Kaupungeista halutaan entistä vehreämpiä, mutta miten vehreytys toteutetaan? PilotGreen-tiimi kävi tutustumassa Rotterdamissa, Kööpenhaminassa ja Malmössä tehtyihin ratkaisuihin ja jakaa nyt oppinsa.
Helsinki etsii parhaillaan aktiivisesti monipuolisia tapoja tukea luonnon monimuotoisuutta ja tuoda lisää kasvillisuutta kaupunkeihin. Vehreään kaupunkitilaan keskittyvän, uudenlaisia ja innovatiivisia viherratkaisuja etsivän PilotGreen-hankkeen tiimi vieraili kesäkuussa opintomatkoilla Kööpenhaminassa ja Malmössä tutustuen kaupunkien kunnianhimoisiin ja vaikuttaviin vihreän infrastruktuurin ratkaisuihin. Lisäksi hankkeen asiantuntijoita osallistui Rotterdamissa pidettyyn Urban Future -konferenssiin, jossa innostettiin ja jaettiin kokemuksia kestävyysmuutoksen aikaansaamiseksi kaupungeissa. Hanke jakaa nyt viisi asiaa, jotka vierailuilta opittiin.
1. Vehreämmän kaupungin saavuttaminen vaatii selkeitä tavoitteita
Kaupunkien vehreyden lisääminen on tärkeä, mutta epätarkka tavoite. Tarvitaan selkeitä ja mitattavia ohjenuoria, sellaisia kuin 3–30–300-sääntö. Sen mukaan jokaisesta kodista tulisi näkyä vähintään kolme puuta, puiden latvuspeitteen tulisi peittää 30 prosenttia joka korttelista ylhäältä katsottuna ja jokaisella asukkaalla tulisi olla viheralue enintään 300 metrin päässä. Tätä ajattelutapaa on hyödynnetty Malmössä, jossa pieniä taskupuistoja on lisätty esimerkiksi parkkipaikkojen tilalle.
Toinen konkreettinen tavoite voi olla istutettujen puiden määrä. Useat kaupungit ovat asettaneet tavoitteekseen istuttaa tuhansia uusia puita, jotta sekä ympäristö että ihmiset voisivat entistä paremmin. Esimerkiksi Pariisi aikoo istuttaa 170 000 uutta puuta vuoteen 2026 mennessä. Teolla tavoitellaan viilennystä ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
2. Hyvä suunnittelu menee uuden teknologian edelle
Hyvä suunnittelu ja oikea asenne ovat avainasemassa onnistuneiden viherratkaisujen toteuttamisessa. On tärkeää rohkaista kokeilukulttuuria ja olla pelkäämättä liikaa epäonnistumisia. Saimme nähdä Malmössä erilaisia vehreyttä kaupunkiin lisääviä toteutuksia, kuten sadevesipuutarhoja, taskupuistoja ja luontopohjaista hulevesien hallintaa. Osaava oppaamme kertoi myös epäonnistumisista sekä asioista, joita ollaan opittu aiemmista toteutuksista.
Selvisi, että Malmössä ja Kööpenhaminassa on esimerkiksi toteutettu erilaisia taskupuistoja, joilla lisätään alueen vehreyttä, viilennetään aluetta ja ohjataan sadevesiä luonnonmukaisesti pienille viheralueille. Taskupuistoja on sijoiteltu rohkeasti parkkipaikkojen tilalle samalla liikennettä hidastaen. Kööpenhaminan Østerbron ilmastokorttelissa suuri ja autio liikenneympyrä on muutettu metsäiseksi keitaaksi, jossa saa kulkea pieniä polkuja pitkin.
Erään Malmölaisen kerrostalon sisäpihalle toteutettu ratkaisu teki meihin suuren vaikutuksen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat rankkasateet toivat taloyhtiölle ison ongelman ratkaistavaksi kellarien tulviessa. Sen sijaan, että asia olisi ratkaistu esimerkiksi pumppujen tai muiden teknologisten vempeleiden avulla, sadevedet ohjataan nykyään sisäpihalla kasvavalle puulle ja sen ympärille toteutettuun sadevesipuutarhaan. Puutarhan lajit on valittu niin, että ne kestävät sekä kuivuutta että runsasta vettä. Sadevesiä säilötään astioihin, jotka toimivat myös penkkeinä. Astioista voi päästää vettä puutarhalle kuivempina kausina. Sen lisäksi, että tulvimisongelma ratkaistiin kertaheitolla, asukkaat myös alkoivat viihtyä sisäpihalla paljon aiempaa enemmän! Hyvää suunnitelua, kekseliäisyyttä ja designia tulisi arvostaa ja siitä myös usein kannattaa maksaa.
