Kaupunkilogistiikan keskeisimpiä haasteita ovat jakelusta syntyvät päästöt sekä urbaanille ympäristölle tyypillinen tilanpuute. Näihin haasteisiin vastattiin DISCO-hankkeessa kehittämällä yhteiskäyttöistä lähijakelukeskusta, optimoimalla katutilan käyttöä ja simuloimalla logistiikan ympäristövyöhykkeiden vaikutuksia Helsingissä.
Hiilineutraaliustavoitteet ja tarve vähentää kuljetusten päästöjä vauhdittavat uusien logististen mallien kehittämistä. Erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä keskusta-alueilla päästöjä voidaan leikata sähköistämällä kuljetuksia ja optimoimalla täyttöasteita, jolloin turhat ajokilometrit vähenevät.
Kuinka lähijakelukeskus vähentää logistiikan päästöjä keskustassa?
Keskuksen ideana on karsia meluisimpien polttomoottoriajoneuvojen määrää keskustassa. Euroopan unionin rahoittaman DISCO-hankkeen tapauksessa tämä toteutettiin vuoden 2024 kokeilussa niin, että lähetykset tuotiin suuremmilla pakettiautoilla Ruoholahden lähijakelukeskukseen, josta ne jaeltiin keskustan kohteisiin A2B:n ja DB Schenkerin kuormapyörillä ja sähköisillä pakettiajoneuvoilla sekä LMAD:in jakeluroboteilla.
Kokeilu osoitti, että usean toimijan yhteinen lähijakelukeskus toimii tehokkaana osana logistiikkaketjua myös tiiviissä kaupunkiympäristössä. Siirtyminen kuormapyöriin ja robotteihin vähensi CO2- ja melupäästöjä ja vapautti arvokasta katutilaa, mikä parantaa kaupungin viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kokeilun pohjalta Ramboll Finland laati lähijakelukeskuksesta konseptijulkaisun, joka tarjoaa suosituksia lähijakelukeskusten tuleviin toimintamalleihin.
Kuinka vähentää logistiikan päästöjä kuormauspaikkoja optimoimalla?
Parempi ymmärrys katutilan käytöstä on avainasemassa sujuvampien kuljetusten ja joustavien toimintatapojen kehittämisessä. Keväällä 2025 DISCO-hankkeessa testattiin kolmea innovatiivista monitorointiratkaisua, joilla kerättiin tietoa Helsingin kuormauspaikkojen käyttö- ja varausasteista. Älyteknologiaa hyödyntäviä laitteita asennettiin muun muassa Annankadulle, Vuorikadulle, Fredrikinkadulle ja Hämeentielle.
Kokeiluun osallistuivat Ramboll Finland (yhteistyössä Delicoden kanssa), Technolution AB sekä Flow Analytics by AGC. Monitoroinnissa hyödynnettiin sekä kamera- että lidar- eli valotutkateknologiaa. Akkukäyttöisten ja helposti siirrettävien laitteiden avulla selvitettiin, kuinka kiireisiä paikat olivat ja millaiset ajoneuvot niitä käyttivät. Kerätty tieto oli täysin tietosuoja-asetusten mukaista ja sitä hyödynnettiin Helsingin kaupungin kuormauspaikkojen kehittämissuunnitelman tukena.
Hankkeessa testattiin myös mahdollisuutta välittää kuormauspaikkojen reaaliaikainen varaustieto suoraan ammattikuljettajille Tietorahdin kartta -sovelluksen kautta. Visualisoitu tieto auttoi kuljettajia reittisuunnittelussa ja vähensi vapaiden paikkojen etsimisestä syntyvää turhaa ajoa ja tyhjäkäyntiä. Kyselyn mukaan noin puolet kuljettajista koki tiedon hyödylliseksi.
Kuormauspaikkojen monitorointityötä täydennettiin laajalla simulointityöllä, joka toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Vianovan kanssa. Hyötyajoneuvojen ajoneuvodataa sekä kaupungin infra- ja liikennedataa yhdistämällä tunnistettiin yli 300 potentiaalista uutta sijaintia kuormauspaikoille. Tämä dataan pohjautuva analyysi tarjosi arvokasta tukea kaupungin kuormauspaikkojen kehittämisohjelman laatimiseen, tähdäten entistä sujuvampaan ja vähäpäästöisempään urbaaniin logistiikkaan.
Mikä on kaupunkilogistiikan osuus liikenteen päästöistä? Testasimme simulaatiolla
DISCO-hankkeen toteuttamassa selvityksessä luotiin todelliseen dataan perustuva simulaatio siitä, miten paketti- ja kuorma-autot liikkuvat ydinkeskustan katuverkossa. Simulointityöllä arvioitiin hypoteettisen logistiikan ympäristövyöhykkeen päästövaikutuksia ja tuettiin Helsingin kaupungin selvitystyötä aiheen tiimoilta.
Koska valmista ja riittävän tarkkaa tietoa yritysten ajoreiteistä ei ollut saatavilla, hankkeessa kerättiin tiedot suoraan logistiikkayrityksiltä kyselytutkimuksella. Kyselyssä selvitettiin muun muassa käytettyjä ajoneuvoluokkia, polttoainetyyppejä, kuljetetun rahdin painoa sekä matkojen alku- ja loppupisteitä. Aineistoa rikastettiin hankkimalla paketti- ja kuorma-autojen tuottamaa ajoneuvodataa kaupalliselta toimijalta.
Käytännön simulaatio rakennettiin muuntamalla kerätyt tilastotiedot tuhansiksi yksittäisiksi digitaalisiksi matkoiksi. Matkojen alkupisteiksi valittiin kaupungin pääväylät lännessä, idässä ja pohjoisessa, joista autot ohjattiin kulkemaan todellista tieverkkoa pitkin perille asti hyödyntämällä reititysohjelmistoa. Jokaiselle matkalle laskettiin hiilidioksidipäästöt perustuen ajettuun matkaan, kuorman painoon ja auton käyttövoimaan.
Simulaation tuloksia varmistettiin vertaamalla niitä todelliseen ajoneuvojen seurantadataan, ja lopulta miljoonat datapisteet koottiin XYZT.ai -analyysityökalun avulla kartalle havainnollistamaan logistiikan päästöjen syntyä eri kaupunginosissa. Simulointityön tulokset luovutettiin Helsingin kaupungille ilmastotyön tueksi
Euroopan unionin rahoittama DISCO-hanke kehittää ja kokeilee uusia ratkaisuja vähällä käytöllä olevan kaupunkitilan joustavaan käyttöön kaupunkilogistiikan haasteiden ratkaisemiseksi.
Artikkelin pääkuva: Vesa Laitinen
Lisätietoa
Matias Oikari
Projektipäällikkö
+358 40 664 8877
matias.oikari@forumvirium.fi
