Tuore diplomi-insinööri Emmi Volanen kirjoitti Aalto-yliopiston lopputyönsä Forum Virium Helsingin liikennesimulaation käytöstä. Helsingin kaupunki palkitsi Volasen lopputyön yhtenä vuoden parhaista.
Mitä palkittu diplomityösi käsitteli ja miksi Helsingin kaupunki palkitsi sen?
”Diplomityöni käsitteli reaaliaikaisten liikennesimulaatioiden kehittämistä ja erityisesti niiden kalibrointia ajantasaisen liikennedatan avulla. Tutkin, miten ajoneuvoista kerättävää Floating Car Dataa (FCD) voidaan hyödyntää liikennesimulaatioiden päivittämiseen käynnissä olevan simulaation aikana niin, että ne vastaisivat paremmin todellista liikennetilannetta.
Työ on ajankohtainen, koska liikennejärjestelmät digitalisoituvat nopeasti ja älyliikenteen ratkaisut perustuvat yhä enemmän reaaliaikaiseen dataan. Helsingin kaupungille työ tarjoaa tietoa siitä, miten kyseisenlaista dataa voidaan hyödyntää liikennesimulaatioissa sekä miten liikenteen reaaliaikainen mallinnus kehittyy. Helsingin kaupungille reaaliaikainen liikenteen tilannekuva tarjoaisi tukea liikenteen hallintaan, päätöksenteon tueksi sekä erilaisten liikennejärjestelyjen ja suunnitteluratkaisujen vaikutusten ennakointiin erityisesti nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tämä diplomityö avasi myös keskustelun uusista datalähteistä Helsingin kaupungin liikennesimulaatioiden tueksi.
Helsingin kaupunki palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaita Helsinkiin liittyviä opinnäytetöitä, jotka erottuvat laadun, innovatiivisuuden ja uusien näkökulmien kautta. Oma diplomityöni vastasi näihin kriteereihin erityisesti ajankohtaisen aiheen, käytännön sovellettavuuden ja uudenlaisen datan hyödyntämisen kautta. Työni yhdistää tutkimuksen ja konkreettisen kaupunkikehittämisen tarpeet tavalla, joka tukee Helsingin tavoitetta toimia älykkään ja datavetoisen kaupunkikehityksen edelläkävijänä.”
Teit työtäsi Forum Viriumilla. Millä tavalla Forum Viriumin innovaatiotoiminta tukee mielestäsi Helsingin kaupunkia ja sen strategiaa?
”Forum Viriumin hankkeet tukevat Helsingin strategiaa erityisesti datan hyödyntämisen, sujuvan arjen ja kestävän kaupunkikehityksen näkökulmasta. Projektien kautta syntyy uusia ratkaisuja, tietoa ja toimintamalleja esimerkiksi liikkumiseen ja digitaalisiin palveluihin liittyen, joita kaupunki voi hyödyntää kehittämistyössään.
Oman kokemukseni perusteella Forum Viriumin keskeinen vahvuus on kyky yhdistää kaupungin tarpeet, tutkimus ja yrityskentän ratkaisut. Ulkopuolinen rahoitus mahdollistaa myös sellaisten teemojen kehittämisen, joihin kaupungilla ei olisi suoraan resursseja panostaa. Lisäksi Forum Virium tekee paljon sellaista ennakoivaa selvitystyötä, joka ei välttämättä vielä näy suoraan kaupungin operatiivisessa toiminnassa, mutta auttaa tunnistamaan tulevia tarpeita ja mahdollisuuksia. Tämä on tärkeää erityisesti nopeasti kehittyvillä alueilla, kuten älyliikenteessä.”
Miten Helsingin kaupunki voisi hyötyä Forum Viriumin innovaatioista enemmän?
”Suurin potentiaali liittyy siihen, miten hyvin innovaatioprojekteissa syntyvät opit ja ratkaisut tunnistetaan ja otetaan käyttöön oikeissa kohdissa kaupungin suunnittelua. Kaupungilla hyödynnetään jo nyt innovaatioprojektien tuloksia, mutta vaikuttavuus riippuu pitkälti siitä, kohtaavatko ratkaisut konkreettiset suunnittelutarpeet ja ovatko ne oikeiden ihmisten tiedossa oikeaan aikaan ja oikeassa kontekstissa. Suunnittelutyö on usein hankekohtaista ja aikataulutettua, jolloin uusien ratkaisujen hyödyntäminen edellyttää, että ne ovat helposti löydettävissä ja sovellettavissa juuri kyseiseen tilanteeseen.
Kaupunki voisi hyötyä enemmän erityisesti:
- vahvistamalla tietoisuutta hankkeiden tuloksista organisaation sisällä, jotta oikeat ratkaisut löytyvät oikeissa suunnittelutilanteissa
- olemalla avoin ottamaan oppeja käytäntöön, kun ne tukevat suunnittelua
- varmistamalla riittävät resurssit hyödyntämiselle, sillä uusien ratkaisujen käyttöönotto vaatii usein aikaa ja soveltamista
Samalla on tärkeää, että innovaatiohankkeissa tunnistetaan riittävän tarkasti kaupungin käytännön tarpeet, ja syntyvät ratkaisut jalostettaisiin muotoon, jossa ne ovat mahdollisimman suoraan hyödynnettävissä. Omasta näkökulmastani suurin hyöty siis syntyy silloin, kun oikea tieto kohtaa oikean suunnittelutilanteen ja sen hyödyntämiseen on sekä mahdollisuus että valmius.”
