mielestämme hyvä lähtökohta. Haluamme olla mukana kehittämässä palvelukonsepteja eurooppalaisella tasolla monistettaviin palveluihin yhdessä todellisten käyttäjien kanssa, Hölttä korostaa.

Lisätietoja:

Pekka Koponen, kehitysjohtaja, Forum Virium Helsinki,
pekka.koponen(at)forumvirium.fi, 040 501 7114

 

Teksti: Leena Koskenlaakso

Lue myös