Blogi | Kylässä jakamistalouden konkareilla – oppeja Amsterdamista

Artikkelikuva: Blogi | Kylässä jakamistalouden konkareilla – oppeja Amsterdamista

Amsterdam on jakamistalouden edelläkävijä, johon Circular Green Blocks -hankkeen tiimi kävi tutustumassa syksyllä 2022. Nyt he kertovat, mitä matkaltaan oppivat.

Miksi Amsterdam?

Amsterdam on pitkään ollut jakamistalouden tiennäyttäjä. Jakamistalous on tapa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita tai muita resursseja omistamisen sijaan. Aluksi jakamistalous tarkoitti jakamista lähinnä yksityisten ihmisten välillä maksutta tai pientä korvausta vastaan, mutta melko nopeasti jakamisesta alkoi tulla myös liiketoimintaa. Asuntojen jakamiseen keskittyvä AirBnB on kenties tunnetuimpia esimerkkejä tästä.   

Vuonna 2015 jakamistalouden verkosto ShareNL julisti kaupungin Euroopan ensimmäiseksi jakamistalouden kaupungiksi. Kaupungin pormestarikunta ja valtuutetut ovat alusta asti suhtautuneet avoimesti jakamistalouden kehittymiseen ja edistäneet sitä myös omalla toiminnallaan. Ensimmäinen jakamistaloutta edistävä toimintasuunnitelma tehtiin jo vuonna 2016. 

Circular Green Blocks -hankkeessa kokeillaan ja pilotoidaan kestäviä ratkaisuja jakamis- ja kiertotalouden edistämiseksi yhdessä naapurustojen, taloyhtiöiden ja yritysten kanssa. Amsterdamilla ja sen toimijoilla oli jo useita vuosia jakamistalouden kokemusta takana ja siksi kaupunki valikoitui vierailukohteeksemme lokakuussa 2022. 

Mitä Amsterdamissa tehdään, mitä Suomessa ei tehdä? 

Jakamistalous on amsterdamilaisille tutumpaa kuin suomalaisille. Se ei ole ihme: ensimmäinen jakamistalouden palvelu SnappCar ilmestyi jo yli 10 vuotta sitten, kun pieni paikallisten ryhmä rupesi jakamaan autojaan keskenään. 

Jakamistalous on maassa laajalle levinnyttä liiketoimintaa. Amsterdamissa sekä muissa Alankomaiden suurissa kaupungeissa toimii SnappCarin ohella useita yrityksiä, kuten Peerby, MotoShare ja Thuisgekookt. Ne ovat jo kauan sitten saaneet liiketoimintansa kannattavaksi. Selvityksen mukaan jopa 84 prosenttia amsterdamilaisista voisi jakaa tavaroita tai palveluita keskenään. Jakamistalouden alustoja käyttäneistä 60 prosenttia on maksanut käyttämästään palvelusta tai tavarasta. 

Amsterdam on ollut urbaani ja menestyvä kaupunki jo 1200-luvun lopulta alkaen. Ehkä vuosisatojen ajan jatkunut tiivis yhteiselo ja pienet kaupunkiasunnot ovat tehneet jakamisen kulttuurista tuttua ja toisaalta välttämätöntä. 

De Ceuvel: luovien ja sosiaalisten alojen keskittymä

Vierailimme matkalla muun muassa De Ceuvel -nimisellä living lab -alueella. Entisellä telakka- ja teollisuusalueella sijaitseva De Ceuvel keskittyy kiertotalouden innovaatioihin, joilla pyritään mahdollisimman kattavaan omavaraisuuteen. 

Alue on luovien ja sosiaalisten alojen keskittymä, jolla on 10 vuoden väliaikainen toimintalupa Amsterdamin kaupungilta. Ajatus De Ceuvelista sai alkunsa, kun joukko paikallisia pellepelottomia halusi osoittaa, että saastunutta maa-aluetta voidaan käyttää johonkin innovatiiviseen ja kiinnostavaan ilman, että maata kaivetaan tai muokataan. Kaikki De Ceuvelin vesijohtoverkoista lähtien toimii maanpinnan päällä ja on haastanut toimijoita miettimään uusia ratkaisuja arkipäivän ongelmiin. 

Kävimme De Ceuvelissa. Vierailun jälkeen kierros jatkui Pohjois-Amsterdamiin entiselle telakka-alueelle, josta rakentuu moderni asuinalueelle.

Donitsimalli ja täydellinen materiaalikierto

Matkan aikana tapasimme Amsterdamin kaupungin innovaatiotiimiä ja paikallisia jakamistalouden yrittäjiä. Kaupunki on vuoden 2016 jälkeen siirtynyt jakamistaloudesta kattavammin kohti kiertotalouden edistämistä. 

Amsterdamin kaupungin uusin kiertotalousstrategia on rakennettu brittiläisen ekonomistin Kate Rawortin sosiaalisten ja materiaalisten resurssien rajallisuutta kunnioittavan mallin, eli “donitsimallin” (englanniksi the doughnut model) pohjalta. Kaupunki tähtää uusien materiaalien käytön puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä sekä täydelliseen materiaalikiertoon vuoteen 2050 mennessä. 

Viime vuonna kaupunki lanseerasi CircuLaw-palvelun, joka kokoaa yhteen tietoa kiertotalouteen liittyvistä laista ja säännöksistä ja esimerkkejä niiden soveltamiseen. 

Kohtaamiset osoittavat, että asenteet muuttuvat

Matkan kohokohtia olivat silti tapaamiset kaikkien niiden ihmisten kanssa, jotka omilla tarinoillaan kertoivat, millainen ajattelun ja käyttäytymisen murros Amsterdamissa ja myös muualla läntisessä maailmassa on käynnissä. 

Peerby, yksi kohtaamistamme jakamistalouden yrityksistä, sai alkunsa, kun sen perustaja Daan Weddepohl menetti koko omaisuutensa tulipalossa ja joutui pyytämään muiden apua. Henkilökohtaisesta kokemuksesta syntyi yritys, joka tekee naapuriavun näkyväksi. Peerbyssa käyttäjät lainaavat, vuokraavat ja lahjoittavat omistamiaan tavaroita muiden kanssa.

Innovaattori Frank Alsema puolestaan on rakentanut koko townhouse-kotinsa kierrätetyn materiaalin ehdoilla ja jakamistalouden konkari Harmen van Sprang on luonut jakamistalouden edistämisen ympärille kokonaisen globaalin verkoston

Selväksi kävi, että muutosta ei tapahdu ilman intohimoa!

De Ceuvel -vierailulla otettu ryhmäkuva.
Circular Green Blocks -hankkeen tiimi tapasi jakamistalouden asiantuntijoita De Ceuvelissa.

Lue lisää HSY:n sivuilta lisää Circular Green Blocks -hankkeesta ja kokeiluistamme.

Lähteet:

Tekstissä on hyödynnetty Circular Green Blocks -hankkeen kokemuksia Amsterdamin benchmarkmatkalta 3.–6.10.2022, Urban Sharing -hankkeen raporttia vuodelta 2019 sekä Amsterdamin kaupungin kiertotalousstrategiaa vuosille 2020-2025.

Matkan tekivät Circular Green Blocks – kestävät kaupunkikorttelit kiertotalouden liiketoiminnan ajureina -hankkeen tiimiläiset. Hanke edistää kierto- ja jakamistaloutta asuinkortteleissa yhdessä taloyhtiöiden, yritysten ja kaupungin kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hanketta toteuttavat HSY, Forum Virium Helsinki, Aalto-yliopisto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Lisätietoa

Lue myös