Kasvuyritykset pitävät Suomen ja maailman talouden liikkeessä

Globaali talouskriisi on ihmisten itsensä aikaansaama ja siksi se on myös ihmisten voimin ratkaistavissakin. 1930-luvun talouslaman tapaista täysromahdusta emme luultavasti joudu kokemaan, mutta aikaisempaa matalampaan talouskasvuun on Suomessakin totuttava. Aktian pääekonomisti Timo Tyrväisen mielestä uudet, innovatiiviset ja dynaamiset  kasvuyritykset ovat yksi edellytys sille, että Suomi pärjää manner-Eurooppaa paremmin myös edessä olevan hitaamman kasvun oloissa.

Aktian pääekonomistilla Timo Tyrväisellä on näköalapaikka sekä maailman talouteen että Helsingin ydinkeskustaan. Tyrväisen toimistotuolista kun voi seurata samalla sekä ihmisten hyörinää Kolmen sepän patsaalla että Internetin ja taivaskanavien monia talouden tietopalveluja.
– Talouskriisin kauhuskenaario on 1930-luvun laman toistuminen ja toiveskenaario taas se, että kaikki palaisi taloudessa nopeasti ennalleen. En itse usko kumpaankaan vaihtoehtoon. Aikaisemmista talouskriiseistä on uskoakseni otettu sen verran opiksi, että pahimmat kauhukuvat voidaan kehittyneiden maiden hallitusten elvytystoimien ansiosta välttää. Uskoisin, että viimeistään ensi vuoden loppupuolella on päästy irti maailmanlopun tunnelmista, asettelee Tyrväinen sanojaan huolellisesti. Varsinkin pankkien ekonomistien on syytä miettiä lausuntojaan perusteellisesti, sillä heidän lausuntojaan seurataan epävarmuuden tilassa erityisen tarkasti. Tyrväinen esitteli näkemyksiään taloustilanteesta ja kasvuyrittäjyydestä myös Espoossa 11.12.2008 järjestetyssä Kasvuvalmennuksen Finaali -tilaisuudessa. Finaalin toteuttivat Digibusiness-osaamiskeskus ja Forum Virium Helsinki.

Kasvuyrittäjät elävät globaalissa talousviidakossa

Uutta luovien kasvuyritysten syntyminen on Tyrväisen mukaan välttämätöntä maailmantalouden kehitykselle ja erityisen tärkeitä ne ovat Suomelle.
– Innovatiiviset kasvuyritykset kulkevat melkoisessa globaalissa talousviidakossa, jossa ne joutuvat jatkuvasti avaamaan viidakkoveitsellä reittiä tuntemattomaan. Tuli vastaan sitten leijonia tai sarvikuonoja, niin kasvuyrittäjien on aina keksittävä jokin tapa selvitä tilanteesta. Ilman uutta luovia kasvuyrityksiä ei maailmassa juurikaan kehitystä tapahtuisi, tiivistää Tyrväinen. Kasvuyrittäminen on siis aina täynnä riskejä. Yrittäjyysriskin hinnoittelukin on Tyrväisen mukaan taloudellisen epävarmuuden keskellä muuttumassa. Siksi uusien kasvuyritysten liikkeelle lähtö tulee olemaan pitkään entistä vaikeampaa. Kasvuyritysten rahoitukselle talouskriisi on myrkkyä, sillä kriisin seurauksena riskirahoituksen hinta ja saatavuus ovat kiristyneet.

Uusia Nokian kokoisia yrityksiä ei taiota maailmaan hetkessä. Tyrväisen mukaan olemme kuitenkin onnistuneet todistamaan maailmalle, että myös viiden miljoonan ihmisen joukosta löytyy innovatiivisuutta ja lahjakkuutta.
– Kiinan ja Intian huippuyliopistoissa riittää osaavia ihmisiä kehittämään uudenlaista liiketoimintaa. Kaikki mikä voidaan tehdä valokaapelin välityksellä Aasiassa halvemmalla, tulee sinne myös siirtymään. Meidän täytyy siis Suomessa keskittyä tekemään sellaisia asioita, joiden ulkoistaminen ei kannata. Erilaisten palveluiden ja erityisesti senioripalveluiden kehittäminen ovat eräs laajenevan liiketoiminnan mahdollisuus, uskoo Tyrväinen. Vuonna 2009 hyviä talousuutisia voidaan Tyrväisen mukaan odottaa ensin Aasiasta. Osa tästä hyvästä valuu Tyrväisen arvelun perusteella myös Suomeen ja Eurooppaan.

Aasian kasvuyritykset kasvavat todella nopeasti

Talouskriisi on ihmisten aikaansaama ja siksi talouskriisin voivat ihmiset itse myös ratkaista. Kriisin kääntämiseen osallistuvat tällä kertaa länsimaiden elvytyspakettien tarjoajien lisäksi myös Aasian nousevat talousvoimat.
– Nykyisten globaalien länsimaisten markkinajohtajien taloudelliset haastajat löytyvät jatkossa yhä useammin Kiinasta ja muualta Aasiasta. Yhteistä näille uusille kasvuyrityksille on niiden nopea nousu. Tämän hetken globaalit markkinajohtajat eivät tämän vuoksi vielä edes tiedä, että minkänimiset yritykset heidän asemansa parin vuoden kuluttua haastavat, kertoo Tyrväinen. Tulevaisuuden mahtiyrityksiä kun ei ole vielä välttämättä edes perustettu tai ne toimivat vasta pienimuotoisesti Shanghaissa tai Mumbaissa jonkin toimistohotellin nurkassa.

Jos Tyrväisen pitäisi juuri nyt perustaa Suomeen uusi kasvuyritys, niin hän yhdistäisi yrityksen liikeideassa palvelujen tuottamisen senioreille ja itseään lähellä olevan musiikin. Taljanka-yhtyeen (www.taljanka.com) perustajajäsenen mielestä musiikkibisnes on jätetty lähes kokonaan 10 – 30 -vuotiaiden temmellyskentäksi.
– On unohdettu, että seniorikansalaisilla on sekä aikaa, rahaa että kiinnostusta itseään kiinnostavaa musiikkia kohtaan. Levyjen myynnin lisäksi senioreille voisi tarjota myös konsertteja ja tanssitapahtumia. Olin hiljattain Tukholman Globen-hallissa tilaisuudessa, jossa Abban Benny Anderssonin orkesteri soitti kansamusiikki-henkisiä lauluja ja vanhoja Abba-hittejä. Viulut soivat ja kansa tanssi innostuneesti mukana. Jokin vastaava konsepti toimisi varmasti myös Suomessa, arvelee Tyrväinen. Suomen ja Pohjoismaiden lisäksi senioreihin liittyvillä liikeideoilla olisi valtavat globaalit markkinat, sillä länsimaiset kansakunnat vanhenevat tunnetusti vauhdilla.

Teksti ja kuva: Kai Tarkka / TrueStory

Lue myös