Vuonna 2013 aloittaneet Helsingin kumppanikoodarit ovat rakentaneet digitaalista kaupunkia urakalla: uudenlainen joukkoliikennenavigaattori, uusia avoimia datarajapintoja, lumiaurat kartalla -palvelu. Nyt kokeilu laajenee valtionhallintoon.
Helsingin kaupungin uusi kumppanikoodari Timo Tuominen esittelee uudenlaisen joukkoliikennenavigaattorin prototyyppiä Esplanadin vilinässä.
”Täältä voit valita vaikka lähimmät ravintolat”, hän esittelee edelleen kehittelemäänsä sovellusta.
Autoilijoille tuttu, käännös käännökseltä neuvova navigaattorisovellus on nyt ensi kertaa myös joukkoliikenteen käyttäjien saatavilla. Eniten koodia on kirjoittanut HSL:n kumppanikoodaajana vuonna 2013 työskennellyt Tuukka Hastrup, mutta avoimen lähdekoodin sovellusta voi parannella kuka tahansa.
Klikkaan HSL Navigatorin karttaa kännykän kosketusnäytöltä, ja palvelu kertoo salamana nopeimman joukkoliikenneyhteyden työhuoneelle Vallilaan. Jos lähden kävelemään puolen minuutin kuluessa, ehdin juuri seuraavaan 9-ratikkaan.
Code for Europe -ohjelman ensimmäiset kumppanikoodarit Juha Yrjölä ja Tuukka Hastrup aloittivat työnsä vuoden 2013 alussa. Tavoitteena oli tuoda avoimuutta ja ketteryyttä Helsingin tietojärjestelmien kehitystyöhön. Yrjölän työpaikka oli Helsingin tietotekniikkaosasto, Hastrupin taas pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava HSL. Kaksikko osoittautui aikaansaavaksi.
Ketterää IT-kehitystä
Julkisen sektorin it-järjestelmät ovat perinteisesti olleet isoja, monimutkaisia ja yksilöllisesti asiakkaan tarpeisiin rakennettuja suljettuja järjestelmiä. Nykyisen internet-maailman asiointipalvelut taas perustuvat entistä enemmän avoimiin datarajapintoihin ja vanhan koodin uusiokäyttöön.
”Haluamme tuoda startup-yritysmaailman kulttuuria julkiselle puolelle”, Forum Virium Helsingin projektipäällikkö Marja Mattila kertoo kumppanikoodariohjelman tavoitteista.
Kumppanikoodarien työtavat ovat laajalti käytössä pikkuyrityksissä, mutta harvinaisia julkisella sektorilla. Esimerkiksi HSL Navigator on ollut ensi versioistaan lähtien internetissä kaikkien halukkaiden testattavana. Käyttäjäpalaute on suunnannut kehitystyötä.
Idea uudenlaisesta joukkoliikennenavigaattorista oli kytenyt HSL:n reittiopas -palvelusta vastaavan Jari Honkosen mielessä jo pitkään. Honkonen innostui välittömästi, kun Forum Virium Helsinki ehdotti loppuvuodesta 2012 osallistumista kumppanikoodariohjelmaan.
HSL:lle kumppanikoodarin palkkaaminen oli ensimmäinen kerta, kun koodausosaamista palkattiin talon sisälle. Aiemmin kaikki it-hankinnat on ostettu ulkopuolisilta toteuttajilta.
”Alussa ajattelimme, että palkkaamme kumppanikoodarin lähinnä tekemään navigaattoria. Mutta aika pian työtehtävät lähtivät laajentumaan. Olemme hänen työnsä kautta ymmärtäneet, että jotkut asiat on vain paljon helpompi, nopeampi ja tehokkaampi hoitaa sisäisesti kuin tilata alihankkijalta”, kertoo projektipäällikkö Jari Honkonen.
Helsingin kumppanikoodarien kehittämä kaupunkinavigaattori
nappasivoiton kansainvälisessä hackathonissa sijoittumalla
ykköseksi kisa mobilisovelluskategoriassa Gentissä.
nappasivoiton kansainvälisessä hackathonissa sijoittumalla
ykköseksi kisa mobilisovelluskategoriassa Gentissä.
Eurooppalainen verkosto apuna
Nyt vuoden kehitystyön tulos, HSL Navigatorin julkinen testiversio toimii erinomaisesti. ”Tyytyväisyydestämme kertoo sekin, että palkkasimme Tuukka Hastrupin HSL:n palkkalistoille”, Jari Honkonen kertoo.
Tärkeä syy lähteä kokeiluun oli Honkosen mukaan halu kokeilla uusia tapoja julkisen sektorin it-hankinnoissa.