Olet nyt töissä Helsingin kaupungilla. Miltä innovaatiotoiminta näyttää sieltä käsin?
”Työskentelen Helsingin kaupungilla aluevastuullisena liikennesuunnittelijana, ja oma työni kytkeytyy tiiviisti käytännön kaupunkikehittämiseen. Osallistun muun muassa asemakaava- ja osayleiskaavahankkeisiin, alueellisten liikennejärjestelyjen kehittämiseen sekä katu- ja rakennussuunnittelun ohjaukseen. Lisäksi työskentelen tiiviisti myös asukasrajapinnassa saaden tärkeää ja suoraa näkökulmaa suunnittelun tueksi.
Kaupungilta käsin innovaatiotoiminta näyttäytyy ennen kaikkea mahdollisuutena, mutta myös hieman irrallisena suhteessa arjen suunnittelutyöhön. Innovaatiohankkeissa syntyy erityisesti tietoa, osaamista ja hyviä käytäntöjä, jotka toimivat kehittämisen pohjana. Varsinaisten ratkaisujen soveltaminen tehdään kuitenkin kaupungin suunnitteluprosesseissa, joissa huomioidaan paikalliset reunaehdot ja kokonaisuus. Kaupungin suunnittelijan arjessa korostuvat aikataulut, lainsäädäntö, prosessit, vuorovaikutus ja kompromissien tekeminen. Tällöin uusien ratkaisujen käyttöönotto vaatii, että ne istuvat sujuvasti olemassa oleviin prosesseihin ja tuovat selkeää lisäarvoa ilman ylimääräistä työkuormaa. Toisaalta innovaatiotoiminta toimii myös näiden olemassa olevien prosessien ravistelijana ja sillekin on selkeä tarpeensa.
Toisaalta juuri käytännön suunnittelutyössä näkee hyvin, missä ja miksi innovaatioille olisi eniten tarvetta. Esimerkiksi ajantasaiselle liikennetiedolle, simulaatioille ja vaikutusten arvioinnille olisi paljon käyttöä erityisesti nopeasti muuttuvissa tilanteissa, kuten suurten työmaiden aikana. Parhaimmillaan innovaatiotoiminta näkyykin kaupungilla suoraan arjen suunnittelutyön konkreettisina työkaluina ja tietona päätöksenteon tukena. Esimerkiksi Floating Car Dataa hyödynnetään suurten työmaahankkeiden vaikutusten arvioinnissa, ja Kokeillen vehreämmäksi -työn tuloksia osana osayleiskaavojen lähtötietoja.”
Miten kehittäisit julkisen sektorin innovaatiotoimintaa?
”Kehittäisin julkisen sektorin innovaatiotoimintaa erityisesti niin, että se tukee paremmin kaupunkien ja muiden julkisten toimijoiden kykyä ottaa uusia ratkaisuja käyttöön. Julkisella sektorilla tehdään kokeiluja, selvityksiä ja kehittämistyötä, mutta niiden vaikuttavuus konkretisoituu vasta silloin, kun niitä hyödynnetään käytännön työssä ja päätöksenteossa. Kaupunkiympäristön näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että uusien ratkaisujen pitää sopia osaksi suunnittelutyötä ja sen reunaehtoja.
Keskeistä on, että innovaatioita kehitetään riittävän vahvasti todellisista tarpeista käsin. Tämä ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä kaupungin tarpeet syntyvät useiden eri toimijoiden ja näkökulmien kautta. Siksi niiden ymmärtäminen vaatii aktiivista vuoropuhelua ja näiden erilaisten näkemysten yhteensovittamista.
Samalla tarvitaan kaupungin puolelta tilan raivaamista innovaatioiden jalkauttamiselle. Uusien ratkaisujen käyttöönotto vaatii aikaa, resursseja ja usein myös olemassa olevien toimintatapojen kehittämistä. Muutos ei ole kaupungilla välttämättä nopeaa, mutta se on mahdollista ja sitä tapahtuukin koko ajan. Lisäksi tärkeää on, että innovaatiotoiminta tukee myös oppimista. Yksittäisten hankkeiden sijaan olennaista on, miten opit jäävät elämään ja miten ne näkyvät tulevissa suunnitteluratkaisuissa.”
Onko diplomityösi luettavissa netissä?
Kyllä löytyy, antoisia lukuhetkiä! Pysyvä linkki: https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202508196502
Tilaa uutiskirje – älykaupunkiuutiset suoraan sähköpostiisi!
Haluatko pysyä ajan tasalla tulevaisuuden kaupunkiratkaisuista ja saada ensimmäisenä tiedon avautuvista kokeiluhauista ja innovaatiokilpailuista? Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirjeemme!