Open forum -aamukahvilla 17.6 pureuduttiin tekijänoikeuksiin. Aihetta käsiteltiin niin omistajan kuin hyödyntäjänkin näkökulmasta. Samalla käytiin läpi tekijänoikeuksiin liittyvät perusasiat, jotka jokaisen yritystä pyörittävän tulisi tietää. Lisäksi tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä avattiin käytännön esimerkkien kautta. Rake-salissa oli tupa täynnä, paikalle saapui noin 80 henkeä.

Tilaisuuden avasi ohjelmajohtaja Esa Blomberg, joka vetää Forum Virium Helsingin pk-kumppanuusohjelmaa. Blombergin mukaan tekijänoikeuksien hallinta on nykymaailmassa käynyt haastavaksi erityisesti silloin, kun myydään aineettomia hyödykkeitä. Joillakin alueilla tekijänoikeudet tuntuvat olevan jopa kehityksen este – tai vähintäänkin hidaste.

Suojaa omat oikeutesi, kunnioita muiden

Asianajaja Minna Aalto-Setälä Benjon Oy:sta kävi läpi tekijänoikeuksiin liittyviä perusasioita. Aalto-Setälän mukaan tekijänoikeusasioissa lähtökohtana tulisi olla omien oikeuksien suojaaminen. Toisaalta on tärkeää myös kunnioittaa muiden oikeuksia. Tekijänoikeuksien ytimessä on teoksen käsite – tekijänoikeuden voi saada ainoastaan silloin, kun syntyvä tuotos on teos. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotoksen on oltava niin itsenäinen ja omaperäinen luomus, ettei joku toinen päädy samaan lopputulokseen

Vain ihminen voi luoda teoksen. Yrityksellä ei siis itsessään ole oikeutta teokseen, vaan oikeudet ovat teoksen luoneella yksilöllä. Niinpä yrityksen on esimerkiksi hankittava oikeudet teokseen sopimusten kautta, Aalto-Setälä muistutti.

Tavaramerkkien hyödyntäminen: kysy ja sovi

Tavaramerkkien hyödyntäminen oli asianajotoimisto Aldean Timo Skurnikin aamun aiheena. Skurnik aloitti perusteista: tavaramerkit voivat olla esimerkiksi logoja, iskulauseita, väriyhdistelmiä tai vaikkapa sävellyksiä. Lähtökohta on, että tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus käyttää tavaramerkkiä liiketoiminnassaan. Lupaa toisen tavaramerkkiin ei kuitenkaan tarvita, jos sitä haluaa käyttää esimerkiksi julkisissa puheissa ja lehtikirjoituksissa. Sen sijaan lupa tulee pyytää vaikkapa tuotesijoittelun yhteydessä.

Hankkijan näkökulmasta ulkopuolisen tavaramerkin käyttämisessä on useita ratkaistavia asioita. Ensinnäkin tavaramerkin käytöstä ja korvauksista tulee sopia sen omistajan kanssa. Lisäksi on syytä miettiä muun muassa sitä, onko tarvetta jatkolisensoinnille ja miten laajat oikeudet tavaramerkkiin oikeastaan tarvitaan.

Duudsonitkin ovat tavaramerkki

Tuotantoyhtiö Rabbit Films luo, tuotteistaa ja manageroi nuorisobrändejä. Yhtiön tuottaja Risto Kuulasmaa kertoi yrityksen kokemuksista Duudsonien tavaramerkin kaitsijana. Rabbit Films on hoitanut Duudsoneiden asioita vuodesta 2002, ja työtä oikeuksien suojaamiseksi on tehty paljon. Kuulasmaan mukaan tämä on kannattanut, mutta työ ei ole suinkaan tullut halvaksi. Tähän mennessä erilaisiin rekisteröinteihin on käytetty lähemmäs 20 000 euroa.

Rabbit Filmsin rinnalla toimivan Rabbit Merchandisingin toimitusjohtaja Samuli Leisti kertoi, miten immateriaalioikeuksia kaupallistetaan ja hyödynnetään. Yritys perustettiin vuonna 2006 Matti-elokuvan myötä luomaan ja kaupallistamaan brändien oheistuotteita. Yrityksen yksi työ on ylipäätään kartoittaa uusia, potentiaalisia brändejä. Tässä työssä joskus onnistutaan, joskus ei.

Rabbit Merchandisingin toiminta-ajatus on, että se keskitetysti tilittää tekijänoikeuksista syntyneet tulot brändin omistajille. Yhteistyötä tehdään mm. vähittäiskauppiaitten kanssa, jotka toimivat paitsi jakelijoina, myös valvontaverkostona. Tämän verkoston avulla saadaan joskus tietää tekijänoikeuksia rikkovista toimijoista.

Stadi.TV haastaa nykyiset ajattelumallit

Forum Virium Helsingin tuottajan Teppo Hudsonin aiheena oli Stadi.TV:n tekijänoikeudelliset haasteet. Pian lanseerattava Stadi.TV on uudenlainen mediakanava, jonka ohjelmat muodostuvat Helsingin asukkaiden, yhteisöjen ja alan ammattilaisten tuottamasta sisällöstä. Stadi.TV tulee näkymään kaupungissa laajasti – niin kaapelitelevisiossa, verkossa, mobiililaitteissa kuin ulkoilmassakin, erilaisilla digitaalisilla mediapinnoilla.

Tekijänoikeuksien näkökulmasta Stadi.TV:ssä on monenlaisia haasteita. Kanavalle esimerkiksi halutaan antaa mahdollisuus näyttää ohjelmaa, jossa käytetään hyväksi muiden sisältöjä. Miten tämä tehdään tekijänoikeuksia kunnioittaen? Entä kuka oikeastaan vastaa sisällöistä, kun sen tekemiseen osallistuvat tavalliset ihmiset?

Lopuksi Hudson haastoi kuulijat pohtimaan uudenlaista ajattelutapaa koko aamupäivän teemaan. Mitä jos tekijänoikeudet tukisivatkin sitä, että jaamme lähtökohtaisesti kaiken, mutta voimme kieltää jakamisen niiltä, jotka eivät käytä tuotoksiamme siten kuin haluamme? Jos tuotteen sijasta voisimme ostaa oikeuden laittaa kätemme “tiedonvirtaan”?

Stadi.TV:n kick-off järjestetään kulttuuriarena Gloriassa keskiviikkona 29.9 klo 12.30 alkaen. Tilaisuus on samalla Social video –projektin päätöstilaisuus. Tarkempi ohjelma julkistetaan syyskuussa Forum Virium Helsingin verkkosivuilla. Voit kuitenkin ilmoittautua jo nyt.

Teksti: Kaisa Eskola