3. Vehreä kaupunki vaatii innovaatioita
Vaikuttavien vihreän infrastruktuurin projektien toteuttaminen vaatii innovatiivisia ratkaisuja ja uudenlaisia tapoja hyödyntää teknologiaa. Yksi viime aikoina suosiotaan kasvattanut ratkaisu ovat viherseinät. Opintomatkalla tutustuimme sellaiseen muun muassa Godsmagasinet parkkitalossa Malmössä. Viherseiniä voidaan toteuttaa erilaisin menetelmin. Haasteena on tällä hetkellä kallis ja tehoton kastelu sekä kasvien kestävyys. Seinien kastelu on monesti kallista ja tehotonta ja kasveja saatetaan joutua vaihtamaan joka kasvukausi, jolloin ratkaisun ympäristövastuullisuus kärsii.
Katoille ja pihakansille toteutettavat ratkaisut tasapainottelevat kasvualustan paksuuden ja rakenteiden kantavuuden välillä. Peruskorjauskohteissa kantavuuksien selvittämisen saattaa olla vaikeaa. Innovaatioille olisikin tilausta ainakin kastelun automatisaatiossa, huollon tarpeen etäseurannassa ja vanhojen rakennusten kantavuuksien selvittämisessä. Myös uudenlaisten ratkaisujen seurantaan ja vaikutusten arviointiin tarvitaan uudenlaisia työkaluja, jolloin niiden hankintaa ja tarvetta voidaan helpommin perustella.
Onnistuneitakin viherkattoja ja kansipuutarhoja löytyy. Kööpenhaminan Opera Park on toteutettu kokonaan parkkitalon pihakannelle ja sen toteutuksessa on hyödynnetty BG Byggros-yrityksen suunnitteluosaamista.
Rotterdamissa tapasimme puolestaan Urban Reef -startupin, jonka 3D-tulostetut, algoritmein luodut veistokset tarjoavat luonnolle uudenlaista tilaa kaupunkiympäristössä. Ne luovat mikroilmastoja pieneliöille, hidastavat hulevesien imeytymistä, viilentävät ympäristöä ja toimivat kasvualustana esimerkiksi sammalille.
4. Yksityiset toimijat tarvitaan mukaan vehreyttämään
Julkisen sektorin ohella myös yksityisillä toimijoilla voi olla suuri rooli kaupunkien vehreyttämisessä. Esimerkiksi toimistorakennukset ja harmaat teollisuusalueet ovat oivallisia paikkoja vehreyttämiselle, koska kasvillisuutta on monesti ennestään vähän ja näillä alueilla lämpötilat voivat nousta todella korkeiksi kesäkuumalla.
Rotterdamissa erään vanhan toimistorakennuksen pihakannelle on luotu vehreä puisto, mikä on nostanut toimiston käyttöastetta. Tämä osoittaa, että viheralueiden lisääminen voi olla myös taloudellisesti kannattavaa yksityisille yrityksille.
5. Katot osaksi kaupunkilaisten vehreää arkea
Tulevaisuudessa rakennusten katot tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia kaupunkilaisille ja kaupunkisuunnitelijoille. Näitä tiloja voidaan hyödyntää eri käyttötarkoituksissa, kuten viljelyyn, vapaa-ajan viettoon tai jopa osana uudenlaista drone-logistiikkaa. Tulevaisuudessa saatat noutaa dronen kuljettaman postipakettisi katolta ja samalla napata mukaan tuoretta viljelysatoa illalliselle!
Rotterdamissa erilaiset käyttömahdollisuudet on kaupunkisuunnitelmissa koodattu eri värein. Värien avulla myös useampaa käyttötarkoitusta palvelevien kattojen eri käyttötavat on helposti hahmotettavissa. Esimerkiksi puiston ja koripallokentän yhdistävä katto on merkitty sosiaalista käyttötarkoitusta viestivällä punaisella ja kasvikatosta kertovalla vihreällä värillä. Visiotyötä on tehnyt Rotterdamin kaupungin lisäksi erityisesti maisema-arkkitehtitoimisto De Urbanisten ja uudenlaisia monikäyttöisiä kattoja on jo toteutettu Euroopan Komission tuella kolmessa eri lokaatissa osana Life@UrbanRoofs -hanketta. Kattojen toteutukseen on rohkaistu myös kaupallisia toimijoita julkaisemalla laskuri kattojen toteutuksen erilaisista kustannuksista ja hyödyistä. Katot voivat näin muodostua osaksi kaupunkilaisten arkea ja kaupunkiympäristön vehreyttä monin eri tavoin.
PilotGreen-hanke etsii ja kokeilee uudenlaisia tapoja vehreyttää kaupunkia. Matkoilla nähdyt esimerkit tarjoavat ideoita siihen, mikä voisi toimia Helsingissäkin. Kuvat: Essi Malinen-Lallukka.
Lisätietoa