Kaupunkilaisten palaute oikeaan osoitteeseen

23.2.2015 | Arkisto

CitySDK-hanke rakentaa datarajapintoja, joita hyödyntävät digitaaliset kaupunkipalvelut toimivat ympäri Eurooppaa. Myös Helsingin palauterajapinta on nyt vientituote.

Vetinen talvi 2014 on syövyttänyt Helsingin katuihin ammottavia reikiä. Mutta nyt vioista ilmoittaminen on helpompaa kuin koskaan. Kaupunkilehti Metron Fiksaa–palvelussa kuka tahansa voi ilmoittaa häiritsevästä epäkohdasta.

Kaivonkansi on irrallaan. Reikiä kadussa. Kevyen liikenteen väylällä sepeliä. Auto pysäköity suojatielle. Useimmat vikailmoitukset näkyvät kartalla vihreänä, tehdyksi kuitattuna. Vain Oulunkylästä puuttuva nopeusrajoitusmerkki loistaa punaisena, odottaen toimenpiteitä.

Samanlaisen verkkopalvelun voi nyt rakentaa kuka tahansa näppärä koodaaja, kiitos CitySDK-hankkeessa rakennetun avoimen datarajapinnan. Kännykkä- ja www-sovellukset lähettävät määrämuotoisen palauteviestin kaupungin avoimelle ohjelmointirajapinnalle. Rajapinta taas välittää viestit suoraan kaupungin omaan tietojärjestelmään.

”Helsingin rakennusvirastoon tulee vuodessa 120 000 yhteydenottoa kaupunkilaisilta. Avoin palauterajapinta antaa uusia mahdollisuuksia kaupunkipalvelujen rakentajille, mutta myös helpottaa virkamiesten elämää”, Helsingin kaupungin projektisuunnittelija Jaakko Rajaniemi kertoo.

Verkon kautta viesti irvistävästä viemärinkannesta tai kaatuneesta liikennemerkistä löytää perille tehokkaammin kuin puhelimitse.

Palautteen käsittely tehostuu

Rakennusviraston asiakaspalvelusta vastaava Tarja Posti on tyytyväinen. Rajapinnan kautta palautteen käsittely sujuu helpommin kuin puhelimitse tai sähköpostitse.

”Esimerkiksi vikailmoitusten paikkatieto saadaan suoraan toiminnanohjausjärjestelmäämme”, Posti kertoo.

Järjestelmä myös vähentää päällekkäisiä vikailmoituksia. Tieto siitä, että korjaus on työn alla välittyy rajapinnan kautta takaisin ilmoituksen tehneeseen palveluun. Kuka tahansa voi seurata, onko viat jo korjattu.

Vikailmoituksen tekijän ei myöskään tarvitse arvailla, kenen vastuualueelle viat kuuluvat. Kun toimimattomiin liikennevaloihin suivaantunut kaupunkilainen teki vikailmoituksen Metro- lehden verkkopalveluun, alkoi tapahtua. Liikennevalovian kuittasi alle tunnissa Rakennusviraston asiakaspalvelu, joka kertoi toimittaneensa ilmoituksen oikeaan osoitteeseen. Hetkeä myöhemmin saapui varsinainen vastaus. Keltavilkku johtui uudesta liikennevalokojeesta ja sen ohjelmoinnin testauksesta.

”Valot tulevat toimintaan heti, kun ohjelmointi on valmis, eli ihan lähiaikoina”, lupasi palautteeseen vastannut Liikenteenhallintakeskukseen liikenneteknikko.

CitySDK-hanke rakentaa avoimia rajapintoja, jotka toimivat yhteen yli kaupunkien ja maiden rajojen. Ensin toteutetaan yhden kaupungin pilottihanke, jonka kokemuksia ja oppeja hyödynnetään myöhemmin muissa kaupungeissa.

Helsingin palauterajapinta otettiin käyttöön kesäkuussa 2013, ja pian se saadaan käyttöön myös Amsterdamissa ja Barcelonassa. Helsinki taas on jo avannut oman turismi-rajapintansa, joka kehitettiin alunperin Lissabonin tarpeisiin.

Sovelluskehittäjillekin voi syntyä oikeaa bisnestä, jos samat sovellukset toimivat ympäri Eurooppaa. ”Tee sovellus Helsinkiin, käytä sitä Amsterdamissa ”, projektipäällikkö Jaakko Rajaniemi kuvaa perusajatusta.

Malli on jo osoittanut toimivuutensa. Esimerkiksi Apps4Finland-kilpailuun osallistunut ja Helsingin kaupungin matkailuhaastesarjan voittanut Spot in Helsinki -kännykkäsovellus neuvoo turisteja myös Lissabonissa, nimellä Spot in Lisbon.

Forum Virium Helsingin Hanna Niemi-Hugaerts ja Helsingin kaupungin Jaakko Rajaniemi
rakentavat Helsingistä softankehittäjien paratiisia.

Kaupungin silmät ja korvat

Helsingin palautejärjestelmästä vastaava projektipäällikkö Heli Rantanen kertoo, että avoin rajapinta antaa ulkopuolisille sovelluskehittäjille mahdollisuuden hyödyntää kaupungin tuottamaa tietoa ja rakentaa palveluja, joita kaupungin tietotekniikkaosasto ei osaa edes toivoa.

”Olemme nähneet miten innovatiivisesti datarajapintoja käytetään. Ei kaupungin tarvitse rakentaa kaikkia sovelluksia itse”, Rantanen toteaa.

Uuden avoimen palautekanavan toivotaan myös tehostavan kaupungin kunnossapitoa. Kun palautteen anto on helppoa, tieto vioista kulkee nopeammin kunnossapitäjien tietoon.

”Kaupunkilaiset ovat kaupungin silmät ja korvat. Ei Rakennusvirasto tiedä että liikennemerkki on kaatunut, jos kukaan ei kerro siitä”, rakennustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri toteaa.

CitySDK-hanke päättyy vuonna 2014, mutta harmonisointityötä jatketaan perustettavan verkoston keskuudessa.

”Kaupunkien välinen yhteistyö saatiin hyvin käyntiin EU-hankkeessa. Seuraavaksi otamme lisää kaupunkeja mukaan ja laajennamme harmonisointityötä uusiin rajapintoihin”, kehitysjohtaja Pekka Koponen kertoo.

Helsingin seudusta sovelluskehittäjien paratiisi

Avoimet datavarannot muuttuvat hyödyllisiksi vasta kun niitä käytetään. Helsinki järjestää kehittäjätapaamisia HRI:n tietovarantojen ja avoimien datarajapintojen hyödyntäjille ja antaa käytännön tukea koodaustyöhön.

Ohjelmistokehittäjä Mikael Kopteff on päivätöissä menestyvässä ohjelmistoyrityksessä – ja koodaa öisin ilmaiseksi. Hän on yksi Open source -kehittäjistä kaupungin päätöksentekoa avaavan OpenHelsinki.net -palvelun takana.

”Haluamme tuoda helsinkiläisille mahdollisuuden seurata oman elinympäristönsä tapahtumia”, Kopteff kertoo esitellessään palvelua kehittäjäworkshopissa kesäkuussa 2013. Helsinki aloitti säännölliset sovelluskehittäjätapaamiset keväällä 2012. Workshoppeja on parhaimmillaan kolme kuukaudessa. Työpajoissa pohditaan esimerkiksi, mihin eri tarkoituksiin kaupunkilaisen taskusta löytyviä joukkoliikenteen matkakortteja voisi käyttää, tai miten kaupungin avaamia datarajapintoja voisi hyödyntää kaikkien kaupunkilaisten iloksi.

Kaupungin yhteistyötä sovelluskehittäjien kanssa edistää myös kaupungin kehittäjäsivusto dev.hel.fi. Se esittelee kaupungin avaamat datarajapinnat, ja sovelluskehittäjäyhteisö voi osallistua kaupungin avoimien datarajapintojen määrittelyyn ja testaamiseen.

”Sivustolla kerrotaan myös tulevista kehittäjätapaamisista ja kehittäjille suunnatuista kilpailuista”, Jaakko Rajaniemi Helsingin kaupungin tietotekniikkaosastolta kertoo. Sivuston perustivat Helsingin kaupungin IT-osasto ja Forum Virium Helsinki. Helsinki Lloves Developers -logo kertoo, mistä toiminnassa on kyse.

”Yhteistyöllä eri toimijoiden kesken Helsingistä voi tulla maailman kehittäjäystävällisin kaupunkiyhteisö”, Forum Virium Helsingin Hanna Niemi-Hugaerts visioi.

Teksti: Petja Partanen, Tarinatakomo

Kuva: Petja Partanen

Juttu on julkaistu osana Forum Virium Helsingin Avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisua

>> Lue lisää

Kaupunkilaisten palaute oikeaan osoitteeseen

Lue myös

Ideoi ja toteuta ruokatapahtuma Helsingin toreilla – tarjoa ratkaisua 20.5.2024 mennessä

Mobility Lab Helsingin kokeiluhaku: Tarjoa ratkaisua älykkääseen pyöräpysäköintiin 6.5. mennessä

Tulevaisuusblogi | Minkälainen on sähköautoilun tulevaisuus?