”Vuoden aikana on meille on kertynyt paljon avoimen lähdekoodin ymmärrystä”, Honkonen kertoo.
Kumppanikoodaajat eivät ole tehneet töitä yksin. Apua on tarjonnut kumppanikoodaajaverkosto kuudessa muussa kaupungissa ympäri Eurooppaa. HSL:n navigaattorisovellus toimii tätä nykyä myös Manchesterissa, joka on yksi Code for Europe -kaupungeista.
”Tavoitteena on kehittää monistettavia ratkaisuja, joita voi hyödyntää myös muissa kaupungeissa”, Marja Mattila kertoo.
Pelin henkeen kuuluu, että kumppanikoodarien työ julkaistaan avoimena lähdekoodina. Sen ansiosta HSL:n navigaattorilla voi nyt suunnistaa myös Tampereella, Berliinissä ja Amsterdamissa.
”Siitä on syntynyt ohjelmistokomponentti jota muutkin pystyvät hyödyntämään”, Honkonen iloitsee.
Helsingin seudun liikenteen joukkonavigaattori opastaa kädestä
pitäen dev.hsl.fi/navigator-proto
pitäen dev.hsl.fi/navigator-proto
Helsinki avaa päätöksentekoaan
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen suosikkisovellus Ahjo Explorer ei olisi syntynyt ilman kumppanikoodari Juha Yrjölän panosta. Vuonna 2013 Helsingin tietotekniikkayksikön kumppanikoodarina työskennellyt Yrjölä rakensi ensi töikseen avoimen rajapinnan kaupungin asiakirjajärjestelmä Ahjoon. Rajapintaa hyödyntää Yrjölän niin ikään koodaama Päätökset-palvelu, josta kuka tahansa voi selata ja hakea lautakuntien ja kaupunginvaltuuston päätöksiä. Yrjölän hengentuote on myös lumiaurat kartalla -palvelu, josta voi seurata kaupungin aurauskaluston liikkeitä.
Helsingin päätökset -verkkopalvelussa voi selata kaupungin
päätöksiä myös kartalla. Tiedot haetaan kaikille avoimen
datarajapinnan kautta kaupungin päätöksentekojärjestelmä
päätöksiä myös kartalla. Tiedot haetaan kaikille avoimen
datarajapinnan kautta kaupungin päätöksentekojärjestelmä
Ahjosta. dev.hel.fi/paatokset
Nyt työtä jatkaa Timo Tuominen – samassa työhuoneessa Helsingin kaupungin palkkalistoille pestatun Yrjölän kanssa.
Tuomisella on kädet täynnä töitä edeltäjänsä hankkeissa. Kaupungin datarajapintojen ja päätöksenteon avaaminen pitävät miehen kiireisenä.
”Haluamme avata myös kunnallisen päätöksenteon alkupäätä. Esimerkiksi kaupunginsuunnittelu-virastolla on tarve kuulla kaupunkilaisten näkemyksiä aivan kaavoitusprosessin alusta lähtien”, Tuominen kertoo.
Marja Mattila kertoo, että hyvät kokemukset rohkaisivat laajentamaan kokeilua.
”Uudella Code for Finland -ohjelmalla pyrimme viemään toimintamallia myös Helsingin ulkopuolelle valtionhallintoon.”
Timo Tuominen, Helsingin kumppanikoodari on avannut kaupungin
päätöksentekotietoa kaikkien käyttöön.
päätöksentekotietoa kaikkien käyttöön.
Pääkaupunkiseudun palvelukartta uudistuu
Kumppanikoodarien työlistalle on tullut myös kokeilla Pääkaupunkiseudun palvelukartan uudistamista käyttämällä avoimeen koodiin perustuvia ratkaisuja. Tuotoksena on esimerkiksi esteetön reitinlaskenta, jolla vaikkapa lastenvaunujen kanssa liikkuvalle tarjotaan vain niitä joukkoliikennevaihtoehtoja ja toimipisteitä, joihin on helppo liikkua vaunujen kanssa.
“Jatkossa Palvelukartta on paremmin hyödynnettävissä erilaisissa kaupungin sähköisissä palveluissa ja sen voi ottaa kevyillä panostuksilla käyttöön myös muissa kaupungeissa”, kertovat kumppanikoodarit Tuominen ja Yrjölä.
Teksti: Petja Partanen, Tarinatakomo
Kuvat: Maija Astikainen, Visit Helsinki, Mondo, Petja Partanen
Juttu on julkaistu osana Forum Virium Helsingin Avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisua