Älykaupungeissa esineiden internetiä (IoT, internet of things) on hyödynnetty jo tovi muun muassa liikenteen ja terveydenhuollon saralla. Markkinat tarjoavat siiloutuneita ratkaisuja, jolloin haasteeksi usein osoittautuu ratkaisun tuottaman datan hyödyntäminen kaupunkiyhteisössä sekä ratkaisun jatkokehittäminen eri toimijoiden kanssa. Johtavat älykaupungit ovatkin ottaneet askeleita avoimen ja alustamaisen esineiden internetin suuntaan

Syyskuussa Helsingin, Antwerpenin ja Lontoon älykaupunkien asiantuntijat kokoontuivat Tampereelle teknologiatapahtuma Mindtrekiin jakamaan kokemuksiaan ja pohtimaan, miten rakennetaan avoin, koko kaupunkiyhteisöä palveleva esineiden internetin ekosysteemi. Kaupungit tekevät myös tiivistä yhteistyötä asian tiimoilta Synchronicity– ja Select for Cities -hankkeissa, joita Forum Virium Helsinki koordinoi. Kokosimme yhteen kaupunkien vinkit avoimemman esineiden internetin edistämiseen.

1. Kaupunkiekosysteemin osallistaminen kehitykseen

Yritysten ja kaupungin lisäksi ekosysteemin rakentamiseen tulee ottaa mukaan kaupunkilaiset. Forum Virium Helsinki on tukenut tätä periaatetta käynnistämällä Vekotinverstaan toiminnan. Vekotinverstaan työpajoissa niin kaupunkilaiset kuin yrityksetkin voivat tulla ideoimaan tai rakentelemaan esineiden internet -ratkaisuja.

2. Uudet tavat kerätä dataa

Esineiden internet ja erilaiset sensorit tuottavat uutta dataa kaupungeille. Älykodit tuottavat aiempaa tarkempaa tietoa energiankulutuksesta. Myös muut älykaupungin palvelut kuten joustotilat ja älyliikenne tuottavat dataa, joka mahdollistaa uudenlaisia palveluita. Sensoreiden ja sovellusten avulla datan kerääminen voidaan joukkoistaa, jolloin kaupunkilaiset toimivat tiedon tuottajina tai kerääjinä. Kaupunkilaiset voivat esimerkiksi tuottaa joukkoistetusti aiempaa tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa liikenteen sujuvuudesta.

3. Kaupunkiloukuista yhteiseen markkinaan

Laajat markkinat uusille palveluille syntyvät datan ja rajapintojen harmonisoinnin sekä kaupunkien yhteistyön avulla. Helsingillä on hyviä kokemuksia ohjelmointirajapintojen harmonisointityöstä CitySDK– ja 6Aika-hankkeista ja nyt näitä oppeja viedään Synchronicity-hankkeessa myös southbound- eli laitekerroksen rajapintojen yhtenäistämistyöhön. Harmonisoinnin lisäksi myös avoimen ja älykkään kaupungin esineiden internet ratkaisujen rahoitushaku tukee palveluiden skaalautumista.

4. Kaupungin investoinnit muidenkin iloksi

Suosimalla avointa lähdekoodia kaupungit pienentävät toimittajaloukkuun joutumisen riskiä, helpottavat laadunvalvontaa ja samalla mahdollistavat yhteisön syntymisen koodipohjan ympärille. Näin ratkaisuja on helpompi kehittää eteenpäin muidenkin kuin alkuperäisen toimittajan taholta ja koodin jatkokäytön kautta muutkin voivat hyötyä kaupungin investoinnista.

5. Nopea tuotekehitys ja ketterät hankinnat

Antwerpenissä on kokeiltu ketterää esikaupallista hankintaa aloittelevien yritysten kanssa. Hankinnat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi sekä kaupungille että yrityksille.Usein start-up yrityksillä on tarve saada tuotteelleen referenssiasiakas, jonka avulla seuraavien asiakkuuksien saanti helpottuu. Kaupungeilla on vuorostaan tarve luovalle ja nopealle toiminnalle palvelujen kehityksessä. Nopeat hankinnat mahdollistavat iteratiivisen tuotekehityksen molemmille osapuolille.

6. Esineiden internetissä verkoilla on väliä

Tarjoamalla pienitehoisia pitkän kantaman verkkoja yritysten käyttöön voidaan tukea uusien älykaupunkiratkaisujen syntymistä. Lontoossa tästä on hyviä kokemuksia Things connected -hankkeessa, jossa Lontoon laajuudessa tarjotulle 50 reitittimen LoRaWAN-verkolle löytyi helposti yli 300 käyttäjää.

7. Haasteet avoimesti esiin

Ruuhkat, ilmanlaatu, terveydenhuollon tehostaminen: kaupunkien haasteet ratkaisevalle yritykselle löytyy varmasti asiakkaita. Kaupunkien olisi tärkeää viestiä avoimemmin haasteista, joihin he etsivät ratkaisuja. Tätä ajattelua onkin lähdetty edistämään monessa kaupungissa muun muassa niin hackathonien ja erilaisten haastekilpailujen kuin hankintojenkin kautta.

8. Data liikkeelle ja käyttöön

Siiloutuneet, yhden toimittajan ratkaisut usein hidastavat datan hyödyntämistä niin kaupungin sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Datan avaamisen myötä on päästy eteenpäin ja avointen rajapintojen myötä kaupungeista on tullut alustoja myös kolmansien osapuolien ratkaisuille. Osa tiedosta ei kuitenkaan ole suoraan avattavissa tai se on kaupunkilaisten ja yritysten omistamaa. Datan luovuttamiseen ja myymiseen tarvitaankin tulevaisuudessa erilaisia luvitus-, jakelu- ja markkinapaikkaratkaisuja.

Forum Virium Helsingin IoT-ohjelma

Forum Virium Helsingin IoT-ohjelma on ollut toiminnassa lähes vuoden ajan. Tiimin missio on kirkastunut kuluneen vuoden aikana: tavoitteena on testata uusia teknologioita, tarkastella IoT-ratkaisujen vaikutuksia sekä mahdollistaa tuote- ja palvelukehitystä, kokeilla uusia tapoja kerätä dataa, lisätä tekoälyä, edetä kohti avoimia, modulaarisia ratkaisuja ja luoda markkinoita skaalautuville palveluille harmonisoinnin avulla.

Lisätietoja:

Hanna Niemi-Hugaerts


#iot #avoindata #databusiness
#rajapinnat #API
puh. +358 40 674 9911
hanna.niemi-hugaerts(at)forumvirium.fi