Kävimme vuonna 2022 tutustumassa ulkomaisiin kokeiluihin ja muualla tehtävään älykaupunkityöhön. Listasimme neljä paikkaa, joissa tehtäviin tai tehtyihin kokeiluihin kannattaa tutustua.
Kaupungit kehittyvät kovaa vauhtia. Ympäri maailmaa tehdään kokeiluja hiilineutraalien, toimivien, tasa-arvoisten ja teknologiaa hyödyntävien älykaupunkien kehittämiseksi. Yhä useammista paikoista löytyy living labeja eli kaupunkilaboratorioita, joissa kehitetään ja kokeillaan sujuvaa ja kestävää arkea tukevia ratkaisuja yhdessä yritysten, kaupunkilaisten ja kaupungin työntekijöiden kanssa.
Helsingissä kaupunkilaboratoriona toimii muun muassa Jätkäsaari, jossa on testattu ja testataan varsinkin älykkään liikkumisen ratkaisuja. Fiksu kaupunki -hanke puolestaan tuo kokeiluja Pasilaan ja kaupunkiuudistusalueille eli Malmille, Mellunkylään ja Malminkartano-Kannelmäkseen.
Tässä jutussa listaamme kuitenkin maailmalla olevia kohteita, joiden älykkäät ratkaisut ja kaupunkikokeilut kiehtovat.
1. Barcelona: datalla kohti tasa-arvoa
Barcelona mainitaan usein älykaupunkilistauksissa ja siellä onkin tehty muun muassa drone- ja energiantuotantokokeiluja. Kiinnostavimmalta kaupungin toiminnassa tuntuvat silti feministiset, sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten tasavertaista kohtelua edistävät kokeilut ja ratkaisut ja niistä erityisesti ne, jotka liittyvät dataan ja sen käyttöön julkisen liikenteen kehittämisessä.
Barcelonassa on kerätty tietoa kaupunkilaisten liikkumisesta ja julkisten kulkuneuvojen käytöstä jo vuosien ajan. Koska naiset käyttävät julkisia enemmän kuin miehet, heitä on kannustettu eri tavoin kertomaan liikkumisestaan. He ovat esimerkiksi arvioineet reittien turvallisuutta. Sen pohjalta on kokeiltu muun muassa bussipysäkeille uusia paikkoja.
Kun kulkemisesta on kertynyt dataa, on huomattu, että naiset liikkuvat miehiä enemmän perhesyistä, tekevät matkoja useammin ja kulkevat lyhyempiä matkoja. He siis tarvitsevat muitakin linjoja kuin niitä, jotka vievät lähiöistä keskustaan. Tämänkaltaiset opit käyttäjiltä otetaan huomioon kaupunki-infrastruktuuria suunniteltaessa. Barcelonan julkisen liikenteen tarjoava Transports Metropolitans de Barcelona on ollut mukana kokeiluissa ja tiedonkeruussa.
2. Haarlem: yhteistä energiatuotantoa ja ammattipuutarhuri
Amsterdam on pärjännyt hyvin älykaupunkilistauksissa, mutta nyt kiinnostus kohdistuu Pohjois-Hollannissa sijaitsevaan Haarlemiin. Euroopan innovaationeuvosto (European Innovation Council) valitsi sen nousevaksi innovaatiokaupungiksi.
Haarlemilla on kunnianhimoiset tavoitteet kierrätyksen, ilmastoneutraaliuden ja kestävän energiatuotannon osalta. Tällä hetkellä suurin osa rakennuksista lämpiää kaasulla, mutta Haarlem aikoo muuttaa energiatuotantonsa kestäväksi vuoteen 2040 mennessä. Siinä heidän valttinaan on energiamarkkinat mullistava, aurinkoenergiaa, liikennettä, varastointia ja älykästä jakamista yhdistelevä ratkaisu. Toimivaksi osoittautunut lämmönjakeluverkosto pohjautuu naapurustoille eli ei koko kaupungin kattaville, suurille energiayhtiöille.
Toinen Haarlemissa kokeiltu ideat ovat ammattipuutarhurit, jotka auttavat asukkaita rakentamaan korttelistaan tai naapurustostaan entistä vehreämmän. Puutarhuri arvioi ideoita ja auttaa toteuttamaan ne.
3. Shanghai: yksi sijainti kaupungin palveluille
Markkina-analyyseja tekevä Juniper Research valitsi Shanghain vuoden 2022 älykaupungiksi. Yhtenä valintaperusteena oli Shanghain Citizen Cloud eli kaupunkilaisten oma alusta, joka yhdistää yli 1200 palvelua koulutuksesta, avioliiton solmimiseen ja iäkkäiden kaupunkilaisten tukipalveluihin. Kokeilusta alkanut palvelu toimii paikkana, josta shanghailaiset saavat tukea arkeensa ja voivat hoitaa asiansa ilman, että tarvitsee tietää, mikä viranomainen vastaa mistäkin tai mistä pitäisi mitäkin tietoa etsiä. Alusta on esimerkki datan yhdistelemisestä eri järjestelmistä. Se hyödyntää mobiiliverkkoa, tekoälyä ja tietomassoja.
4. Genalguacil: muuttovirta kääntyi taiteella
Etelä-Espanjan maaseudulla sijaitsee living lab, joka kattaa kokonaisen kylän, Genalguacil. Kun toiminta alkoi, paikkakunta oli menettänyt 70 prosenttia asukkaistaan 60 vuodessa. Piti keksiä jotain, jotta muuttoliike pysähtyisi tai jopa kääntyisi.
Jo vuonna 1994 perustettiin taiteilijaresidenssi, mutta vasta 2010-luvulla taiteilijat otettiin osaksi kyläyhteisöä ja todellinen living lab -työ alkoi. Taiteilijat tekivät yhteistyötä paikallisten kanssa, hyödynsivät alueen perinteitä ja käyttivät paikallisia materiaaleja. Oli tärkeää, että taiteilijat vuorovaikuttavat alueen ja asukkaiden kanssa. Filosofiaksi tuli: kun paikalliset haluavat taiteen luokseen, ollaan oikeilla jäljillä.
Nykyisin Genalguacilin taideohjelma on yksi Espanjan merkittävimmistä. Tähän mennessä kylässä on työskennellyt 250 taiteilijaa, joiden töitä on esitelty alueen ulkoilmamuseossa. Niitä käy katsomassa yli 20 000 vierailijaa vuodessa.
Vaikka kokeilu ei ole aivan tuore, se on hyvä muistutus, mihin yhdessä asukkaiden kanssa kehittäminen voi johtaa.
Tiedot juttuun on kerätty Open Living Lab Days ja Barcelona Smart City Expo -tapahtumista sekä Euroopan innovaationeuvostolta.
Kuva: Anne-Mari Sandell
Kuva on Torinosta, jossa kaupunkiviljelyn suosio on kasvussa.
Tilaa uutiskirje – älykaupunkiuutiset suoraan sähköpostiisi!
Haluatko pysyä ajan tasalla tulevaisuuden kaupunkiratkaisuista ja saada ensimmäisenä tiedon avautuvista kokeiluhauista ja innovaatiokilpailuista? Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirjeemme!